Työkone vaihtoon

Pikakysely:
mikä kodinkone hajosi meiltä tänään?

Kaikki blogin uskolliset vakiolukijat arvaavat vastauksen ja pienen loogisen päättelyn jälkeen arvaavat myös satunnaiset lukijat, kun ynnäävät perheenjäsenten lukumäärän vaikkapa vain päivittäin tässä perheessä likapyykkikoriin heitettävien sukkaparien määrään. Voihan tietysti laskea myös lakanoidenvaihtopäivän pyykkisaldoa tai muuta sellaista.
Kyllä vain: pyykkikonehan se alkoi huudattaa sellaista virhekoodia, jota ei edes käyttöohjekirja tuntenut.
Olin jo muutaman kuukauden kulkenut koneen päälläollessa lähes hiipien sen lähellä, koska pesuäänet enteilivät oikuttelua vaikkapa vain lattian tärähtelystä. Linkouskierroksia olin laskenut jo suosiolla, koska vieraat äänet tietysti moninkertaistuivat lingotessa. Eilen illalla kun istuin olohuoneen puolella meidän vuoteella tekemässä läksyjäni ja pesukone linkosi seinän takana, koko sänky tärisi.

Konehan oli se testausmielessä Verkkokaupasta hankittu kiinalainen kone, joka taisi olla jo kolmas järjestyksessään. Nyt olen oppinut, että pyykkikoneen hinnalla tai oletetulla laadulla ei ole meidän perheessä merkitystä, kuinka kauan kone säilyy kunnossa. Kahdessa vuodessa meni "lunastuskuntoon" puolitoista tuhatta maksanut jenkkikone ja kaksi vuotta kestää kahden sadan euron kiinalainen halpiskone.
Huollan pyykkikonettani huolellisesti. Nukkasihdin puhdistan viikottain ja tiskikoneisiin tarkoitettua puhdistustablettia käytän myös pyykkikoneen puhdistukseen parin kuukauden välein.

Pyykkikone pyörii meillä 3-5 lastia päivässä. Kertoja on viime aikoina lisännyt se, että en ole voinut täyttää konetta ihan täyteen eläimellisen linkousäänen takia. Pyykin määrää on lisännyt puolestaan työvaatepyykin lisääntyminen: vanhimman pojan työ on muuttunut junien siivouksesta junien huoltamiseen ja työvaatteet likaantuvat entisestään. Näköjään pyykkiä tekee myös hieroja. Yhden hierontapäivän aikana pitää paitaa vaihtaa muutaman kerran. Mutta joka tapauksessa: pyykkihommat on edelleenkin kuin suurperheessä.

Tämän päivän ongelman ratkaisin tällä kertaa tutun kodinkonemyyjän avustuksella. Koska hirmuinen katastrofi on meillä edessä jo kahden pyykkikoneettoman päivän jälkeen, soitin tutulle kauppiaalle ja hän tarjosi konetta, joka huomenna tuodaan ja asennetaan. Maksu hoituu asentajien mukanatuomalla laskulla.
Eikös kuulosta ihan maaseutukaupan räätälöidyltä mummopalvelulta? Löytyy ihan Helsingin Ruoholahdesta.
http://www.pamelux.fi/

Papan Jussi

Huomenna täytyy palauttaa opettajalle ensimmäinen etätyö. Aiheena oli "asiakkaan haastattelu ja ryhdin havainnointi". Viime tippaan tehtävän teko jäi, kun "asiakas" oli lähdössä töihin ja minä kuljin hänen perässään kehon luotisuoria ja symmetrioita tutkien. Asiakas oli siis hyvin tuttu, mutta  en ollut aikaisemmin ajatellut mieheni ryhtiä ja vaivojen syy-seuraussuhteita hierojan työn näkökulmasta.

