Mummolan avain

Kaisa pääsi eilen Pikkuveljen ja tämän Vaimon kanssa kennelkäynnille ja sen jälkeen Kaisa on kulkenut kuin toisessa maailmassa. Siinä maailmassa on vain koiria, koiria ja koiria. Isi oli koko viime yön töissä ja Kaisa pääsi viereeni nukkumaan ja yöllä kuulin muutamankin kerran onnelliseen hyrinään, kun tyttö selvästikin unissaan silitteli ja hoiti suloisia koiria.
Illansuussa Pikkuveli palautti kotiin hyvin syötetyn, onnellisen, koirankuvia silmissään näkevän tytön. Sitten hän havahtui kahvimukinsa äärellä ja irroitti avainnipustaan yhden avaimen ja ojensi sen minulle.
Tuo avain on nyt minun Ahdin tilalta (http://www.ahdintila.fi/) ostamassani avainketjussa ja se avain on tavallaan tämänhetkisten tuntojen symboli: mummolan talon avain.

Kun pitelen sitä avainta kädessäni, kiitän Taivaan Isää  isästäni ja äidistäni, jotka ovat koko elämänsä ajan tehneet työtä sen eteen, että se avain on nyt olemassa. Ilman äitini ja isäni uurastusta ja monesta asiasta kieltäytymistä ei mummolan taloja olisi pystyssä, eikä Papan metsissä humisisi ainutkaan puu.
Ilman Kuopion Veljen uurastusta ei humisisi moni muukaan puu Papan metsissä.
Kun katselen tuota avainta, mieleni täyttää syvä kiitollisuus ja lämpö kaikkea sitä kohtaan, mitä elämässäni on ollut ja mitä tulevat päivät tuovat tullessaan.

Mummolan talo on valmiina meitä varten. Mummolle selvästikin tuotti vaivasta huolimatta suurta mielihyvää laittaa huoneet valmiiksi, ostaa ruokaa ja hankkia vielä uusi grillikin käyttöömme. Lisäksi hän on pyytänyt kolme "kyytimiestä" autoineen hakemaan meidät maanantai-iltana Kangasniemen linja-autoasemalta. Tätini on luvannut, että saamme kauppareissuille lainata hänen autoaan. Matkarahat järjestyi ja toinen tätini on luvannut antaa meille perunoita niin paljon kuin jaksamme syödä. Uskon, että kaikki muutkin asiat järjestyvät sitä mukaa, kun ne tulevat ajankohtaisiksi.
Kiitos teille lämpimistä toivotuksistanne. Muutama sana kommentissa on kuin seisoisimme nokitusten, katselisin sinua, ojentaisimme kätemme tervehdykseen ja sitten halaisimme.
Vaikka et kommenttia jostakin syystä kirjoittaisikaan, et tänne asti luettuasi välty kesähalaukselta:
ojennan sinulle ensin sylin täydeltä violetin värisiä syreenejä ja toiseen käteen pienen kimpun kieloja. Otan sinua kaulasta kiinni ja kukkien tuoksun keskeltä halaan ja toivotan Sinun kesääsi rauhaa, hyvää oloa, enkeliä mukaan jokaiselle askeleelle ja Jumalan lempeää puhetta.
Ei unohdeta, että joka ainoa hetki hengittää on tätä kallista elämän lahjaa. Nyt se elämän lahja on hyvin kaunis ja tuoksuva.