maanantai 29. kesäkuuta 2015

Kymmenen päivää kuin kymmenen vuotta...

...sanoi Isi äsken viimeisistä työpäivistään. Linja-autonkuljettajaisillä on jäljellä 10 työpäivää!
Ollaan iltapäivässä, heräsimme äsken Isin kanssa viimeöisiltä työvuoroilta ja juuri äsken sain lähtösuukot, kun Isi lähti uuteen työvuoroonsa.

Alan ymmärtää, miksi 31 vuotta työkseen kaupunkiliikenteessä bussia ajanut Isi on valmis luopumaan työstään. Viime vuodet hänen elämänsä on ollut loma-aikoja lukuunottamatta lähestulkoon töissä olemista tai töihin valmistautumista. Havainnollistan vielä: viime yönä Isi oli päässyt kolmelta nukkumaan töiden jälkeen. Aamupäivällä hän joutui käymään varikolla selvittelemässä rahastuslaitteeseen liittyvää virhettä, jolla toinen kuljettaja oli rahastanut hänen "nimissään". Kun Isi tuli varikolta, hän oikaisi hetkeksi vielä viereeni torkuille ja yhdeltä nousimme molemmat ylös. Söimme aamupalan pitkän kaavan mukaan, Isi teki ja pakkasi eväänsä ja lähti töihin. Kotiin hän pääsee ensi yönä kahden seutuvilla. Seuraava vapaapäivä hänellä on ensi lauantaina.

(Kukaan älkö tulko minulta kyselemään, "osallistuuko miehesi kotitöihin, kun on niin suuri perhekin". Kyllä totisesti osallistuu: kahden viikon välein hän luovuttaa palkkansa viimeistä senttiä myöten käyttööni.)

Minulla on kolme yövuoroa jäljellä helsinkiläisessä vanhainkodissa. Aion ottaa paikasta muistoksi kuvia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helenan_vanhainkoti  Oheisesta linkistä voit lukea vanhainkodin historiasta. Vanhainkodin tiloissa on oma kirkkosali, joka antaa koko talolle oman ainutlaatuisen luonteen.

Nyt kyllä täytyy lähteä kauppaan miettimään tämän päivän ruokaa. Loppupäivän ohjelmani on kaupassakäynnin ja ruuanlaiton lisäksi nukkumista ja töihinlähtöön valmistautumista.
Jos sinulla on loma, karista kaikki ikävät asiat mielestäsi ja keskity vain niihin hyviin.
Erityisesti keskity niihin ihmisiin, joiden lähellä tänään olet.

9 kommenttia:

  1. Nuo bussinkuljettajan työvuorot kuulostaa ihan älyvapailta :( Eikö ne ole lainkaan sellaisessa rytmissä kuin ns. nornaali kolmivuorityö on? Tai siis tuntuu hankalalta, että yövuoro loppuu keskellä yötä jne.

    Kiitos kivasta ja elämän makuisesta blogista, johon olen koukussa, vaikka elän kovin erilaista elämää. Omakotiasujan kulut ja niissä säästäminen kiinnostaa, joten olisi kiva lukea niistä tulevaisuudessa.

    Tsemppiä muuttoon!
    T. Maijan äiti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nämä kaupunkibussien kuljettajien työvuorot on aika mielikuvituksellisia. Tauot katkaisevat työajan, joten puolentoistatunnin ruokatunti tuo työpäivään paljon lisää ja syömisessä saattaa mennä vartti.
      Kaikenkaikkiaan ei ole ihme, että aika-ajoin on vaikeuksia löytää kuljettajia työhön. Lama-ajan tunnistaa siitä, että työntekijäpulaa ei ole - silloin kelpaa työ kuin työ.

      Minuakin kiinnostaa nähdä, millaiseksi asumiskulumme jatkossa muodostuvat. Jos jaksaa mättää puita lämmityskattilaan, niin lämpiää talo ja vesi. Kuluneena talvena, kun taloa lämmitettiin lähes pelkästään sähköllä, oli huippukuukauden sähkölasku yli 600.
      Kiinteistävero on 400 e vuodessa.
      Kiitos toivotuksista. Tsempit kaivetaan kohta esille, kun muutokuormaan on vajaa kaksi viikkoa aikaa. Näyttää tulevan loppurutistus.

      Poista
  2. kohta helpottaa bussi-kuskillakin työ-vuorojen setvimiset yms... kaunis paikka tuo vanhainkoti :) Lieköhän lauttasaaren kartanon vanhainkotia enää olemassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 2011 lopetti kartanon vanhainkoti. Menneenä keväänä kartano myytiin tarjouskilpailun perusteella Koneen säätiölle kahdella miljoonalla eurolla. Säätiö suunnittelee tilojen kunnostamista kulttuuritapahtumien ja seminaarien järjestämistä varten. Lisäksi sinne on kaavailtu kahvilaa ja asuntoja.
      Kun tein henk.koht.avustajan töitä, kuljin aina työmatkoilla kartanon ohi ja ihastelin sitä ja sen pihapiiriä. Onneksi tuollaiset kauniit, vanhat talot halutaan säilyttää.

      Poista
  3. Kiva oli lueskella Helenan historiaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ollut koskettavaa haastatella Helenan vanhainkodin asukkaita, jotka ovat lapsuudessaan asuneet samassa talossa, kun sen käyttötarkoitus oli lastenkoti.
      Niillä vanhuksilla oli hyvin nöyrä asenne elämää ja hyvinvointia kohtaan.

      Poista
  4. Työvuorot voivat tosiaan olla hurjia. Oma isänikin teki vuorotyötä ja välillä työajat olivat aika hankalia. Joskus siirrettiin joulukin sen mukaan, että saatiin isikin paikalle. Joulu ei ollut kiinni päivästä vaan siitä, että kaikki olivat yhtä aikaa paikalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No meilläkin siirrettiin viime joulua muutamalla päivällä, kun kävi niin hassusti, että sekä isä että äiti teki joulun yötöitä.
      Tuntuu, että lapset ovat mukautuvaisempia kuin aikuiset - meille aikuisille tilanne tuntui tosi kurjalta, mutta lapsia se ei harmittanut.

      Poista
  5. Ei se itseänikään lapsena haitannut. Kaverit sitä tuntuivat enemmän ihmettelevän. Minusta se tuntui jotenkin jännittävällä. :D

    VastaaPoista