sunnuntai 22. helmikuuta 2015

No nyt on oikeasti meillä kaksi kotia

Kylläpä meillä oli hyvä olla ykköskodilla.
Kaikki oli niin rakasta ja rauhallista ja kaunista. Oli helppo hengittää, silmät iloitsivat kaikesta näkemästään ja korvat hiljaisuuden ja pienten äänien kuulemisesta.
Nautimme toistemme seurasta. Yhtään ainutta riitaa, kinaa tai rumaa puhetta ei minun tarvinnut äitinä kuulla tai selvitellä koko viikon aikana. Tila ja avaruus tuntui tervetulleelta. Kukaan ei valittanut tekemisen puutetta, kukaan ei pitkästynyt.

Lautakankaan talossa on tilaa tuplaten Ruoholahden kotiin verrattuna. Teki hyvää vetäytyä välillä omaan rauhaan myös talon sisällä.

Ensimmäistä kertaa huomasin, että siellä auringon nousu ja lasku on aivan erilainen kokemus kuin täällä kaupungissa.
Kun täällä katselet aamunkoittoa tai päivänlaskua, jaat näkymän lukemattomien ihmisten kanssa. Kun siellä maalla nouset vuoteestasi auringonnousun kanssa, on koko näkymä ja kokemus vain sinun. Taivas, metsät ja pellot ovat auringonnousun kehyksinä ja auringonlaskussa olet kahden Luojasi kanssa.
Koin itseni hyvin etuoikeutetuksi, kun katselin siellä auringon nousua ja laskua.

Viikko oli antoisa senkin takia, että koko yhdeksän lapsen katras (lapsenlapsi mukaanlukien) heräsi joka aamu ennen seitsemää ja illalla lähdimme nukkumaan hyvissä ajoin. Päivät tuntuivat tasapainoisilta, kun ehti tehdä kaikenlaista ja nauttia pitkistä päivistä. Tavallisesti lapset heti herättyään kirmasivat ulos suksille ja koirien kanssa leikkimään ja vasta sitten tulivat aamupalalle.
Kalamiehet pääsivät pilkille ja verkkoja kokemaan.

Tiistaipäivä meni kouluvierailuilla. Kyläkoulu, johon kolme nuorinta lasta ensi syksynä menee, on sama koulu, jossa minä olen käynyt ala-asteen. Tällä hetkellä koulussa on 28 oppilasta.
Sen parituntisen aikana, mitä koulussa olimme, tulimme vakuuttuneiksi siitä, että täällä on lasten hyvä olla. Meidän aikuistenkin oli hyvä olla ja saimme lämminhenkisen vaikutelman koulun ilmapiiristä.

Kirkonkylässä saimme tutustua yläasteeseen ja lukioon. Koulujen oppilasmäärät ovat rutkasti kutistuneet sitten omien kouluaikojeni. Mutta kyllä tämän päivän kangasniemeläiskoululaiset ovat paljon rauhallisempia ja hiljaisempia kuin ennen vanhaan.
Uskon, että meidän koululaiset sopeutuvat hyvin uusiin kouluihinsa. Jokainen heistä oli sitä mieltä, että koulut vaikuttivat oikein hyviltä ja on mukava ajatella ensi syksyä niissä kouluissa.
Tänä keväänä pitäisi lisäksi kirkonkylässä alkaa uuden yläasteen rakennustyöt, joten mielenkiintoisia kouluaikoja on luvassa nuorimillekin koululaisille.

Paluu harmaaseen Helsinkiin oli rankkaa. Lapset olivat talolla kyselleet, emmekö olisi voineet jo jäädä sinne. Helsinkiintulo oli hitusen vastenmielistä. Pidän sitä kuitenkin hyvänä asiana, koska tämän reissun jälkeen minulla ei ole epäilystä yhdenkään lapsen osalta, etteikö hän haluaisi muuttaa täältä pois. Nyt kaikilla on kova halu päästä lähtemään ja tavaroiden pakkaminenkin alkaa saada vauhtia.

Seuraavassa kuormassa täytyy Lautakankaalle viedä perunankuorimaveitsi, iso uunivuoka ja silityslauta. Niitä en sieltä löytänyt.
Ja seuraavasta palkasta ostan itselleni kunnon kirveen puiden halkomista varten.

