sunnuntai 6. syyskuuta 2026

Onkos se jo loman viimeinen päivä

Huomenna työt jatkuu yövuorolla. Mielessäni huominen on vielä vapaapäivä, mutta lomapäivä se ei enää ole.

Kylläpä on ollut harvinaisen antoisa kaksiviikkoinen! Sain tehdä juuri sitä mitä halusinkin, eli olla metsässä. Ja maltoin pysyä pois keikkatöistä loman aikana ja se on jo todella harvinaista. Enpä nyt äkkiseltään muista viimeisen kymmenen vuoden ajalta, että olisin lomaillut kesälomani. Nuoruuden innossa tein töitä toisiin taloihin. Siinäpä jälleen yksi selkeä merkki vanhenemisesta, kun loma kelpaa.

Seurakunnassamme on aina kuukauden ensimmäinen sunnuntai ehtoollistilaisuus. Tilaisuuden jälkeen alakerran ruokasalissa on tarjolla lounas. Nyt kun olin vapaalla, ruinasin itseni avuksi keittiöön. Vein mukanani 10 litran kattilallisen marjakiisseliä jälkiruuaksi. Kermavaahdolla höystettynä kiisseli teki hyvin kauppansa.

Kirkon jälkeen veri veti metsään. Kylläpä olikin ilma jo kylmentynyt! Piti ihan pitää vauhtia keräämisessä, kun meinasi tulla vilu. Sain mustikoita ja puolukoita täsmälleen sen verran, mitä olin tyhjentänyt pakasteesta marjarasioita kiisseliin. Metsälintuselle, jonka kanssa juttelin, lupasin tulla huomenna uudelleen, jos ei sada.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti