torstai 31. lokakuuta 2013

Työkone vaihtoon

Pikakysely:
mikä kodinkone hajosi meiltä tänään?

Kaikki blogin uskolliset vakiolukijat arvaavat vastauksen ja pienen loogisen päättelyn jälkeen arvaavat myös satunnaiset lukijat, kun ynnäävät perheenjäsenten lukumäärän vaikkapa vain päivittäin tässä perheessä likapyykkikoriin heitettävien sukkaparien määrään. Voihan tietysti laskea myös lakanoidenvaihtopäivän pyykkisaldoa tai muuta sellaista.
Kyllä vain: pyykkikonehan se alkoi huudattaa sellaista virhekoodia, jota ei edes käyttöohjekirja tuntenut.
Olin jo muutaman kuukauden kulkenut koneen päälläollessa lähes hiipien sen lähellä, koska pesuäänet enteilivät oikuttelua vaikkapa vain lattian tärähtelystä. Linkouskierroksia olin laskenut jo suosiolla, koska vieraat äänet tietysti moninkertaistuivat lingotessa. Eilen illalla kun istuin olohuoneen puolella meidän vuoteella tekemässä läksyjäni ja pesukone linkosi seinän takana, koko sänky tärisi.

Konehan oli se testausmielessä Verkkokaupasta hankittu kiinalainen kone, joka taisi olla jo kolmas järjestyksessään. Nyt olen oppinut, että pyykkikoneen hinnalla tai oletetulla laadulla ei ole meidän perheessä merkitystä, kuinka kauan kone säilyy kunnossa. Kahdessa vuodessa meni "lunastuskuntoon" puolitoista tuhatta maksanut jenkkikone ja kaksi vuotta kestää kahden sadan euron kiinalainen halpiskone.
Huollan pyykkikonettani huolellisesti. Nukkasihdin puhdistan viikottain ja tiskikoneisiin tarkoitettua puhdistustablettia käytän myös pyykkikoneen puhdistukseen parin kuukauden välein.

Pyykkikone pyörii meillä 3-5 lastia päivässä. Kertoja on viime aikoina lisännyt se, että en ole voinut täyttää konetta ihan täyteen eläimellisen linkousäänen takia. Pyykin määrää on lisännyt puolestaan työvaatepyykin lisääntyminen: vanhimman pojan työ on muuttunut junien siivouksesta junien huoltamiseen ja työvaatteet likaantuvat entisestään. Näköjään pyykkiä tekee myös hieroja. Yhden hierontapäivän aikana pitää paitaa vaihtaa muutaman kerran. Mutta joka tapauksessa: pyykkihommat on edelleenkin kuin suurperheessä.

Tämän päivän ongelman ratkaisin tällä kertaa tutun kodinkonemyyjän avustuksella. Koska hirmuinen katastrofi on meillä edessä jo kahden pyykkikoneettoman päivän jälkeen, soitin tutulle kauppiaalle ja hän tarjosi konetta, joka huomenna tuodaan ja asennetaan. Maksu hoituu asentajien mukanatuomalla laskulla.
Eikös kuulosta ihan maaseutukaupan räätälöidyltä mummopalvelulta? Löytyy ihan Helsingin Ruoholahdesta.
http://www.pamelux.fi/

maanantai 28. lokakuuta 2013

Papan Jussi

Huomenna täytyy palauttaa opettajalle ensimmäinen etätyö. Aiheena oli "asiakkaan haastattelu ja ryhdin havainnointi". Viime tippaan tehtävän teko jäi, kun "asiakas" oli lähdössä töihin ja minä kuljin hänen perässään kehon luotisuoria ja symmetrioita tutkien. Asiakas oli siis hyvin tuttu, mutta  en ollut aikaisemmin ajatellut mieheni ryhtiä ja vaivojen syy-seuraussuhteita hierojan työn näkökulmasta.

Jussin emäntä oli harkinnut Jussin kotiuttamista tänään, mutta ei sitten raskinnutkaan viedä kissaa takaisin omaan kotiinsa, kun täällä alkoi ihan aito itku ja vaikerrus lemmikin lähdön vuoksi. Kovaan ääneen surkutteli pappakin töihin lähtiessään Jussin muuttoa. Äsken pappa tuli kotiin tunnin tauolle ja laittoi työtakkinsa keittiön penkille. Jussi nuuhki takin tarkkaan ja kävi sitten sen päälle nukkumaan. Kun papan töihinlähdön aika tuli, lupasin Jussille, että tämä saa tulla nukkumaan papan sänkyyn siksi aikaa, kun pappa on töissä.

Yhtenä päivänä näin syrjäsilmällä tv-ohjelmaa, jossa kerrottiin yliopisto-opiskelijoiden asuntoloista, joihin oli lemmikkikissojen tuominen sallittua, peräti suotavaa. Opiskelijoita haastateltiin ja kissoja kuvattiin ja kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että kissat vähentävät opiskelijoiden stressiä.
Kyllä sama vaikutus on havaittavissa meilläkin kuukauden yhteiselon jälkeen. Ei kukaan äksyile Jussille tai ole kyllästynyt sen seuraan. Pehmeäturkkisen eläimen silittely ja sylissä pitäminen on lapsillekin mieluista.
Mieheni toteaa silloin tällöin Jussin ihania tempauksia katsellessaan, että Taivaan Isällä oli vakaat perustelut, kun loi kissat ihmisille iloksi.

Anne-Mari pistäytyi tänään täällä - blogitekstinsä mukaan hakemassa piristystä. Jussi tietysti kantoi kortensa kekoon asian puolesta ja kolme pienintä poikaa teki kaikkensa piristääkseen siskoaan - ja perinteisin keinoin. Eihän Miikan tarvitse muuta kuin puhua, niin Anne-Mari väristelee tyytyväisyyttään. Säännöllisin väliajoin vihjaisen tytöille takaisin kotiin muuttamisesta, mutta eihän se yhtään asumisväljyyttä meille lisäisi. On vain niin täydellistä elämän luksusta, kun kaikki sisarukset ovat kotona ja saa kuunnella jokaisen persoonallista jutustelua ja leikinlaskua. Sekin, miten eri-ikäiset sisarukset puhelevat toisilleen, on kuin kaunista musiikkia korvilleni. Turhaan ei Raamatussa sanota: "katso kuinka hyvää ja suloista on, kun veljekset sovussa asuvat".

Pappa siis lähti takaisin töihin ja Jussi jäi pöyheää häntäänsä heilutellen keittiön penkille makaamaan ja katselemaan papan perään. Onkohan tuo Jussi jotenkin papan erityiskaveri? Jussi tassutteli äsken eteiseen ja alkoi kiskoa tassuillaan vaatenaulakosta papan ulkovaatteita alas.

lauantai 26. lokakuuta 2013

Sisähuvipuistossa

Naapuritalossa on ollut jo viime keväästä asti lasten sisähuvipuisto. Saara pääsi sinne eskariryhmänsä kanssa jo heti avajaisten aikaan, mutta minun epäluuloisuuteni vuoksi en ole vienyt lapsia sinne aikaisemmin. Se mitä luin paikasta ennakkoon, ei oikein vakuuttanut minua ja toki kahdentoista euron sisäänpääsymaksukin huippaa suurperheellistä. Totuuden nimissä täytyy todeta, että esimerkiksi lippu Linnanmäelle maksaa kolme kertaa enemmän.
Saara ja Kaisa saivat syntymäpäivälahjaksi pääsyliput SnadiStadiin, Ruoholahden kauppakeskukseen.
(http://www.snadistadi.fi/Etusivu)
Tytöt olivat ruinanneet paikalle pääsyä synttäreistä lähtien ja tänään oli sopivan sateinen päivä mennä kauppakeskuksen parkkihalliin "maan alle" rakennettuun hupipuistoon, jolla nimellä paikkaa mainostetaan.
12-vuotias veli suostui lähtemään mukaan.

Koska hupipuisto tarjosi meille iloisen yllätyksen, on tämä kehukirjoitus ihan paikallaan. Pääkaupunkiseudun lapsiperheille paikka on mainio vaihtoehto vapaapäivän ajanviettoon, kun halutaan tarjota lapsille iloista liikkumista ja leikkimistä.
Ikärajoja puistoon ei ole. Aikuiset pääsevät ilmaiseksi, samoin alle 1-vuotiaat. Alle 3-vuotiaiden maksu on 8e ja yli 3-vuotiaiden 12e. Samalla maksulla voi viettää puistossa aikaa vapaasti vaikka koko päivän.

Hupipuistosta löytyy monenlaisia pomppulinnoja, kiipeilytelineitä, pallomeri, trampoliineja, skeittiramppi ja potkulautailualue, sählykenttä ja esiintymislava, jossa voi soittaa rumpuja tai kosketinsoitinta tai tehdä vaikka oman esityksen. Konsolipelejä, jääkiekkopelejä ja eri ikäisille tarkoitettuja aktiviteetteja on tarjolla runsaasti. Kaikenikäiset lapset pitävät myös alueella kiemurtelevasta polkuautoradasta ja autoja riitti jokaiselle halukkaalle, vaikka väkeä oli paikalla runsaasti. Jättihiekkalaatikollekin riitti rauhallista leikkihetkeä kaipaavia.

Hupipuistossa voi viettää myös lasten syntymäpäiviä. Synttäriseurueita näkyikin paikalla olevan useampia.

Erikoismaininnan ansaitsee harvinaisen monipuolinen kahvila. Syötävää ja juotavaa oli tarjolla kaikkien mieleen ja paikalta saattoi ostaa myös ihan "kunnon ruokaa". Hintatasoa pidin kohtuullisena.

Paikka oli siisti, valoisa ja ilmapiiri oli iloinen. Lapsiystävällinen ja palvelualtis asenne alkoi jo ulko-ovelta, kun sisäänpääsykassalla työskennellyt nuori nainen jutteli lapsille iloisesti ja turvallisesti. Ranneketeipin kiinnitys käteen  kun oli hyvin jännittävää monelle pikkuiselle.

Minulla ei lapsiluvun suuruudesta huolimatta ole paljoa kokemusta vastaavista paikoista, mutta siihen kiinnitin huomiota, että lapset leikkivät ja liikkuivat iloisina. Kukaan ei tullut sanomaan, että "olet liian vanha" tai "liian nuori" tai "liian lyhyt" tai "liian pitkä" tekemään jotakin. Kaikki leikkivälineet ja -paikat oli kaikkia varten.
12-vuotias viihtyi puistossa hyvin sen kolme tuntia, minkä ehdimme tänään olla, joten ala-asteikäisten ja pienempien kanssa paikka on hyvä vaihtoehto, kun mietitään hiukan vaihtelevampaa tekemistä sadepäivälle.


perjantai 25. lokakuuta 2013

Paras on vielä edessä

http://youtu.be/P40ApH4gUdQ

http://www.tv7.fi/vod/player/?program=30058

Ensimmäisestä linkistä pääset kuulemaan laulun ja toisesta linkistä löytyy laulun syntytarina.