Jussin emäntä oli harkinnut Jussin kotiuttamista tänään, mutta ei sitten raskinnutkaan viedä kissaa takaisin omaan kotiinsa, kun täällä alkoi ihan aito itku ja vaikerrus lemmikin lähdön vuoksi. Kovaan ääneen surkutteli pappakin töihin lähtiessään Jussin muuttoa. Äsken pappa tuli kotiin tunnin tauolle ja laittoi työtakkinsa keittiön penkille. Jussi nuuhki takin tarkkaan ja kävi sitten sen päälle nukkumaan. Kun papan töihinlähdön aika tuli, lupasin Jussille, että tämä saa tulla nukkumaan papan sänkyyn siksi aikaa, kun pappa on töissä.

Yhtenä päivänä näin syrjäsilmällä tv-ohjelmaa, jossa kerrottiin yliopisto-opiskelijoiden asuntoloista, joihin oli lemmikkikissojen tuominen sallittua, peräti suotavaa. Opiskelijoita haastateltiin ja kissoja kuvattiin ja kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että kissat vähentävät opiskelijoiden stressiä.
Kyllä sama vaikutus on havaittavissa meilläkin kuukauden yhteiselon jälkeen. Ei kukaan äksyile Jussille tai ole kyllästynyt sen seuraan. Pehmeäturkkisen eläimen silittely ja sylissä pitäminen on lapsillekin mieluista.
Mieheni toteaa silloin tällöin Jussin ihania tempauksia katsellessaan, että Taivaan Isällä oli vakaat perustelut, kun loi kissat ihmisille iloksi.

Anne-Mari pistäytyi tänään täällä - blogitekstinsä mukaan hakemassa piristystä. Jussi tietysti kantoi kortensa kekoon asian puolesta ja kolme pienintä poikaa teki kaikkensa piristääkseen siskoaan - ja perinteisin keinoin. Eihän Miikan tarvitse muuta kuin puhua, niin Anne-Mari väristelee tyytyväisyyttään. Säännöllisin väliajoin vihjaisen tytöille takaisin kotiin muuttamisesta, mutta eihän se yhtään asumisväljyyttä meille lisäisi. On vain niin täydellistä elämän luksusta, kun kaikki sisarukset ovat kotona ja saa kuunnella jokaisen persoonallista jutustelua ja leikinlaskua. Sekin, miten eri-ikäiset sisarukset puhelevat toisilleen, on kuin kaunista musiikkia korvilleni. Turhaan ei Raamatussa sanota: "katso kuinka hyvää ja suloista on, kun veljekset sovussa asuvat".

Pappa siis lähti takaisin töihin ja Jussi jäi pöyheää häntäänsä heilutellen keittiön penkille makaamaan ja katselemaan papan perään. Onkohan tuo Jussi jotenkin papan erityiskaveri? Jussi tassutteli äsken eteiseen ja alkoi kiskoa tassuillaan vaatenaulakosta papan ulkovaatteita alas.

Sisähuvipuistossa

Naapuritalossa on ollut jo viime keväästä asti lasten sisähuvipuisto. Saara pääsi sinne eskariryhmänsä kanssa jo heti avajaisten aikaan, mutta minun epäluuloisuuteni vuoksi en ole vienyt lapsia sinne aikaisemmin. Se mitä luin paikasta ennakkoon, ei oikein vakuuttanut minua ja toki kahdentoista euron sisäänpääsymaksukin huippaa suurperheellistä. Totuuden nimissä täytyy todeta, että esimerkiksi lippu Linnanmäelle maksaa kolme kertaa enemmän.
Saara ja Kaisa saivat syntymäpäivälahjaksi pääsyliput SnadiStadiin, Ruoholahden kauppakeskukseen.
(http://www.snadistadi.fi/Etusivu)
Tytöt olivat ruinanneet paikalle pääsyä synttäreistä lähtien ja tänään oli sopivan sateinen päivä mennä kauppakeskuksen parkkihalliin "maan alle" rakennettuun hupipuistoon, jolla nimellä paikkaa mainostetaan.
12-vuotias veli suostui lähtemään mukaan.

Koska hupipuisto tarjosi meille iloisen yllätyksen, on tämä kehukirjoitus ihan paikallaan. Pääkaupunkiseudun lapsiperheille paikka on mainio vaihtoehto vapaapäivän ajanviettoon, kun halutaan tarjota lapsille iloista liikkumista ja leikkimistä.
Ikärajoja puistoon ei ole. Aikuiset pääsevät ilmaiseksi, samoin alle 1-vuotiaat. Alle 3-vuotiaiden maksu on 8e ja yli 3-vuotiaiden 12e. Samalla maksulla voi viettää puistossa aikaa vapaasti vaikka koko päivän.

