keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Täällä äiti, joka ikävöi lapsiaan

Eilen lähti Kaisa ja Miika kahden viikon reissulle tuttavaperheen kanssa ja heidät saatettuani matkaan piti ikävää karkoittaakseen ruveta alustamaan isoa pullataikinaa.
Tänään ollessani iltavuorossa Anne-Mari tiedustelee olinpaikkaani ja kuultuaan, että olen kahdeksaan asti töissä, päättikin hakea Saaran yökyläilemään.
Nyt tulin töistä ja ihmettelen täällä, kun kellään ei ole nälkä, kukaan ei tarvitse mitään eikä täällä ole edes mitään tekemistä äidille. Isikin tulee töistä vasta iltayöstä.
Tilanne on minulle aika uusi. Selvästikin näyttää siltä, että perhe on alkanut tottua työssäkäyvään äitiin. Todennäköisesti keitän itselleni hyvää teetä, syön hyvin ja istun pitkäksi toviksi parvekkeen sohvalle kuuntelemaan ja katselemaan illan huminoita ja sitten lähden onnellisena nukkumaan.

Isi tänään iltapäivällä napisi, että on kurjaa lähteä töihin. Minä häntä vähän oikaisin, että me olemme siunattuja, kun saamme lähteä töihin. Olemme kumpikin terveitä, että voimme työtä tehdä ja ei se ole itsestäänselvyys, että on työ, johon mennä.
Metroon lähtiessäni sanoin isille: "ole siunattu". Samaa hän toivotti minulle.

Olkoon päivänne hyvä. Olette esirukouksissani.

5 kommenttia:

  1. Olet positiivinen erityisen hyvällä tavalla. Olen saanut siitä osani täällä käydessäni. Olemme monella tavalla siunattuja kun havahdumme sen huomaamaan. Itselleni se tapahtuu liian harvoin.
    Saan ottaa myös osalleni esirukouksen kiitollisena. Minua ahdistaa jokin juttu, vaikka saan uskoa olevani Jeesuksen oma. Ehkä se on jäänteitä mielialan liiallisesta laskusta, josta kärsin muutaman vuoden.
    Ole siunattu!!

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Ja oikein hyvää päivää sinnekin!

    VastaaPoista
  3. Muistan oman tilanteeni vuosia sitten, kun ihmettelin ettei kukaan huuda äitiä. Lapset olivat "maailmalla"! Ja ihan ikävä tuli.

    VastaaPoista
  4. Nauti rauhallilsista hetksistä. Olet ne moninkertaisesti ansainnut. Hae kirjastosta hyvä kirja. Eikö toisaalta ole kuitenkin heinoa, että se kiirein aika lasten kanssa alkaa olla ohi ja saat kerrankin keskittyä vähän itseesi.
    Positiivisestä elämäasenteestasi olisi meillä kaikilla oppimista.
    Minäkin miehen työttömyyskausien ja omien sairastelujeni jälkeen olen oppinut arvostamaan työssäkäyntiä ihan erillä tavalla.

    VastaaPoista
  5. Joskus hiljaisuus tekee hyvää - on aikaa ajatella ja olla vain. Myös aikaa rukoukseen ja kiitokseen.

    VastaaPoista