Eräänä päivänä kuluneella viikolla istuimme miehen kanssa kahden lopettelemassa ruokailua. Mies oli lähdössä kohta töihin. Sydämissämme oli kiitollisuus Jumalan uskollisuutta ja apua kohtaan kaikissa elämämme asioissa. Avasin Raamatun evästääkseni miestä pitkään työpäivään.
Raamattu aukeni tästä paikasta:
"Tee siis sovinto ja elä rauhassa
Jumalan kanssa, niin saavutat onnen.
Ota vastaan opetus hänen suustansa ja kätke
hänen sanansa sydämeesi.
Jos palaat Kaikkivaltiaan luo,
sinun elämäsi rakentuu uudestaan.
Jos karkotat vääryyden kauas majastasi,
viskaat kultasi tomuun ja Oofirin kullan jokilaakson louhikkoon,
jos Kaikkivaltiaasta tulee kulta-aarteesi, parhain hopeasi,
silloin iloitset Kaikkivaltiaasta ja nostat
kasvosi Jumalan puoleen.
Kun rukoilet häntä, hän kuulee sinua,
ja sinä voit täyttää lupauksesi.
Kun jotakin päätät, se onnistuu sinulle,
ja sinun teillesi loistaa valo.
Jos tiesi painuu alaspäin, sinä sanot:
"Ylös", ja hän auttaa nöyrtyvää.

Hän pelastaa senkin, joka ei ole syytön;
sinun kättesi puhtauden tähden tämä pelastuu."
(Job.22:21-30)

- - -

Haluaisitko jättää kommenttilaatikkoon oman rukousaiheesi Taivaan Isälle?
Minua siunaa aina kristillisellä koululla käydessäni eteisen ilmoitustaululla oleva esirukousaiheiden lista.
Listaan kirjoitetaan koulun rukousaiheet. Kun Jumala on vastannut pyyntöön, vedetään viiva asian yli ja usein samassa yhteydessä kirjoitetaan jokin kommentti tai kiitos.
Jos elämässäsi on asioita, joihin haluat Jumalan puuttuvan ja toivot meidän muistavan rukouksissa sinua ja asiaasi, kirjoita kommentti joko omalla nimelläsi tai käytä nimimerkkiä.
Kun Jumala vastaa sinulle, voit halutessasi jättää aikaisemman kommentin jatkoksi uuden viestisi.

Oma rukousaiheeni liittyy perheemme vanhempien lasten asuntoasiaan. Odotamme selkeitä ratkaisuja joko omaan asuntoon muuttamisen suhteen tai asioiden järjestymisenä niin, että nykytilanne selkiytyy.

"Uhraa kiitosta Jumalalle ja täytä lupauksesi Korkeimmalle.
Huuda minua avuksi ahdistuksen päivänä.
Minä vapautan sinut, ja sinä olet kunnioittava minua."
(Psa 50: 14-15)

Maailmankaikkeuden korkeimmalla ja pyhimmällä on varattuna sinulle ja elämällesi niin paljon hyvää.


torstai 17. lokakuuta 2013

Murun jälkiruoka

Heräsin äsken päiväunilta ja Muru kysyy, "haluaako mummo maistaa mun tekemää jälkiruokaa".
Toki halusin ja maistettuani kysyin luvan reseptin julkaisemiseen täällä.
Kun luette ohjeen, tiedätte oitis, että on kyse melko nopeasta ja herkullisesta jälkiruuasta.

Tarvitset:
valmiita tortillaleipiä
200g pakastevadelmia
1 1/2 rkl sokeria
(1 rkl vehnäjauhoja)
ruokaöljyä (esim. rypsi)
juoksevaa hunajaa
kanelia
hyvää vaniljajäätelöä

Keitä ensin vadelmat ja sokeri vesitilkassa paksuksi kastikkeeksi. Jos käytät pakastevadelmia ja kastike uhkaa jäädä kovin juoksevaksi, lisää vähän vehnäjauhoja. Jäähdytä vadelmakastike.

Leikkaa tortillaleivät kolmioiksi. (Pienet leivät 8 osaan.) Laita paistinpannuun öljyä niin paljon, että pohja peittyy reilusti. Kuumenna öljy ja paista kolmioita öljyssä kullanruskeiksi.
Laita kolmiot ritilän päälle jäähtymään. Leipä säilyy rapeana, kun et kasaa niitä päällekkäin.

Kun leivät ovat jäähtyneet, valuta niille hunajaa ja ripottele varovasti kanelia. Kanelia ei tarvita paljon - sen verran vain, että hunajan makeus talttuu.

Tee annokset lautasille: tortillakolmioita, vadelmakastiketta ja vaniljajäätelöpallo.

En muista äkkiseltään yhtä herkullista jälkiruokaa.

keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Perheen kuulumisia

Saara on vesirokossa, Kaisa ja Miika yökyläilemässä koulutovereittensa luona Oulunkylässä ja kaikilla koululaisilla on syysloma. Kristillisen koulun väki on lomaillut koko viikon ja nyt pääsivät myös Ruoholahden ja Taivallahden koulun kävijät syyslomalle.
Jussi-kissa kyläilee edelleen. Suuri yöllinen hupi on kuunnella, kun Jussi koputtaa tassullaan milloin kenenkin makuuhuoneen ovea ja pyytää päästä sisälle. Oven rynkytys jatkuu niin kauan, että joku meteliin kyllästynyt tulee päästämään sisälle. Sitten Jussi valitsee mieleisensä sängyn jalkopään uniaan varten.

Anne-Mari ja Kampaajatyttö kävivät tänään täällä ja olivat tietysti syödä velipoikia elävältä. Koska Miika ei ollut kotona, siskojen täytyi purkaa velihellyydentarpeensa isompiin veljiin ja pusuyritysten ja silitysten kohteet suhtautuivat asiaan vaihtelevalla kiitollisuudella. Aika ajoin esiteini-ikäinenkin poika sietää halitteluja siskoilta, mutta joskus on jo pelkkä kaunis katsekin liikaa. Selvästi varsinkin Anne-Mari nauttii veljien arvaamattomista reaktioista: välillä voi saada turpiin, välillä poika köhmöttää tyytyväisyyttään.

