sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Jos asuisimme nyt talolla...

... kaapeista olisi etsitty jo hyvän aikaa sitten kynttilät esille. Iltapalan teevesi kuumenisi puuhellalla (meillä on aina sanottu puilla lämmitettävää liettä "puuhellaksi") ja iltapesut tehtäisiin kuin ennenvanhaan (isoihin kattiloihin vettä hellalle kuumenemaan ja pesuvesi vateihin). Koko kyläkunta on kuulema pimeänä.
Mielenkiinnolla odotan kuulumisia metsästä, kunhan sinne joku päivänvalolla selviää myrskytuhoja tutkimaan.

Lapsille kerroin asiasta ja aika hyvin osasivat kaupungin kasvatit päätellä, mitä sähköttömyys vaikuttaa elämään maaseudulla. Kaisa oivalsi heti, että suihkuun ei pääse.
Miehen kanssa pohdimme, millaiset varavoimalat täytyy olla karjasuurtilallisella, kun sähkökatkot voi niillä seuduilla kestää useammankin päivän.

Myrskytuuli oli heittänyt kaikenmoista rojua kanavan rantamille. Mies kantoi rannalta parvekkeelle valtavan puupölkyn. Hellapuiksi ei pölkkyä haaveile, vaan kaikenmoisen askartelun alustaksi. Välillä kun on saha -ja kirveshommia kerrostaloasujallakin.

Viime päivinä on ajatukset olleet hyvin paljon talolla. Kun kuljen täällä ulkona, kuvittelen mielessäni, millaiset näkymät ovat Lautakankaan peltoteillä. Tässäkin asiassa on vilkkaasta mielikuvituksesta jonkun verran hyötyä.
Perjantaina aamupäivällä teimme miehen kanssa kävelylenkin pitkin kanavan vartta Kaapelitehtaalle asti. Kaupungin maisemia katsellessamme pohdimme, millaisia ulkotöitä mahtaisimme tehdä Lautakankaalla. Totesimme, että varmaan siivoaisimme joitakin törkynurkkia.
Kaapelitehtaan laiturissa tyhjennettiin hiililaivan lastia. Kaapelitehtaalla purettiin kovalla tohinalla ison tapahtuman rakennelmia.
Me kävelimme kotiin puuhastelemaan kovin mitäänsanomattomia kaupunkilaisen huushollihommia. Ulkotöihin ei täällä tähän aikaan vuodesta pääse oikein millään. Parvekkeelta on vielä raivaamatta Saaran kotileikit, mutta en ole kiirettä pitänyt senkään kanssa. Takki päällä voi vielä lyhyitä aikoja leikkiä parvekkeellakin.

Leppoisaa iltaa vietämme sähkön yltäkylläisyydessä. Ihan myötätunnosta taidan sammuttaa nuo liiat lamput, joita ilmankin pärjätään.

4 kommenttia:

  1. <3 totta,ei sitä sähkön arvoa käsitä ennenku pitkään joutuu ilman olemaan <3

    VastaaPoista
  2. Meillä oltiin vain kolme tuntia ilman sähköä ja etukäteen oli varauduttukin mahdollisimman hyvin: vessaan vettä ämpäreissä ja kahvia valmiiksi termariin. Kynttilöitä ei tarvittu päiväaikaan, mutta pakasteiden kanssa olisi pitemmän päälle tullut ongelmia! Siltikin: En vaihtaisi kaupunkiin tätä maaseutuonnea.

    VastaaPoista
  3. Onneksi teillä Lautakankaalla on puuhella ja kellari ja huussi!
    Iloitaan näistä sähköttömän mahdollisuuksista.
    Kaupungeissa on hankalampaa, jos tulee pitkä sähkökatko.
    Mitenkä metsän kanssa - tuliko paljon halkopuita?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aamulla tuli äidiltä tekstiviesti, että sähköt on saatu. Äsken vasta pääsin ensimmäistä kertaa sähköyhtiön sivuille häiriökarttaa tutkimaan. Oli ollut koko palvelu tukossa. Lupaavalta näytti jo Kangasniemen kartta - pari "rypästä" enää korjaamatta.
      Metsän kuulumiset saan tietää vasta sitten kun Kuopion Veli ehtii käydä katsastamassa. Sitten näkee, tuleeko metsävakuutukselle käyttöä. Muutaman rungon takia ei korvauksia viitsi edes hakea.

      Poista