Lumentulo armahti vesakonraivuusta ja polttopuiden kaadosta. Lumenkolaushommatkin olen tyystin jättänyt muiden harteille. Jos Pappa sanoo, ettei jaksa tai vaivoiltansa kykene lumitöihin, laitan viestin naapurin isännälle ja hän tulee pyörähtämään pihassa lingon kanssa. Toki viesti lähtee myös silmämääräisesti runsaasta lumentulosta.
Autonkäsittelytaidot saa myös tarpeellista vahvistusta, kun pääsee keinottelemaan pyryssä työmatkoja. Yllätyksenä oli tänäkin aamuna töistä lähtiessä melkein kymmensenttinen lumikerros auton päällä. Tovin sai kaivella kulkupeliään esille miltei nuoskaisen lumen alta.
Nyt on kolmen yövuoron jälkeen vähän vapaata. Joulun olen töissä. Edelleenkin joulustressi on minulle tuntematon käsite. Lasten kanssa oli jo puhetta, että yhden kerran laitamme jouluruuat. Se aika on meillä mennyt ohi, jos ei ole koskaan ollutkaan, että söisimme urakalla perinteisiä jouluruokia. Eli ruokienkin suhteen pääsen hyvin vähällä työllä. Mitään etukäteisvalmisteluja ei juuri tarvita.
Tein äsken isossa uunivuokassa levymäisen banaanikakun hävikistä ostetuista, hiukan uupuneista banaaneista. Taikinan maustoin tutuilla piparkakkujen mausteilla. Kakkua tehdessäni ajattelin, että kakku kyllä korvaa piparkakkutaikinan teon. Ja tokihan tuo kakku on jo huomisiltaan mennessä taatusti syöty.
Muutenkin minusta tuntuu, että perheemme on siirtynyt ihan luontevasti minimalistisempaan suuntaan ruuan suhteen. Lapset saattavat sanoa, että porkkana tai halvimmat omenat ovat aivan riittäviä tuorepaloja. Pakastimissa on vielä runsaasti viime kesän marjoja ja niitä syödään päivittäin. S- marketin hevihävikistä saa usein harvinaisempaa herkkua. Tällä viikolla kohdalle sattui mangot ja banaanit.
Tuoreen kurkun ja tomaattien oston olen lopettanut tällä erää. En myöskään katso salaatin hinnan olevan sellaisella tasolla, että ostamisessa olisi mitään järkeä. Hävikissä on usein salaattisekoituspusseja 0,60e kilolta, niin niitä raskii ostaa.
Tällä viikolla tein yhden erän kukkakaalikeittoa. Hävikistä olin joskus ostanut pakastimeen kukkakaalimurua. Keittoon tuli kaksi rasiallista tuota kukkakaalia ja sen hinta oli 42 senttiä. Ruokakermapurkki maksoi 59 senttiä. Tuosta euron keitosta tuli kuudelle ateria. Äsken söin kattilan pohjalta viimeiset tipat ja terästin keittoa kevyesti kiehautetuilla porkkananpaloilla.
Talven eteneminen oli otsikon mukaan juttuni aiheena. Mukava talvi etenee tyytyväisyydellä eläen, kun välillä syö henkensä pitimiksi. Ruuan arvo asettuu oikeisiin mittasuhteisiin, kun nauttii yksinkertaista ruokaa hartaudella ja kiitollisuudella. Toivottavasti sinulla on riittävästi ruokaa, jotta elämänilosi liekki jaksaa lepattaa.