Isi oli koko päivän bussireissulla seurakunnan ryhmän kanssa ja selvisi tästä matkasta ilman eksymistä, polttoaineen loppumista tai oven kiinnijuuttumista. Olin niin iloinen saadessani komean mieheni takaisin kotiin, että vein hänet Mäkkäriin syömään, jotta sain sen hetken katsella häntä ihan rauhassa, ettei kukaan kiipeillyt isin niskassa. Jos isi olisi syönyt kotona, hänen kimpussaan olisi pörrännyt Jussin lisäksi ainakin Saara esittelemässä vesirokkonäppylöitään.
Kun tulimme kotiin ja Saara oli saanut näyttää kiipeilyt ja vesirokot, tein isille oikein napakan selkähieronnan. Sen jälkeen isi "kaatuikin" sänkyyn ja nukahti saman tien.

Anne-Marin ja Kampaajatytön lisäksi hieroin tänään myös Lähihoitajaopiskelijapojan. Hänen kohdallaan suuri ilonaihe tänään oli työssäoppimisen näyttötutkinnon onnistuminen täysillä pisteillä ryhmän parhaana. En siis ihmettele, kun olivat pyytäneet poikaa töihin joululomaksi ja ensi kesäksi. Opiskelumotivaatiota varmasti lisää onnistuminen työssä ja saatu hyvä palaute ja suoranaiset kehut.

Toiseksi vanhin poika sai tänään kutsun työhaastatteluun urheiluvälineliikkeen myyjän työhön. Pojalla on kyllä kaksikin osa-aikaista työtä, mutta vaihtaisi mielellään kokoaikatyöhön ja varsinkin kun liike sijaitsee naapuritalossa kadun toisella puolella.

Minulla on vähän hassusti kolmena aamuna peräkkäin asiakashierontoja koululla. Huomenna koko koulupäivä on pelkkää hierontaa ja perjantaille ja lauantaille ilmottauduin töihin, jotta saan kerättyä hierontapisteitä. Koulun aikana on suoritettava 70 tuntia asiakashierontoja koululla opettajan valvonnassa ja vähitellen niitä tehdään taitojen mukaan. Nyt voimme ottaa asiakkaita niska-hartia-, selkä- ja yläraajahierontaan. Seitsemän asiakasta on ollut minulla ja oikein hyvin olemme tulleet toimeen. Muutama on jopa ollut erittäin tyytyväinen.

Taivaan Isän siunausta viikkoonne. Joku tarvitsee voimia, toinen terveyttä. Jonkun mieli on alakuloinen, toisella olisi huolia vaikka muille jakaa.
Kaiken touhun ja tohinan keskellä olen muistuttanut itselleni, että Raamatun lupaukset ovat voimassa vahvasti. Itse olen saanut kokea rauhaa - sellaista kaiken alleen tasoittavaa taivaan rauhaa. Ja ihan Hänen lupaustensa mukaisesti. Ja sen päälle iloa, joka asettuu olosuhteiden yläpuolelle.
Sinä, joka luit nämä pitkät rivit tänne asti: jos haluat, vastaanota tästä sanojeni välityksellä Jumalan siunauksia elämäsi ylle.

Jätteiden lajittelusta kerrostalossamme

Minua kiinnostaa asiat, jotka liittyvät kierrätykseen tai jätteiden lajitteluun. Niin: hassu mielenkiinnonkohde tuo jätteet. Katselen mielelläni dokumentteja, jotka käsittelevät esimerkiksi uusia jätteenkäsittelyjärjestelmiä. Kun Jätkäsaaren uutta asuinaluetta suunniteltiin ja alueelle järjestettiin kiertoajelu, oli matkan mielenkiintoisin osuus, kun kiertoajelun opas kertoi asuinalueen keskusjätejärjestelmästä, jossa jätteet kulkevat maan alla liki sadan kilometrin tuntinopeudella keskusasemalle, josta jäteautot noutavat jätteet jatkokäsittelyyn.

Lapsuudessani kierrätys ja jätteiden oikea lajittelu oli arkipäivää, johon ei tarvinnut aikuisia opastaa. Toki metallin ja ongelmajätteiden kierrätystä ei juurikaan ollut olemassa. Mutta uuneissa poltettiin polttokelpoinen jäte ja vaatteet kierrätettiin matonkuteiksi ja käyttörievuiksi. Maitopurkit käytettiin pakastusrasioina ja jos kaupasta ostettiin elintarvikkeita, jotka oli pakattu muovirasioihin, rasiat pestiin huolella ja käytettiin uudelleen niin monta kertaa, kuin pysyivät ehjinä. Paksusta muovista tehdyt pussit pestiin  ja käytettiin elintarvikkeiden säilyttämisessä ja pakastamisessa. Sanomalehdet käytettiin uuninsytykkeinä ja suojapapereina vaikka uunien nuohouksen yhteydessä.
Materiaalit, joille ei keksitty luontevaa kierrätystapaa, muokattiin uuteen käyttöön. Paksusta muovista tehdyt lannoitesäkit käytettiin kurkkusuojien tai kasvihuoneiden muovittamiseen. Aikana, jolloin maito pakattiin muovipusseihin, kukoisti perheenemäntien matonvirkkausinnostus. Muovipussit leikattiin ohuiksi nauhoiksi, joista virkattiin muovimattoja. Muovinauhoja käytettiin myös mattojen kutomisessa. Parhaat saunan pukuhuoneen matot oli meillä ohuet ja kevyet muovikuteesta kudotut matot, jotka kuivuivat nopeasti ja olivat myös helpot puhdistaa.
Tuohon aikaan ei ihmisille tarvinnut antaa valistusta jätteidenkäsittelystä tai kierrätyksestä. Kierrätys oli luonnollinen tapa toimia. Tuolloin ei puhuttu "kierrätyksestä", vaan oli kyse tarkkaan käyttämisestä.

Tänä iltana ilahduin mennessäni taloyhtiömme jätehuoneeseen. Jätehuoneeseen oli ilmestynyt keräysastiat metallille ja lasille.
Jätehuoneessamme on nyt mahdollista kierrättää sekajäte, biojäte, kartonki, keräyspaperi (sanoma- ja aikakauslehdet), energiansäästö- ja hehkulamput, metalli ja lasi.
Koska taloyhtiössämme on liki 200 taloutta ja liiketilaa, on jätehuone kovassa käytössä.

