tiistai 17. syyskuuta 2013

Ruokaraporttia

Kuten saatatte arvata, meille rahdataan ruokakaupasta paljon tavaraa. Nyt kun äidilläni ei ole kahteen kesään enää ollut juurikasmaata, niin juureksetkin ostan pääasiassa kaupasta. Edelliseltä Kangasniemenreissulta lähti mukaan tätini lahjoittama perunapussi ja muilta sukulaisilta saatuja sipuleita, kesäkurpitsoja ja omenia.
Täällä kaupungissa yläkerran rouva on tuonut meille luumuja ja omenia, joita on heidän mökkipuutarhassaan kasvanut runsaasti.
Kesäkuun lomareissulla sain täydennettyä viljatuotevarastoja, kun Kangasniemeltä löytyy alan huippuammattilainen: mylläri, joka kiertää kylillä myymässä korkealaatuisia itse jauhamiaan tai tarkkaan valituilta tuottajilta hankittuja viljatuotteita. Tuotteiden korkea laatu on taattu ja mikä sen helpompaa, kuin ostaa vehnäjauhonsa ja kaurahiutaleensa kotipihalla suoraan autosta. Tosin valikoima ei jäänyt vehnäjauhoihin ja kaurahiutaleisiin: rouheita, leseitä, hiutaleita, suurimoita ja jauhoja eri karkeuksilla oli joka lähtöön.
Jos siis jauhopuoli on minulla hoidossa vielä muutaman kuukauden, niin kaikkea muuta ruokapuolta sitten kannetaan kaupasta lähes joka päivä.

Kun meillä vielä oli auto ja lapsiakin vasta kolme, harrastimme käydä kerran viikossa suuressa marketissa, jonka silloinen nimi oli "Tapsan Isojako". Reissuista tuli lapsille ihan huviajeluja, koska 90-luvun alun kaupunkilaisissa lapsiperheissä, joissa ainakin toinen vanhemmista kävi säännöllisesti töissä, elettiin taloudellisesti aika helppoa aikaa. Ruoka tuntui edulliselta ja kolmella sadalla markalla osti auton takakontin täyteen ruokaa. En muista, että tuohon aikaan olisin kaupan lihatiskillä koskaan ajatellut, että "tuohon lihaan ei minulla ole varaa".
Noihin aikoihin ilmestyi Helsingin katukuvaan jäätelöautot. Jäätelökin oli edullista ja sitä löytyi aina pakasteesta.

Tällä hetkellä ruokakuntaamme kuuluu 12 henkeä. Ruokakaupassa käyn oikeastaan päivittäin, koska kaupat on naapuritaloissa ja tuoretta tavaraa on aina saatavilla aamuvarhaisesta iltamyöhään. Lisäksi olen tullut haluttomaksi tehdä kovin huomiotaherättäviä kahden ostoskärryn suuruisia ostoksia, joilla kyllä kaupassakäyntikertoja saisi karsittua. Autoa meillä ei ole, joten väistämättä suosimme lähikauppoja. Ruokalaskuani helpottaa suuresti se, että työssäkäyvät isot pojat ostavat paljon ruokaa omiksi tarpeikseen. Tämän syksyn haasteena näyttää olevan valtaisa eväsruuan tarve. Esimerkiksi eilen illalla valmistin eväsruuan kolmelle työläiselle ja kolmelle retkelle lähtevälle koululaiselle. Monessa tilanteessa lisäksi ruokaa ei voi pakata eväsrasiaan, vaan täytyy selvitä valmisruualla. Se on selvä, että eväisiin saa uppoamaan rahaa reippaasti enemmän kuin kotona kattilasta syötävään ruokaan.

Maidon kulutus näyttäisi kääntyvän meillä tasaiseen kymmenen litran vuorokausimenekkiin. Tuoremehuja emme harrasta kuin satunnaisesti, koska omia mehuja keitetään sitä mukaa kuin entiset on juotu. Joskus lisään ostomehua kotimehun joukkoon makuvaihtelua antamaan. Lisäksi harva lapsi on kovin innostunut hapahkoista viinimarja- ja puolukkamehuista sellaisenaan.

Kuten tiedotusvälineistä olemme taas lukeneet ja kuulleet, on ruuan hinta Suomessa eurooppalaisittainkin huiman kallista. Ruokakauppareissuista on tullut matematiikan harjoitustunteja, kun budjetti ja ostoslista eivät tahdo kohdata millään. Ei siis ihme, että metsästä, kasvimaalta ja omasta kanalasta lisäelintarvikkeita saavat ovat aiheestakin mielissään. Ahkera kotileipurikin tienaa pitkän pennin.
Se on kuitenkin päivänselvää, että vilkas mielikuvitus saa edelleen olla edullisen ruuan tavoittelijalla, kun päämääränä on tarjota monipuolista ruokaa perheelle.