11 kommenttia:

  1. Ihanaa, että lomanne siellä onnistui ja ennenkaikkea, että lapset viihtyi. Ettei käy kuin meillä aikoinaan, kun sieltä kehä 3 sisältä tänne muutimme niin silloin 5 vuotias kysyi noin puoli vuotta asuttuamme, että mitä hän piirtäisi, sanoin, että piirrä kodin kuva. Niin hän piirsi sen entisen kodin kuvan, kun kysyin miksi sen piirsit etkä tätä, niin sain katseen, jonka ikäni muistan ja sanat: Luuletko, että olen edes katsonut miltä tää näyttää. Silloin tajusin, että entiseen kotiin kaipasi joku muukin kuin minä.
    Osta sitten sellainen halkaisukirves, sillä halkee paremmin kuin tavallisella kirveellä, Kokemusta on. Omassa kuntosalissani kun puita pilkon.
    Oikein ihanaa muuton odotusta.

    VastaaPoista
  2. Oi miten ihanaa että teidän maallemuutto etenee ja tuntuu hyvältä! Itsekin nautiskelen noista pienistä asioista, joita kaupungissa ei ollut mahdollisuus huomata. Mulla tulee juhannuksena vuosi maalla asumista, ja hetkeäkään en ole katunut :)

    VastaaPoista
  3. Kuinka ihanalta kuullostaakaan <3 Olen Sirkku tosi onnellinen teidän puolestanne :)

    VastaaPoista
  4. Voimia tarvitsette muuttoon ja etenkin vanhan purkamiseen ja pakkaamiseen. Se ei olekaan yhden päivän eikä viikonkaan juttu.
    Nimimerkki: Kokemusta on.
    Ihanaa, että viihdyitte maalla, vaikkakin ensihurmiossa vielä. Iloitsen, että teillä on hyvät koulut tiedossa lapsille.
    Hyvän Jumalan siunaamaa loppukevättä.

    VastaaPoista
  5. Voin kuvitella miten vaikeaa oli paluu Helsinkiin. 10 vuotta sitten kun löysimme tämän talon, muuttui meillä syksyn muuttosuunnitelmat emmekä päässeet heti asumaan saastuneen kaivon takia. Minä kuskasin joka aamu lapset tänne kyläkouluun kaupungista ja ajoin takaisin kaupunkikotiin tai tulin tänne talolle tekemään jotain pientä nuorimman lapsen kanssa. Syyslomaan lopetin ja sanoin, että nyt muutetaan, oli vettä tai ei. Ja niin muutettiin, kaupunkikoti sai jäädä tyhjäksi myyntinsä saakka. Eikä tullut ikävä takaisin :)

    VastaaPoista
  6. Ihan mahtavaa seurata muuttoanne maalle. Suurperheen kasvattina ja viiden pienen lapsen äitinä voin vain kuvitella nautintonne, kun pääsette omaan rauhaan katraanne kanssa.

    Meidän perheelläkin on aika suunnitella muuttoa, kun omakotitalomme on jäämässä liian pieneksi (tai no en tiedä uskallanko sitä sanoa, kun olen lukenut millaisissa tiloissa teidän perheenne on mahtunut asumaan), mutta emme osaa päättää mihin muuttaisimme täältä taajamasta, kunnolla maalle vai "ihmisten ilmoille". Jospa se tässä valkenee...

    VastaaPoista
  7. Tosi kiva juttu, että ajatuksenne ja haaveenne toteutuu! Jotenkin on nyt pakko laittaa tämä kommentti. En tarkoita mitään pahaa, mutta joskus tulee mieleen, että jotenkin tuntuu, että kaupunkielämä kaikki nämä vuodet on ollut kuin tyhjää, ainoa joka kannattelee on muutto maalle. Uskon kuitenkin, että kaupunki on antanut teille paljon. Olette saaneet lapset, koulun käynti on ollut varmasti helpompaa kuin maalla. On valinnan mahdollisuutta niin monessa asiassa. On tarjolla kaikissa asioissa vaihtoehtoja, niin harrastuksissa, kaupoissa yms. Varmasti kaupunki on antanut teille paljon, ja et varmasti olis se sama ihminen nyt ellet olisi siellä asunut. Et olisi nähnyt myös sitä elämän nurjaa puolta ja muista, että esim. aikuisena kouluttautuminen on maaseudulla jo matkojen ja koulutustarjonnan vuoksi vaikeampi toteuttaa.
    Mukavaa maallemuuton odottelua unohtamatta sitä, että on se kaupunkielämäkin teille paljon antanut!

    VastaaPoista