Mahdollisuudet jätteiden oikeaan käsittelyyn on tehty meille mahdollisimman helpoksi. Nyt enää puuttuu, että aikuiset ihmiset viitsivät nähdä sen vaivan, että lajittelevat jätteensä oikein. Joka ainoa helsinkiläislapsi osaa lajitteluun vaikka unissaan, koska päiväkodista alkaen ja joka ikisessä koulussa annetaan erittäin monipuolinen ja kattava jätevalistus ja lapset osaavat lajittelun sen jälkeen ihan luonnostaan.
Joskus pohtii, onko talon asukkaiden lukutaidossa vikaa, kun kartonkijäteastiaan kulkeutuu styroxia ja muovikääreitä tai kompostiastiaan tuodaan ruuantähteet muovipussissa.

Taloyhtiö maksaa jäteastioiden tyhjnnyksestä. Nykyisenä maailmanaikana satsaamme omaan ja lastemme tulevaisuuteen huolehtimalla jäteasiat parhaalla mahdollisella tavalla. Jäteasioissa pihtaaminen voi ajanmittaan tulla kalliiksi meille kaikille.

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Tv-dokumentti, jota suosittelen

Ulkolinjan dokumentti "USA:n kodittomat lapset" on katsottavissa YLE Areenalta vielä kuuden päivän ajan.

Ohjelman otsikko kertoo ohjelman sisällöstä ja lasten haastattelut kertoo köyhien amerikkalaislasten unelmista.

Tällaisia ohjelmia kannattaa katsoa, jotta oma maailmankuva pysyy realistisena.

http://areena.yle.fi/tv/1979195
(Tätä linkkiä klikkaamalla pääset katsomaan dokumentin.)

Ajatuksianne ohjelmasta voi kirjoittaa blogikomenttien lisäksi myös suorana palautteena YLE:lle, jotta saamme jatkossakin nähdä yhtä koskettavia tv-ohjelmia.

Uutta musiikkia

Tytöt löysivät aivan uuden "bändin"  (vieras nimitys musiikkia esittävälle ryhmälle minun kielenkäytössäni, mutta kuvaa aika hyvin ko. kokoonpanoa).
"Planetshakers" täytyy esitellä teillekin:
https://www.youtube.com/watch?v=ItbHOprsFnM
16-vuotias muistutti minua (oli pari viikkoa sitten kuunnellut Markku Tuppuraisen saarnan tarkasti), että musiikkityylillä ei ole väliä ja merkitystä silloin, kun ylistämme Jumalaa laulullamme ja soitollamme.

Australiasta tulee paljon hyvää hengellistä musiikkia. "Planetshakersin" muusikoiden korkeaa tasoa ei kukaan varmaan aseta kyseenalaiseksi. Surullisen paljon on hengellistä musiikkia, jossa musiikillinen taso unohdetaan tarkoitusperien kustannuksella. Tarkoitan sitä ajattelutapaa, että tarkoitus pyhittää keinot.
https://www.youtube.com/watch?v=TZB8bGW2aS0
Jos joku muukin innostui tällaisesta tavasta ylistää Jumalaa, ohessa toinen linkki.

Huomasittehan tämän päivän sanan?
"Sentähden pitäkää minun käskyni ja noudattakaa minun säädöksiäni ja pitäkää ne, niin te saatte turvallisesti asua maassa. Ja maa on antava hedelmänsä ja teillä on kyllin syötävää ja te saatte turvallisesti asua siinä." (3.Moos.25:18-19)

Uuden viikon haasteisiin toivotan kaikille voimia ja iankaikkisen Isämme ohjausta. Jos laitat turvasi Taivaalliseen Isään, saat olla varma, että hankkeesi menestyvät. Etsi Jumalan tahtoa elämääsi.

"Anokaa, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan.
Sillä jokainen anova saa, etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. Vai kuka teistä antaisi pojalleen kiven, kun hän pyytää leipää, tai käärmeen, kun hän pyytää kalaa? Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljon ennemmin teidän taivaallinen Isänne antaa hyvää niille, jotka sitä häneltä anovat. Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää myös te samoin heille. Tämä on laki ja profeetat." (Matt. 7:7-12)

Jumalan suuria ja pieniä ihmeitä viikkoonne toivotellen!

perjantai 11. lokakuuta 2013

Talkoita ja synttärijuhlia

Kuopion Veli on toteuttamassa Lautakankaalle lauantaiksi talkoita. Hänellä on tarkoitus varustaa raivaussaha-armeija metsänraivaustyöhön ja pihatöitäkin löytyy. Talkoolaisia hän on houkutellut aina Kuopiosta asti, mutta mukaan mahtuu, jos joku potee tekemisen puutetta huomenna tai haluaa muuten vain tulla väsyttämään itsensä. Yhdeksän pintaan aamulla on tarkoitus töitä aloitella. Neljään mennessä on työt huomisen osalta tehty, koska kuopiolaiset jatkavat päivää Kuopion Vapaaseurakunnan nuortentilaisuudessa.

Syksyn tapahtumissa on selvästikin ruuhkaa perheemme osalta, koska helsinkiläiset eivät pääse talkoisiin mukaan omien pippaloittensa takia. Huomenna iltapäivällä aloitamme Kaisan ja Saaran syntymäpäivien juhlinnan ja sitä jatketaan kerrostalon järjestyssäännön hiljaisuuteen asti. Juhliin on kutsuttu tyttöjen koulusta käytännössä neljä luokallista oppilaita, koska tytöt käyvät yhdysluokilla 1-2 ja 3-4. Tänään alkava syysloma karsii kyllä kurjasti juhliin pääseviä ja sitä tytöt ovat surreetkin etukäteen. Olen kutsunut lasten vanhemmatkin mukaan, niin eiköhän vielä saada kerhohuoneelle kunnon juhlat pystyyn.

