lauantai 31. lokakuuta 2015

Huijarikana

Se kana, joka kaksitoista vuorokautta kärsivällisenoloisena hautoi kanalan nurkkapesässä lämpölampun alla, tepasteli tänä aamuna muina naisina aitauksessa muiden kanojen ja kukon seurassa. Anne-Mari sattui olemaan aamukierroksella ja meni kanalaan tarkistamaan tilannetta. Ahkeran hautojan pesä oli tyhjä. Nuori rouva oli siis vain silkasta hautomisen ilosta kököttänyt pesässä ja nautiskellut erityispalveluksista, kun hänen nokkansa eteen kiikutettiin herkkuruokaa. Koska olimme päättäneet hänen antaa hoitaa hommansa täysin itsenäisesti ja häiritsemättä, ei meille ollut tullut mieleenkään käydä kopeloimassa hänen vatsansa alle. Saipahan toteuttaa hautomisviettiään rauhassa. Mutta haaveeksi jäi siis tiput tällä kertaa.

Viereisessä pesässä oli viisi lämmintä munaa ja ne Anne-Mari kiikutti helmoissaan minulle keittiöön hautomakoneeseen, jota kiireessä virittelin käyntiin. Testaamme aparaattia ensimmäistä kertaa ja todellisuudessa minun täytyy myöntää, että uskon koneen hoitavan tuon hautomishomman luotettavammin kuin ailahtelevaisen kanan...
Joka tapauksessa homman onnistuminen on niin monesta pienestä asiasta kiinni, että ihmehän pienien tipujen syntyminen on.

Minulla ei olisi mitään sitä vastaan, vaikka kanoja olisi reilusti enemmänkin. Voisin vaikka ruveta kanafarmariksi. Mutta aika paljon enemmän rohkeutta tarvittaisiin, että siihen ryhtyisin.

8 kommenttia:

  1. Olipa teillä aikamoinen huijarikana. Taitaa olla myös meissä ihmisissä samanlaisia taipumuksia toisinaan - huijaamme toisia jollakin konstilla hankkiksemme hyötyä itsellemme.

    Hyvää pyhäinpäivää - haudoilla on kynttilämeri, kun läheiset muistavat edesmenneitään.

    VastaaPoista
  2. :) meillä kävi samoin. Hautojia taisi olla peräti kolme. Samoin passattiin nokan eteen kaikki:)

    VastaaPoista
  3. Kyllä oli kiva kirjoitus. sopivasti jännitystä ja muita tunteita. Kiitos.t Päivi

    VastaaPoista
  4. :D mä niin pystyn kuvitteleen! Meidän Paris Hiltunen teki samat meille ;)

    VastaaPoista
  5. Se hoivaavisvietillinen kana olisi ollut tärkeä hoitamaan niitä mahdollisia tipuja. Likka haudottaa munia aina silloin tällöin ja vie poikaset kanan alle.
    En ole koskaan kysellyt pitääkö niitä kostuttaa jotenkin vai onko hautomavärkissä jotain kostutusta itsessään. Jostain muistan lukeneeni, että hautovan kanan pesä pitäisi olla sopivan kostea. Ja pitääkö koneessa niitä munia kääntää, kuten kana itse niitä kääntää. Rutkuttiko se kana hautovan kanan lailla?

    VastaaPoista
  6. Voi jotenkin liikuttavan söpöä ja huvittavaa tuo huijarikanan tapaus :D Pidän peukkuja pystyssä hautomakoneen hautomismenestyksen suhteen :) Muutenkin kaikkea hyvää sinne!!

    VastaaPoista
  7. Noin tosiaan voi käydä. Kuitenkin olisi kaikkein paras, jos jossain vaiheessa saatte haudonnan kanan avulla onnistumaan, poikasten jatkohoito olisi toki paljon helpompaa. Emo on paras hoitaja ja neuvoja! Hautova kana on toki kyllä päivittäin pois pesästä - aika kauankin - meillä kerran jo oletin munien kylmenneen vaan eipäs vaan. Juuri tässä vaiheessa toiset käyvät munimassa samaan pesään ja sekoittavat asiat totaalisesti.

    VastaaPoista
  8. jopas olikin aika velmu kanaksi :)

    VastaaPoista