Mustikkavuosi vaihtui puolukkavuodeksi. Kesälomani päivät saavat antoisaa sisältöä, kun metsä vetää puoleensa päivä toisensa jälkeen. Metsätön päivä tekee mielen levottomaksi ja sateisena päivänä tarkkaillaan pilvenrakoa, josko ehtisi käydä lähimetsässä virkistäytymässä.
Bloggerin järjestelmä on uudistunut, joten työllä ja tuskalla opettelemani tekstintuotto puhelimella on nyt vanhaa tietoa ja ihan arvailemalla kokeilen, miltä kuvat ja tekstit näyttävät päivityksen jälkeen.
Keskityn kuulumisten jakamiseen tuonnempana tämän koevedoksen jälkeen.
Minun blogi ei ole muuttunut,minkalainenkahan se uudistus lienee?
VastaaPoistaPuolukkaa on runsaasti metsässä,niinkuin oli mustikkaakin, molempaa marjaa mulla on jo paljon, ja kanttarelleja myös paljon,tänään paistoin orakkaita sipulin kanssa.
Tuo "tekninen" puoli, asetukset ja tekstin tuotto, on muuttunut. Ihan arviosta täytyy kokeilla symboleja, että mitä mistäkin tapahtuu. Aikansa vie, ennenkuin tottuu käyttämään, kun en muutenkaan ole oikein omimmalla alallani näissä tietotekniikka-asioissa.
PoistaMinun marjametsäni on enimmäkseen kuivia kankaita, niin ihan muutamaan harvaan ruokasieneen olen marjaretkillä törmännyt. Kanttarellipaikkoja ei meidän metsissä ole lainkaan.
Niin kaunis puolukkakangas, mieleni marjaan tekisi vaan polvet ja lonkka on toista mieltä!
VastaaPoistaSaa nähdä, milloin minulla kroppa tekee tenän metsässä rymyämisen kanssa. Metsään lähtiessä otan kahta eri särkylääkettä ja silti tahtoo kotiin takaisin kävely tehdä tiukkaa. Vaan yön kun nukkuu, niin vaivat unohtuu ja selkä vähän vertyy. No kohta tässä kesäloma loppuu ja pääsee töihin selkäänsä lepuuttamaan.
PoistaOletko, Sirppis, kuitenkin saanut metsämarjoja?
Ihanaa marjastus päivää sinulle. Minun selkäni ei kyykkimisiä kestä joten joudun marjani ostelemaan kaupasta ja toreilta.
VastaaPoistaVartin marjan poiminta reissuja olen joskus harrastanut, saahan hyvällä lykyllä tälläisestakin reissusta piirakan tehtyä.
Kiitos, Tupu. Ihania päiviä onkin nämä kesäloman marjapäivät olleet. Alkuun oli minullakin selkä ihan poikki jo puolentoista tunnin kyykkimisen jälkeen, hyvä että kotiin pystyi kävelemään. Ehkä kunto kasvoi ja vatsalihakset vahvistui (hieroja tietää, että rankaa kannatellaan vatsalihasten voimalla), kun viime päivinä selvisin jo neljänkin tunnin reissuista. Nyt kun puolukoita on ollut ihan määrättömästi, on suurin homma ollut marjaämpäreiden raahaaminen metsästä pois. Kannan ne autotien varteen ja mies hakee autolla.
PoistaTänään oli pakko vielä ennen ennustettua myräkkää käydä hakemassa koko kesän mustikkapaikasta pari litraa syömämustikoita. Isot pojat tykkäävät syödä työevään tuorepalana.