Isi lähtee nyt hakemaan isännöitsijätoimistosta Kasarmitorin kulmilta kerhohuoneen avainta. Tytöt siivoavat kerhohuoneen iltapäivällä. Minä lähden kauppaan hakemaan tarvikkeita pienoiseen urakkaan ja kymmeneltä teen Saaran kanssa pikapyrähdyksen hammaslääkäriin. Viikon hiljaisin päivä nyt sillekin käynnille sattui, mutta onpahan sitten asia hoidettu.

Iloista päivää teillekin! Pidetään silmät ja korvat auki ja katsellaan ja kuunnellaan sydämen kautta.

torstai 10. lokakuuta 2013

Voi sinua Jussi!

Koska meillä ei ole koskaan ollut lemmikkiä, niin kaikki mitä laina-Jussi tekee, on niin ihmeellistä.

Äsken olin menossa aamusuihkuun, kun löydän Jussin hyvin tyytyväisennäköisenä kellottelevan ketarat ojossa eteisen lattialla. Syy ylenpalttiseen tyytyväisyyteen löytyi kylpyhuoneesta. Jussin "potta" on kylpyhuoneen wc-istuimen vieressä ja wc-paperiteline on Jussin potan takana seinällä.
(Kutsumme  Jussin "potaksi" hiekka-astiaa, jossa on tällä hetkellä puupohjaista kissanhiekkaa.)
Potassa puupelletin päällä oli syherö vessapaperia ja syherön sisältä löytyi hienot kissankakat.
Paperirullassa oli ollut jäljellä noin puolimetrinen "vetäisy" paperia ja sen Jussi oli kauniisti käyttänyt. Sen kun
mummo vain nosti jätöksen siististi papereineen vieressä olevaan vessanpönttöön. (Minä olen Jussille mummo ja mieheni on pappa.)
Jussi varmaan ajatteli, että täytyy jotenkin mummolle hyvittää eilistä. Mummo oli hiukan jupissut Jussille, kun tämä oli käynyt pissillä pesuvadissa. Pesuvati oli tyhjillään kylpyhuoneen lattialla, mutta Jussi oli hetkeä aikaisemmin häädetty pois papan vaatekaapin hyllyltä ja täytyihän nyt jotenkin sellaisesta vääryydestä mieltään osoittaa.

Nyt Jussi makaa keittiön penkillä ja heiluttelee komeaa häntäänsä edestakaisin. Aamupalanlaittajien toimia täytyy seurata, etteivät husaa kaikkea keittokinkkua leivilleen.

maanantai 7. lokakuuta 2013

Älä tule kiireen huijaamaksi

Kiireeseen vedoten jätämme paljon tekemättä, sanomatta ja yrittämättä.
Kiireestä on tullut monelle vihollinen, joka nakertaa elämää salakavalasti kuin termiitti taloa.
Eräänä päivänä talomme romahtaa varottamatta, kun olemme antaneet kiireen viedä päätäntävallan omasta rakkaasta lahjaelämästämme.

Hieronnan opettaja antoi viikonloppuna mieleenjääneen opetuksen:
"Kun tuntuu ja näyttää siltä, että aika loppuu tai tulee kiire, hidasta tahtia ja laajenna otteita. Silloin ehdit tehdä kaiken sen, mitä pitääkin ja juuri ajoissa."

Kävelin tänä iltana kotiin eräästä tuote-esittelystä, joka sivuaa myös hierojan työtä. Bussi, jolla olin ajatellut tulla kotiin, körötteli kaikessa rauhassa ohitseni, kun en ollut ehtinyt pysäkille asti. Bussin perävaloja katsellessani minua ärsytti, koska olin ajatellut ehtiväni kotiin hiukan aikaisemmin. Mutta samassa muistui mieleeni nuo sanat: "...jos näyttää siltä, ettet meinaa ehtiä, hidasta tahtia ja laajenna otteita..."

Minä kävelin tyytyväisenä kotiin saaden samalla tervetulleen iltakävelyn, eikä aikaa kulunut juuri sen enempää, kuin jos olisin tullut liikennevalohin ja pysäkeille pysähtelevällä bussilla.
Matkalla sain myös idean liittyen hierontahuonetoimitilaan.

Jos sinusta tuntuu siltä, että kuljet kiireen talutusnuorassa, hidasta tahtiasi ja katsele näköaloja hiukan laajemmalle. Katsele välillä vaikka ihan uuteen suuntaan.

Melska yökylässä

Pienenä yllätyksenä minulle tuli eilen illalla se, että miehen loma loppuu tänään. Olin jotenkin ajatellut, että loma vain jatkuu ja jatkuu ja minulla on aina saatavilla pyykinkuskaaja kuivauskaapille. Nyt alkaa parvekkeella olla jo aika nihkeätä pyykin kuivuminen ja kuivuriin täytyy puolentoista tunnin välein vääntää ajastimeen lisää aikaa. Jos kaapin lataa täyteen paksuja pyyheliinoja, saa lisäaikaa ladata pari kertaa. Onneksi rappukäytävässä sijaitsevan kuivauskaapin käyttö on ilmaista eikä kukaan muu rapussamme sitä käytä.

Viime yön nukuimme miehen kanssa tuulimyllyn siipien vieressä. Melska tuli yökylään, koska hänen äidillään oli tänä aamuna aikaisin näyttökoe työssäoppimispaikassaan. Melska halusi mummon ja papan keskelle nukkumaan ja ihmeen villisti huitoi kaksi jalkaa ja kaksi kättä koko yön. Täytyy muistaa sanoa Melskan äidille asiasta, ettei vain ole tytön korva tulehtunut uudelleen, kun meno oli niin villiä.
Melska tykkää hurjasti Jussista ja Jussi Melskasta. Melska on Ruotsin mummon luona tottunut kaikkiin eläimiin ja siksi hän osaa olla niin luontevasti Jussinkin kanssa. Aamulla Jussi hyppäsi sänkyymme ja tuli nuolemaan Melskan ja minun sormia, kiehnäämään ja kehräämään. Sitten se asettui vatsani päälle makaamaan ja katsoi kiinteästi silmiin ja kysyi ihmettelevästi, "eikö mummo meinaa nousta ollenkaan ruokaa antamaan".