Hupipuistosta löytyy monenlaisia pomppulinnoja, kiipeilytelineitä, pallomeri, trampoliineja, skeittiramppi ja potkulautailualue, sählykenttä ja esiintymislava, jossa voi soittaa rumpuja tai kosketinsoitinta tai tehdä vaikka oman esityksen. Konsolipelejä, jääkiekkopelejä ja eri ikäisille tarkoitettuja aktiviteetteja on tarjolla runsaasti. Kaikenikäiset lapset pitävät myös alueella kiemurtelevasta polkuautoradasta ja autoja riitti jokaiselle halukkaalle, vaikka väkeä oli paikalla runsaasti. Jättihiekkalaatikollekin riitti rauhallista leikkihetkeä kaipaavia.

Hupipuistossa voi viettää myös lasten syntymäpäiviä. Synttäriseurueita näkyikin paikalla olevan useampia.

Erikoismaininnan ansaitsee harvinaisen monipuolinen kahvila. Syötävää ja juotavaa oli tarjolla kaikkien mieleen ja paikalta saattoi ostaa myös ihan "kunnon ruokaa". Hintatasoa pidin kohtuullisena.

Paikka oli siisti, valoisa ja ilmapiiri oli iloinen. Lapsiystävällinen ja palvelualtis asenne alkoi jo ulko-ovelta, kun sisäänpääsykassalla työskennellyt nuori nainen jutteli lapsille iloisesti ja turvallisesti. Ranneketeipin kiinnitys käteen  kun oli hyvin jännittävää monelle pikkuiselle.

Minulla ei lapsiluvun suuruudesta huolimatta ole paljoa kokemusta vastaavista paikoista, mutta siihen kiinnitin huomiota, että lapset leikkivät ja liikkuivat iloisina. Kukaan ei tullut sanomaan, että "olet liian vanha" tai "liian nuori" tai "liian lyhyt" tai "liian pitkä" tekemään jotakin. Kaikki leikkivälineet ja -paikat oli kaikkia varten.
12-vuotias viihtyi puistossa hyvin sen kolme tuntia, minkä ehdimme tänään olla, joten ala-asteikäisten ja pienempien kanssa paikka on hyvä vaihtoehto, kun mietitään hiukan vaihtelevampaa tekemistä sadepäivälle.

Paras on vielä edessä

http://youtu.be/P40ApH4gUdQ

http://www.tv7.fi/vod/player/?program=30058

Ensimmäisestä linkistä pääset kuulemaan laulun ja toisesta linkistä löytyy laulun syntytarina.

Eräänä päivänä kuluneella viikolla istuimme miehen kanssa kahden lopettelemassa ruokailua. Mies oli lähdössä kohta töihin. Sydämissämme oli kiitollisuus Jumalan uskollisuutta ja apua kohtaan kaikissa elämämme asioissa. Avasin Raamatun evästääkseni miestä pitkään työpäivään.
Raamattu aukeni tästä paikasta:
"Tee siis sovinto ja elä rauhassa
Jumalan kanssa, niin saavutat onnen.
Ota vastaan opetus hänen suustansa ja kätke
hänen sanansa sydämeesi.
Jos palaat Kaikkivaltiaan luo,
sinun elämäsi rakentuu uudestaan.
Jos karkotat vääryyden kauas majastasi,
viskaat kultasi tomuun ja Oofirin kullan jokilaakson louhikkoon,
jos Kaikkivaltiaasta tulee kulta-aarteesi, parhain hopeasi,
silloin iloitset Kaikkivaltiaasta ja nostat
kasvosi Jumalan puoleen.
Kun rukoilet häntä, hän kuulee sinua,
ja sinä voit täyttää lupauksesi.
Kun jotakin päätät, se onnistuu sinulle,
ja sinun teillesi loistaa valo.
Jos tiesi painuu alaspäin, sinä sanot:
"Ylös", ja hän auttaa nöyrtyvää.
Hän pelastaa senkin, joka ei ole syytön;
sinun kättesi puhtauden tähden tämä pelastuu."
(Job.22:21-30)