10 kommenttia:

  1. totta puhut,kyllä sitä saa pitkään miettiä mistä ne ruoka-rahat repäisee.Me saatiin n.kuukaus sitte EU-ruoka-avustusta ja olin yllättynyt siitä määrästä,mitä sieltä tuli.Perheen-jäsenten määrän mukaan tuli erilaisia kuiva-elintarvikkeita,purkki-lihaa,hernekeitto-purkkeja,valmiita pasta-aterioita ym ym...Sillä määrällä selvittiin melkein kuukausi,vaikka jonkun verran annettiin ystävä-perheisiinkin.

    VastaaPoista
  2. Minua kiinnostaisi tietää paljonko teillä menee rahaa ruokaan (+ peruaineet) kuukaudessa?
    Meillä asuu '"vain" 8 hlöä (+ koira) ja olen aika tarkkaan kartalla menoistamme. Keskimäärin ruokalasku on n 800-1000eur/kk (sisältää kaiken, myös harvat ulkonasyömiset).

    2+6

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika tarkalleen 2000e kannan rahaa kuukaudessa ruokakauppoihin. Siitä, mitä ostan muualta, en ole koskaan pitänyt kirjaa. Joskus, kun kuukausi tuntuu tiukalta, en juuri muualta ostakaan, mutta joskus paikkailen välipalatarjontaa esim. hampurilaisilla naapuritalon McDonald´sista.
      Yhden kuukauden kirjanpito tekisi kyllä meidän taloudenpidolle hyvää, niin näkisi pienten purojen vaikutuksen suuntaan jos toiseenkin.

      Poista
    2. Mielenkiintoinen postaus! Mua aina kiinnostaa tällaiset jutut, oon vissiin vähän sellanen martta. =)

      Poista
  3. Kuulostaa aika paljolta tuo 2000eur, kun kuitenkin osa ruuasta tulee ilmaiseksi (tarkoitan nyt niitä marjoja jne).
    Tosin raavaat miehet syövät paljon, meillä esikoinen vasta 14v ja mies syö lounaan töissä.

    2+6

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se tekee 166e henkeä kohden kuukaudessa ja 5,50e päivässä. Mukana summassa on luonnollisesti kaikki hygieniatarvikkeet ja pesuaineet.
      Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon esim. kahden hengen huushollissa, jossa myös valmistetaan paljon ruokaa itse perusraaka-aineista, rahaa kuluu ruokaan kuukaudessa.

      Joo ja meillä on siis neljä raavasta miestä ja ne kolme muuta tulee vauhdilla perässä.

      Poista
    2. Hei Sirkku, ja kiitokset mielenkiintoisesta blogistasi. Luen tätä säännöllisesti ja pidän ihailtavana asiana sitä, että muistutat teksteilläsi meitä lukijoita elämän perusarvoista ja maalaisjärjestä. Vastaan tuohon kysymykseesi yhden pariskunnan osalta kahden hengen talouden ruokamenoista. Olemme noin kolmikymppinen lapseton pariskunta ja pidämme melko tarkkaa kirjaa menoistamme. Päivittäistavaroiden osalta (ruoka, pesuaineet ym.taloustavarat) rahaa kuluu kuukaudessa 250-300 euroa. Ruuan teen itse ja leivon leivän sekä pullat itse. Pidän kulutustamme vähintäänkin kohtuullisena, emmekä omasta mielestämme silti joudu tinkimään mistään. Hintojen nousun huomaa silti erittäin hyvin. Vielä pari vuotta sitten ei ollut vaikeaakaan pysyä 250 eurossa/kk ja nyt se ei tahdo riittää, vaikka ostoskärryjen sisältö on kutakuinkin sama. Hyvää syksyä sinulle ja perheellesi! Jatka blogiasi, meitä lukijoita riittää!

      Poista
  4. Mä luulen, että pienemmissä perheissä ruokaan menee PALJON enemmän rahaa/ hlö, kuin tälläisissä suuryksiköissä.

    Perheemme kasvaessa, ei ruokamenot ole kasvaneet samassa suhteessa. Tosin ulkoruokailut ovat vähentyneet aivan erityisiin herkkuhetkiin.
    Iso määrä edullista kiusausta/ keittoa ei maksa paljoakaan enempää kuin pieni. Jugurtit, vanukkaat ym 'ylimääräinen' maksaa.

    Teen paljon itse, tosin eineksiäkin syömme kiireessä ja laiskumuksen iskiessä. Leipä ostetaan kaupasta. Mutta kilohintaa tutkin aina, esim kaurahiutaleet ostetaan pienemmissä pakkauksissa, jolloin kilohinta on jostain kumman syystä pienempi ja säilytyskin on helpompaa.

    2+6

    VastaaPoista
  5. En valitettavasti osaa sanoa, paljonko meillä menee ruokaan kuukaudessa - pitäisi joskus ottaa kuitit yhteen kasaan ja laskea. Aika vähän, koska käytämme paljon omia tuotteita. Juustoa, maitoa, jauhoja, lihaa...

    VastaaPoista
  6. 3 aikuista ja menee nelisen sataa kuukaudessa, joskus pakosta jopa alle sen. Ei aihetta juhlaan.

    VastaaPoista