Viikonlopun tiukan opiskelun jälkeen on tämä päivä käytettävä vielä tiukemmin kotihommiin. Leipomaankaan en ole ehtinyt ikiaikoihin ja korvapuustejakin saa ihan liian harvoin.
Kun on ollut liian vähän kotona, kestää oman aikansa, ennenkuin jokaisen lapsen kanssa pääsee takaisin siihen, mistä on tullut katkos yhteydenpitoon.
Nyt asettelemaan töitä tärkeysjärjestykseen ja ihan ensimmäiseksi täytyy lukea Melskalle eilen illalla lukematta jäänyt Pupu Tupuna. Tyttö ehti nukahtaa ennenkuin mummo kerkesi viereen lukemaan.

perjantai 4. lokakuuta 2013

Viikonloppukurssi edessä

Jollei kouluni olisi niin mielenkiintoista kuin se on, ajattelisin alkavaa viikonloppua toisin ajatuksin. Lähden tänään viideksi koululle ja hot stone- koulutus kestää iltakahdeksaan asti. Huomenna ja sunnuntaina koulutus jatkuu klo 9-16 ja opin myös intialaisen päähieronnan. Yksi opiskelutoverini kertoi, että hänen antamistaan hoidoista juuri tämä päähieronta on yksi kysytyimmistä ja on tullut kovasti suosituksi viime aikoina.
Odotan siis innolla uuden oppimista.

Eilinen koulupäivä oli hyvin jännittävä. Meillä oli ensimmäinen asiakashierontapäivä ja meitä oli 13 opiskelijaa yhtä aikaa vastaanottamassa asiakkaita. Minulla oli 45,- 60- ja kaksi 30-minuutin hieronta-asiakasta. Urani ensimmäinen asiakas, noin 30-vuotias mieshenkilö, nukahti hoidon aikana.
Ensimmäisen päivän kokemukset olivat kaiken kaikkiaan niin rohkaisevia, että jätin jo listan päivistä, jolloin voin tehdä asiakashierontoja lisää. Opiskelun aikana täytyy suorittaa koulussa 70 tuntia opettajan valvomia asiakashierontoja.
Oppilashierontojen hinnat ovat mielestäni kohtuulliset: esimerkiksi 30 minuutin niskahartiahieronta 15e ja 60min puolihieronta 25e. Viidentoista minuutin pintalämpöhoito hieronnan yhteydessä maksaa 5e. Ei siis ihme, että kaikki oppilasajat täyttyvät helposti.

Muuten: se mittojen mukaan tilaamani hierontapenkki on todella hyvä! Ei huoju eikä notku, vaikka satakiloista miestäni hieroin. Kokoaminen ja kasaaminen täytyy tehdä vielä ohjelappusen kanssa.
Suomalainen yritys tekee todella laatutyötä. http://www.jaccara.com/.

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Jussin puheenvuoro

Olen Jussi, seitsemän vuotta ja kissa.
Koska tämän blogin kirjoittaja katsoo asiakseen tämän tästä kommentoida minua ja elämääni, katson oikeudekseni valottaa lukijoille elämäntilannettani myös omasta näkökulmastani.
Olen siis "oikea elävä eläin". Sunnuntaina täällä kävi ihmisten karvoja saksimassa eräs nuori nainen ja minut nähtyään hän hyvin epäkunnioittavasti ja pelokkaalla äänellä kysyi kaikkien kuullen "onko tuo oikea elävä eläin?" Ihmettelen, kuinka fiksulta näyttävä ihminen saattaa kysyä jotakin niin ajattelematonta.
Hengitän, siis olen.

Jouduin tähän huusholliin aika yllättäen. Emäntäni, jota täällä kutsutaan "Muruksi", pakkasi minut yhtenä päivänä kierrätyskeskuksesta ostettuun muovilootaan ja suureen ääneen valittaen raahasi minut kaiken maailman liikennevälineillä tänne maailman ääriin. Minä en ole painava, vaan laatikko on epäergonomisesti muotoiltu ja täysin soveltumaton lemmikkieläinten kuljettamiseen. Tätähän nämä toopet ihmiset eivät näe.

Toopeista puheenollen: niitä riittää tässä huushollissa. Minä en tajua, miksi minulle pitää aamusta iltaan ja joskus keskellä yötäkin hokea "kisu-kisu, mirri, kissa, kisuli" ja niin edelleen. Eihän täällä näille ihmislapsillekaan toitoteta aamusta alkaen "tyttö, tyttölapsi, pikkutyttö, tytöntyllerö, typy" tai "poju, poika, jäbä, poika-kulta, pikku-poika".
Eikö ne ihmisparat keksi muuta puhuttavaa minulle, vai onko se jäänne jostakin kivikautiselta ajalta, mutta oikeasti sitä jankutusta omasta persoonastaan ei jaksaisi alituiseen kuunnella.

Emäntäni oli informoinut näitä toopeihmisiä minusta, että olisin muka pelkuri. Se on hänen mielestään pelkuruutta, jos ulko-ovelta katselee ulos, mutta ei katso tarpeelliseksi mennä ihmisten haiseviin rappuihin.
Minä sanon, että kyseessä on terve itsesuojeluvaisto. Muutaman kerran on käynyt niin, että olen käynyt parvekkeella haukkaamassa happea ja joku toope laittaa parvekkeen oven kiinni. En minä koskaan ole siitä tehnyt suurta numeroa, mutta on se aika tylyä kohtelua.