- - -

Haluaisitko jättää kommenttilaatikkoon oman rukousaiheesi Taivaan Isälle?
Minua siunaa aina kristillisellä koululla käydessäni eteisen ilmoitustaululla oleva esirukousaiheiden lista.
Listaan kirjoitetaan koulun rukousaiheet. Kun Jumala on vastannut pyyntöön, vedetään viiva asian yli ja usein samassa yhteydessä kirjoitetaan jokin kommentti tai kiitos.
Jos elämässäsi on asioita, joihin haluat Jumalan puuttuvan ja toivot meidän muistavan rukouksissa sinua ja asiaasi, kirjoita kommentti joko omalla nimelläsi tai käytä nimimerkkiä.
Kun Jumala vastaa sinulle, voit halutessasi jättää aikaisemman kommentin jatkoksi uuden viestisi.

Oma rukousaiheeni liittyy perheemme vanhempien lasten asuntoasiaan. Odotamme selkeitä ratkaisuja joko omaan asuntoon muuttamisen suhteen tai asioiden järjestymisenä niin, että nykytilanne selkiytyy.

"Uhraa kiitosta Jumalalle ja täytä lupauksesi Korkeimmalle.
Huuda minua avuksi ahdistuksen päivänä.
Minä vapautan sinut, ja sinä olet kunnioittava minua."
(Psa 50: 14-15)

Maailmankaikkeuden korkeimmalla ja pyhimmällä on varattuna sinulle ja elämällesi niin paljon hyvää.

Murun jälkiruoka

Heräsin äsken päiväunilta ja Muru kysyy, "haluaako mummo maistaa mun tekemää jälkiruokaa".
Toki halusin ja maistettuani kysyin luvan reseptin julkaisemiseen täällä.
Kun luette ohjeen, tiedätte oitis, että on kyse melko nopeasta ja herkullisesta jälkiruuasta.

Tarvitset:
valmiita tortillaleipiä
200g pakastevadelmia
1 1/2 rkl sokeria
(1 rkl vehnäjauhoja)
ruokaöljyä (esim. rypsi)
juoksevaa hunajaa
kanelia
hyvää vaniljajäätelöä

Keitä ensin vadelmat ja sokeri vesitilkassa paksuksi kastikkeeksi. Jos käytät pakastevadelmia ja kastike uhkaa jäädä kovin juoksevaksi, lisää vähän vehnäjauhoja. Jäähdytä vadelmakastike.

Leikkaa tortillaleivät kolmioiksi. (Pienet leivät 8 osaan.) Laita paistinpannuun öljyä niin paljon, että pohja peittyy reilusti. Kuumenna öljy ja paista kolmioita öljyssä kullanruskeiksi.
Laita kolmiot ritilän päälle jäähtymään. Leipä säilyy rapeana, kun et kasaa niitä päällekkäin.

Kun leivät ovat jäähtyneet, valuta niille hunajaa ja ripottele varovasti kanelia. Kanelia ei tarvita paljon - sen verran vain, että hunajan makeus talttuu.

Tee annokset lautasille: tortillakolmioita, vadelmakastiketta ja vaniljajäätelöpallo.

En muista äkkiseltään yhtä herkullista jälkiruokaa.

Perheen kuulumisia

Saara on vesirokossa, Kaisa ja Miika yökyläilemässä koulutovereittensa luona Oulunkylässä ja kaikilla koululaisilla on syysloma. Kristillisen koulun väki on lomaillut koko viikon ja nyt pääsivät myös Ruoholahden ja Taivallahden koulun kävijät syyslomalle.
Jussi-kissa kyläilee edelleen. Suuri yöllinen hupi on kuunnella, kun Jussi koputtaa tassullaan milloin kenenkin makuuhuoneen ovea ja pyytää päästä sisälle. Oven rynkytys jatkuu niin kauan, että joku meteliin kyllästynyt tulee päästämään sisälle. Sitten Jussi valitsee mieleisensä sängyn jalkopään uniaan varten.

