perjantai 27. syyskuuta 2013

Tänään tarvitaan nenäliinoja

Olen täällä joskus maininnut Pullatädistä ja Pullatädin sedästä. He ovat pariskunta, joka pitää talossamme kahvilaa. Pullatädin mustikka- ja rahkapiirakka, korvapuustit ja salaatit ovat tulleet meille rakkaiksi niiden 18 vuoden aikana, kun kahvila on ollut auki arkisin klo 6-15. Kovin montaa päivää en näiden vuosien varrelta muista, että lappu olisi ovessa kertonut kahvilan olevan kiinni muuta kuin kesäloman takia. Kesälomakin on usein ajoittunut mustikanpoiminnan aikoihin, jolloin Pullatäti keräsi kymmeniä kiloja piirakkatarpeita.

Tänään Pullatädin kahvila on auki viimeistä päivää. Uudet yrittäjät leipovat ja paistavat mitä parhaaksi katsovat. Me vakioasiakkaat jäämme kaipaamaan ihmisten lisäksi myös kotoista, leppoisaa ilmapiiriä, johon kuka hyvänsä saattoi poiketa kertomaan kuulumisiaan tai päivittelemään tuulta ja tuiskuja.

Kuka hyvänsä osaa myydä kahvia ja pullaa, mutta kenen hyvänsä persoonaa ei ole luotu asiakaspalvelijaksi ja myötäeläjäksi. Kaiken lisäksi harvalla kahvilanpitäjällä on taito kohdella erilaisia asiakkaita tasavertaisesti ja ystävällisesti riippumatta asiakkaan ulkoisesta olemuksesta tai puutteista ihmisenä. Tällä en nyt tarkoita sitä, että kahvilan nurkkaan olisi pesiytynyt laitapuolenkulkijoita tai rymysakkia. Jos satunnaisesti kahvilaan joku heikommat elämän eväät saanut poikkesikin, häntä palveltiin yhtä kunnioittavasti kuin muitakin.

Lapsia Pullatäti palveli erityisen lempeästi. Saara, Kaisa ja Melska olivat viime vuosina Pullatädin erikoiskohtelussa lukemattomat kerrat ja lapset varmasti muistavat Pullatädin kuppiin laittamat pehmisannokset, joita lapset saivat "kaupan päälle".

En minä arvannut, että kahvilanpitäjien muutto voi ottaa sydänalassa näin koville.
Pullatädin jättämää aukkoa arkeemme ei täytä kukaan.
Kiitollisia olemme yhteisistä hauskoista muistoista ja toivotamme kaikkea hyvää Pullatädin ja Pullatädin sedän uudelle elämänvaiheelle, jolloin ei enää tarvitse herätä kahdelta yöllä.

6 kommenttia:

  1. Ihana kuulla, että tuollaisia Pullatätejä on ja heitä arvostetaan!

    VastaaPoista
  2. Jäivätkö he eläkkeelle vai vaihtoivat vain paikkaa? Onneksi lapsillasi, monilla muilla lapsilla varmaan, on ikimuistoiset jäljet noista hyvistä ihmisistä. Kuten sinullakin.

    VastaaPoista
  3. Tuollaisia kahviloita ei ole montaa, ymmärrän hyvin nenäliinojen tarpeen.

    VastaaPoista
  4. toivottavasti uudet yrittäjät osaavat hommansa,vaikkeivät pullatätiä korvaisikaan..

    VastaaPoista
  5. Pullatädille ja miehelleen mukavia eläkeläispäiviä ja teille mukava uusi yrittäjä paikalle. Pullatädit ovat valitettavasti katoavaa kulttuuria

    VastaaPoista
  6. Muistan sinun kirjoittaneen joskus pullatädistä lämpimästi! Kirjoitustyylisi on mukavan leppoisa, kiitos että pidät blogia meidän kaikkien iloksi.

    Koska Kangasniemi esiintyy usein jutuissasi, haluaisin vinkata erään Kangasniemellä sijaitsevan yrityksen, joiden ihaniin vaatteisiin olen ihastunut! www.coconate.com/

    VastaaPoista