sunnuntai 11. lokakuuta 2020

Lähtijän aika (taas)

Ei pitäisi kantaa huolta tulevista, mutta hiukan minua arveluttaa, kuinka selviän huomisesta. Yksi vanhimmista lapsista, joka on asunut täällä meidän kanssa nyt reilun vuoden, muuttaa huomenna omaan kotiin. Tai ainakin viimeiset huonekalut siirtyvät huomenna hänen kotiinsa ja pahoin pelkään, että seuraavan yön hän on jo siellä.

Kun Ruoholahdessa asuessamme hän muutti perheen luota omaan vuokra-asuntoon, oli hänen lähtönsä minulle kovin haikeaa. Purin ikävääni siivoamalla hänen tyhjäksi jäänyttä huonetta kaksi päivää. Lattiankin vahasin huoneesta kahteen kertaan. 

Kun vuosi sitten huhtikuussa hän muutti tänne, olin niin onnellinen, kun sain lapseni vielä takaisin. Vähitellen orastaneet puheet oman kodin hankkimisesta kuittasin neutraalilla suhtautumisella: väistämätöntähän se aikuisen lapsen omilleen siirtyminen on, mutta en suinkaan kovin aktiivisesti siihen yllyttänyt. 

Meille on sopinut todella hyvin kahden sukupolven yhteisasuminen. Minä olen huolehtinut ruokahuushollista ja taitava lapsemme kiinteistön huoltamiseen liittyvistä asioista. Lisäksi hän on antanut arvokasta apua ja tukea ja valottanut erilaisia näkökulmia, kun on pohdittu monia elämisen haasteita.

Edelleen olen jossain suhteessa "kiero" suurperheen äiti: sanon muuttavalle lapselleni, että aina saa muuttaa takaisin, jos siltä tuntuu.

5 kommenttia:

  1. Kyllä niitä lapsia niin mieluusti aina kotiin ottaa:) Se on lähtijälle aina helpompaa, kuin sille joka jää. Voimia sinulle tähän päivään!

    VastaaPoista
  2. Voi, tunnistan tuosta niin hyvin itseni. Meillä on myös aina ovet auki lapsille ja aina saa muutta takaisin. Niin olen heille sanonut.
    Kauniita syyspäiviä ja mukavaa alkanutta uutta viikkoa.

    VastaaPoista
  3. Muistan niin hyvin esikoistyttäreni muuton omaan asuntoon,kuinka haikeaa se oli.Ihanaa kun saa kuitenkin usein kylään,minullakin aina ovi avoinna lapsilleni,vaikka tarvittaessa pidemmäksikin aikaa.
    Voimia sinne,kun muutto tulee ajankohtaiseksi.❤

    VastaaPoista
  4. Nyt kun minullakin on omaa kokemusta lasten muuttamisesta omilleen, ymmärrän entistä paremmin haikeutesi. Onneksi yhteys säilyy ja kotiovessa on saranat jotta takaisinkin pääsee.

    VastaaPoista
  5. Kalenterissa luki tälle päivälle Sirkku... joten hyvää Sirkunpäivää:)

    VastaaPoista