Väkeä tässä talossa riittää. Pappa on selvästi ollut kissojen kanssa aikaisemminkin, koska häneen voi luottaa. Jos haluan tehdä jotakin tai mennä jonnekin, pappa antaa aina luvan. Pappa ei myöskään huijaa. Jos se näyttää minulle palloa, ei se laita sitä selkänsä taakse, vaan antaa minun leikkiä sillä. Sen kyllä tänään huomasin ja taisi vihjeestä tajuta pappakin, että ei nykykissat enää millään lankakerillä leiki. Kyllä minua huvitti, kun pappa oli aidosti innoissaan lattialla pyörivästä lankakerästä. Minä katselin kohteliaasti sitä leikkiä vierestä.

Ruokahuusholli on täällä vähän niin ja näin. Ruokaa saa, jos osaa pyytää. Minkäänlaista kunnioitusta toisten ruokailua kohtaan ei kyllä ole. Ei siinä minun mielestäni ole mitään katselemista, jos kissa syö.

Yhtenä päivänä en ollut uskoa silmiäni. Lauri, se pojista, joka kutsuu minua imelästi "mirriksi", uitti varpaitaan minun vesikupissani. Itse hän väitti, että se oli vahinko, mutta ajattelin jonakin aamuna näyttää Laurille ja uittaa omia varpaitani hänen kaakaolasissaan.
Onneksi mummo näki varvasuiton ja pesi kuppini huolellisesti. Pidän sitä Lauria vähän silmällä, koska hän ei vaikuta luotettavalta tyypiltä.

Älkää ottako ihan tosissanne, mitä minusta täällä kirjoitetaan. Minulla on kuitenkin järki päässä ja jalat tukevasti maassa. Ehkä nämä ihmiset pikkuhiljaa rauhoittuu ja alkaa kohdella kissaa oikeana eläimenä.
Vinkki: jos haluatte nukkua päivänokosenne rauhassa, menkää saunan lauteille nukkumaan.

tiistai 1. lokakuuta 2013

Mummotentti ohi

Päätin, että palkitsen itseäni kirjoittamisella vasta sitten, kun lihastentti on ohi.
Nyt on niin huojentunut olo, että luulisi takana olevan suuremmankin ponnistuksen, kuin vain puolessa tunnissa tehty tentti. Opettajan huumonrintajusta kertoo jotakin se, että hän ojensi meille seuraavan, marraskuussa olevan tentin sisältömonisteen, kun olimme palauttaneet tämänpäiväisen tenttimme. Marraskuisen tentin sisältö on kolme kertaa tämänpäiväisen verran, mutta minulle tuntuu helpommalta, kun mukana on paljon entisiin opintoihin liittynyttä asiaa.
Viikon päästä nähdään, menikö tämänpäiväinen koe läpi.

Saara täyttää tänään seitsemän vuotta. Kaisalla on reilun viikon päästä syntymäpäivä. Tytöillä ei ole vielä koskaan ollut varsinaisia kaverisynttäreitä ja nyt päätin, että he saavat pitää talon kerhohuoneella "suuret juhlat". Koska kummankaan luokalla ei ole kovin montaa oppilasta, Saara kutsuu kaikki eka- ja tokaluokkalaiset ja Kaisa kaikki 3-4-luokkien tytöt. Äsken askartelimme 20 kutsukorttia ja jokaisessa kortissa lukee lisäksi, että perheen aikuiset ovat myös tervetulleita.
Muru lupasi laittaa pystyyn sushibuffetin ja minä suunnittelen hyydykekakkuvalikoiman. Lapset nyt tietysti haluavat omat perinteiset makupalansa, mutta aiomme viettää juhlia puoli päivää ja monenlaisen hyvän syötävän parissa.

Ihan yllättäen huomasin, että minulla on oma pyykinripustaja käytössäni puolitoista viikkoa, kun mies pitää kesälomansa rippeitä parhaillaan. Nyt tiedän senkin, mitä tarkoittaa "puolison tuki", jos tarkoitetaan esimerkiksi vaimon opintoja. Kun koko viikonlopun luin tenttiin, mies kiikutti minulle kahvikupillisia, haki salmiakkia ja jäätelöä kaupasta, ripusti niitä pyykkejä ja katsoi lapsia perään. Lisäksi hän keksi lihasten funktioiden mieleenpainamiseen niin mainioita muistisääntöjä, että saimme nauraa monet makeat naurut. Tosin ne muistisäännöt ovat aika lailla "sisäpiirin" juttuja, etten suurin surminkaan niistä maininnut edes opiskelukavereille. Mutta niiden muistisääntöjen avulla muistin monta vaikeaa asiaa tentissä.

Murun Jussi-kissa jatkaa kyläilyään meillä. Jussi on jo niin rohkaistunut, että uskalsi eilen tulla mummon ja papan sängylle kanssamme päivänokosille. Tänä aamuna ei meinannut lasten kouluunlähdöstä tulla mitään, kun he innostuivat leikittämään Jussia papan (!) ostamilla kissanleluilla.
Jussin läsnäolo on käynyt ihan siedätyshoidosta: ne jotka alkupäivinä napsivat allergialääkkeitä kissaoireisiinsa, pärjäävät nyt ilman lääkettä.

Tuleva maalainen minussa kehräsi tänään tyytyväisyydestä Citymarketissa. Loput siemenet myytiin -90%:n alennuksella. Hyvin maltillisesti tyydyin ostamaan vain porkkanan, pihvitomaatin, salaatin. lantun ja asterin siemeniä. Kukkien siemeniä olisi ollut tarjolla kaksi suurta korillista, mutta hyötykasvit ovat lähempänä sydäntäni.

Kiitos jälleen ystävällisestä seurastanne. Huomenna avaan uudenuutukaisen hierontapenkin ensimmäistä kertaa ja kuulette varmaan innostuneita kokemuksia, kun pääsen purkamaan tämän perheen hierontajonoa ammattimaisin ottein.