Anne-Mari ja Kampaajatyttö kävivät tänään täällä ja olivat tietysti syödä velipoikia elävältä. Koska Miika ei ollut kotona, siskojen täytyi purkaa velihellyydentarpeensa isompiin veljiin ja pusuyritysten ja silitysten kohteet suhtautuivat asiaan vaihtelevalla kiitollisuudella. Aika ajoin esiteini-ikäinenkin poika sietää halitteluja siskoilta, mutta joskus on jo pelkkä kaunis katsekin liikaa. Selvästi varsinkin Anne-Mari nauttii veljien arvaamattomista reaktioista: välillä voi saada turpiin, välillä poika köhmöttää tyytyväisyyttään.

Isi oli koko päivän bussireissulla seurakunnan ryhmän kanssa ja selvisi tästä matkasta ilman eksymistä, polttoaineen loppumista tai oven kiinnijuuttumista. Olin niin iloinen saadessani komean mieheni takaisin kotiin, että vein hänet Mäkkäriin syömään, jotta sain sen hetken katsella häntä ihan rauhassa, ettei kukaan kiipeillyt isin niskassa. Jos isi olisi syönyt kotona, hänen kimpussaan olisi pörrännyt Jussin lisäksi ainakin Saara esittelemässä vesirokkonäppylöitään.
Kun tulimme kotiin ja Saara oli saanut näyttää kiipeilyt ja vesirokot, tein isille oikein napakan selkähieronnan. Sen jälkeen isi "kaatuikin" sänkyyn ja nukahti saman tien.

Anne-Marin ja Kampaajatytön lisäksi hieroin tänään myös Lähihoitajaopiskelijapojan. Hänen kohdallaan suuri ilonaihe tänään oli työssäoppimisen näyttötutkinnon onnistuminen täysillä pisteillä ryhmän parhaana. En siis ihmettele, kun olivat pyytäneet poikaa töihin joululomaksi ja ensi kesäksi. Opiskelumotivaatiota varmasti lisää onnistuminen työssä ja saatu hyvä palaute ja suoranaiset kehut.

Toiseksi vanhin poika sai tänään kutsun työhaastatteluun urheiluvälineliikkeen myyjän työhön. Pojalla on kyllä kaksikin osa-aikaista työtä, mutta vaihtaisi mielellään kokoaikatyöhön ja varsinkin kun liike sijaitsee naapuritalossa kadun toisella puolella.

Minulla on vähän hassusti kolmena aamuna peräkkäin asiakashierontoja koululla. Huomenna koko koulupäivä on pelkkää hierontaa ja perjantaille ja lauantaille ilmottauduin töihin, jotta saan kerättyä hierontapisteitä. Koulun aikana on suoritettava 70 tuntia asiakashierontoja koululla opettajan valvonnassa ja vähitellen niitä tehdään taitojen mukaan. Nyt voimme ottaa asiakkaita niska-hartia-, selkä- ja yläraajahierontaan. Seitsemän asiakasta on ollut minulla ja oikein hyvin olemme tulleet toimeen. Muutama on jopa ollut erittäin tyytyväinen.

Taivaan Isän siunausta viikkoonne. Joku tarvitsee voimia, toinen terveyttä. Jonkun mieli on alakuloinen, toisella olisi huolia vaikka muille jakaa.
Kaiken touhun ja tohinan keskellä olen muistuttanut itselleni, että Raamatun lupaukset ovat voimassa vahvasti. Itse olen saanut kokea rauhaa - sellaista kaiken alleen tasoittavaa taivaan rauhaa. Ja ihan Hänen lupaustensa mukaisesti. Ja sen päälle iloa, joka asettuu olosuhteiden yläpuolelle.
Sinä, joka luit nämä pitkät rivit tänne asti: jos haluat, vastaanota tästä sanojeni välityksellä Jumalan siunauksia elämäsi ylle.

