Kesän marjasaldoa

Ilma oli tänään sellainen kostean lämmin ja ukkonenkin jymisteli iltapäivällä. Ihan silkasta huvista lähdin ämpärin kanssa omaan metsään nuuhkimaan syksyn vahvoja tuoksuja ja nautiskelemaan poikkeuksellisesta lämmöstä.

Puolukoita olen kerännyt vähän sieltä sun täältä koukkien, koska niitä on ollut niin valtaisat määrät. Nyt minua odottikin yllätys: marjat oli kerätty niin tarkkaan talteen, että eipä juuri punaista pistettäkään metsässä näkynyt. Jokunen viikko sitten löysin velipojan metsän puolelta pinon marjafirman logoilla varustettuja tyhjiä säkkejä. Löytö antoi odottaa, että poimijat ovat tulossa perästä.

Olin hyvin, hyvin tyytyväinen, että ne loputkin marjat oli nyt saatu talteen. Kirvelevin mielin olen koko kesän marjametsästä kotiin tullut, kun on niin pahalta tuntunut katsella sitä metsiin jäävää marjojen määrää. Tänään tulin kotiin ämpärin pohjalla pari kourallista puolukoita.

Totesin, että nyt voin hyvillä mielin päättää tämän kesän marjastamisen metsissä ja keskittyä vielä hetkeksi tyrnin poimintaan.

Olen pitänyt tänä erittäin poikkeuksellisena marjavuotena kirjaa keräämistäni ja myös ostamistani marjoista. Mustikat keräsin käsin ja puhtaaksi ja loppukesän koneella kerätyt mustikan ja puolukat sekoitukset laskin puolukoiden yhteissummaan, koska puolukoita niissä sekamarjoissa suurin osa oli. Mehuksi keitin ne marjat tarkemmin siivoamatta.

Mustikkasadolle oli olennaista, että satoaika alkoi jo heinäkuun alkupäivinä ja jatkui kaksi kuukautta ja yhden viikon. En aikaisemmin ole satoa ja satoaikaa tarkkaillut sen kummemmin, mutta nyt tuo aika tuntui todella pitkältä. Vettä ei satanut tuona aikana niin paljoa, että mustikka olisi siitä kärsinyt.

Kuluneen kesän aikana ostimme mansikkaa 60,5 kiloa. Suuri osa siitä syötiin sen siliän tien ja loput pakastin. Kakkoslaatuista olen käyttänyt jo mehujen valmistuksessa. Omassa maassa kypsyneet mansikat syötiin suoraan maasta.

Mustikkaa ostin 24 kg. Lakkaa ostin 4,6 kiloa ja olisin ostanut enemmänkin, jos olisin arvannut olla aikaisemmin hereillä oston suhteen. Täällä lakka-aika jäi hyvin lyhyeksi, kun ilmat olivat tuolloin kovin lämpimät.

Metsävadelmia keräsin vain 12,3 litraa, koska tietoisesti keskityin mustikoiden poimintaan. Vadelmia kyllä oli, mutta kun mustikoita oli vielä enemmän, en viitsinyt vatturyteiköissä kiipeillä.

Mustikoita keräsin 114 litraa. Niitä syötiin tuoreena hurjia määriä, mutta hyvin niitä on kertynyt pakastimiinkin.

Puolukoita keräsin 284 litraa, joista myytiin 4H- yhdistykselle 12 ämpärillistä.

Karpaloita olen tilannut paikalliselta poimijalta kaksi ämpärillistä. Tuttuihin marjastuspaikkoihini kun ei karpalosoita lukeudu.

Koska marjojen keruuaika on ollut aika hektistä ja marjoja on nyt poikkeuksellisen paljon, olen tarkoituksella jättänyt hillojen ja mehujen keiton sadepäiville ja myöhäisempään ajankohtaan. Sekin tuntuu aika harvinaiselle, että kerrankin voi säästelemättä syödä marjoja niin paljon kuin haluaa. Kyllä aikaisemmin on yrittänyt säästellä marjoja, että edes kevättalvelle olisi riittänyt.

Kiitollinen mieli on tästä marjakesästä. Ihme, jos joskus vielä vastaavan saamme kokea.