Jätteiden lajittelusta kerrostalossamme

Minua kiinnostaa asiat, jotka liittyvät kierrätykseen tai jätteiden lajitteluun. Niin: hassu mielenkiinnonkohde tuo jätteet. Katselen mielelläni dokumentteja, jotka käsittelevät esimerkiksi uusia jätteenkäsittelyjärjestelmiä. Kun Jätkäsaaren uutta asuinaluetta suunniteltiin ja alueelle järjestettiin kiertoajelu, oli matkan mielenkiintoisin osuus, kun kiertoajelun opas kertoi asuinalueen keskusjätejärjestelmästä, jossa jätteet kulkevat maan alla liki sadan kilometrin tuntinopeudella keskusasemalle, josta jäteautot noutavat jätteet jatkokäsittelyyn.

Lapsuudessani kierrätys ja jätteiden oikea lajittelu oli arkipäivää, johon ei tarvinnut aikuisia opastaa. Toki metallin ja ongelmajätteiden kierrätystä ei juurikaan ollut olemassa. Mutta uuneissa poltettiin polttokelpoinen jäte ja vaatteet kierrätettiin matonkuteiksi ja käyttörievuiksi. Maitopurkit käytettiin pakastusrasioina ja jos kaupasta ostettiin elintarvikkeita, jotka oli pakattu muovirasioihin, rasiat pestiin huolella ja käytettiin uudelleen niin monta kertaa, kuin pysyivät ehjinä. Paksusta muovista tehdyt pussit pestiin  ja käytettiin elintarvikkeiden säilyttämisessä ja pakastamisessa. Sanomalehdet käytettiin uuninsytykkeinä ja suojapapereina vaikka uunien nuohouksen yhteydessä.
Materiaalit, joille ei keksitty luontevaa kierrätystapaa, muokattiin uuteen käyttöön. Paksusta muovista tehdyt lannoitesäkit käytettiin kurkkusuojien tai kasvihuoneiden muovittamiseen. Aikana, jolloin maito pakattiin muovipusseihin, kukoisti perheenemäntien matonvirkkausinnostus. Muovipussit leikattiin ohuiksi nauhoiksi, joista virkattiin muovimattoja. Muovinauhoja käytettiin myös mattojen kutomisessa. Parhaat saunan pukuhuoneen matot oli meillä ohuet ja kevyet muovikuteesta kudotut matot, jotka kuivuivat nopeasti ja olivat myös helpot puhdistaa.
Tuohon aikaan ei ihmisille tarvinnut antaa valistusta jätteidenkäsittelystä tai kierrätyksestä. Kierrätys oli luonnollinen tapa toimia. Tuolloin ei puhuttu "kierrätyksestä", vaan oli kyse tarkkaan käyttämisestä.

Tänä iltana ilahduin mennessäni taloyhtiömme jätehuoneeseen. Jätehuoneeseen oli ilmestynyt keräysastiat metallille ja lasille.
Jätehuoneessamme on nyt mahdollista kierrättää sekajäte, biojäte, kartonki, keräyspaperi (sanoma- ja aikakauslehdet), energiansäästö- ja hehkulamput, metalli ja lasi.
Koska taloyhtiössämme on liki 200 taloutta ja liiketilaa, on jätehuone kovassa käytössä.

Mahdollisuudet jätteiden oikeaan käsittelyyn on tehty meille mahdollisimman helpoksi. Nyt enää puuttuu, että aikuiset ihmiset viitsivät nähdä sen vaivan, että lajittelevat jätteensä oikein. Joka ainoa helsinkiläislapsi osaa lajitteluun vaikka unissaan, koska päiväkodista alkaen ja joka ikisessä koulussa annetaan erittäin monipuolinen ja kattava jätevalistus ja lapset osaavat lajittelun sen jälkeen ihan luonnostaan.
Joskus pohtii, onko talon asukkaiden lukutaidossa vikaa, kun kartonkijäteastiaan kulkeutuu styroxia ja muovikääreitä tai kompostiastiaan tuodaan ruuantähteet muovipussissa.

Taloyhtiö maksaa jäteastioiden tyhjnnyksestä. Nykyisenä maailmanaikana satsaamme omaan ja lastemme tulevaisuuteen huolehtimalla jäteasiat parhaalla mahdollisella tavalla. Jäteasioissa pihtaaminen voi ajanmittaan tulla kalliiksi meille kaikille.