lauantai 30. kesäkuuta 2012

Klassista siivousta ja hierontaa

Koska siivoaminen on niin hirmuisen kivaa, jatkan aiheesta.
En osannut arvata siivoustyötä aloittaessani, miten moninaiset vaikutukset voi tuollaisella työllä olla.
Olinhan jo läpeensä raihnainen, Melskan "mummo"-nimityksen kaikin puolin omaksunut. Niveliä kolotti sieltä sun täältä, selkä tuli nukkuessa kipeäksi, niskat jumissa yhtenään.
Nyt kolmen viikon siivouspestin jälkeen minun täytyy todeta, että polvi on lakannut kipuilemasta, niskat tuntuvat notkeilta ja askel on kevyt. Kun lähden nukkumaan, uni tulee houkuttelematta ja herätessä on virkeä olo.
Osansa hyvään oloon on varmasti sillä, että kävelen ainakin töihin mennessä, joskus myös tullessa. Aamuyön viileässä kävellessä karisee mahdolliset unenrippeet ja työtä tehdessä ei ole vielä kertaakaan ollut unelias olo. Ei kai tuollainen työ kauheasti voisi unettaakaan - sen verran voimakkaita aistiärsykkeitä saa koko ajan.

Myös kotona oleminen on muuttunut. Olen saanut paljon tarmoa ja energiaa ihan tavallisiin kotitöihin, jotka tahtoivat olla enemmän ja vähemmän rempallaan silloin, kun en käyttänyt kodin ulkopuoliseen työhön ajastani tuntiakaan. Vakiokaavaksi näyttää muodostuneen, että töistä kotiuduttuani ja kaksi tuntia nukuttuani siivoan molemmat vessat, putsaan tiskipöydän ja keittiön ja laulatan pyykkikonetta tappotahdilla. Kolmen korillisen likapyykkikertymiä ei ole työssäoloaikanani näkynyt.
Outoa, sanoisinko: peräti outoa.

Ajatusmaailma näyttää muutenkin ajautuvan ihan uusiin suuntiin. Tavallaan ihan tutuissa ajatuksissa, mutta aikaisemmin elämäntilanne ei ole sallinut ajatusten toteuttamista.
Perushoitajakoulun ajoilta asti olen ollut kiinnostunut hierojan työstä ja ammattitutkinnosta. Opiskeluaikanani eräs ryhmämme tytöistä piti esittelytunnin hierojan työstä, koska oli itse opiskellut hierojaksi ennen hoitajakouluun lähtöä. Minua ajatus hierojakoulusta on ajoittain vaivannut niin paljon, että olen etsiskellyt oppilaitosten tietoja ja pohtinut kouluun hakemista.
Kuluneella viikolla tytär löysi töölöläisen Hieronta-Akatemian sivut ja heidän koulutustarjontaansa perehdyttyäni laitoin oikopäätä hakemuksen tammikuussa alkavaan koulutukseen. Seuraavana päivänä sain sähköpostia, että minut on alustavasti hyväksytty tammikuussa alkavaan aamuryhmään ja syksyllä postitetaan hyväksymiskirjeet.
Mummolaanmuuttoakin silmälläpitäen hierojan pätevyydestä ja omasta toiminimestä olisi paljon apua itsensä työllistämiseen paikkakunnalla, jossa hoitajia on vielä toistaiseksi ihan riittävästi. Marjanviljelijän leipä kun on aika kesäistä ja kapoista, eikä marjamaitakaan yhdessä kesässä viritellä.

Mies lupautui ensimmäiseksi vapaaehtoiseksi klassisen hierojaopiskelijan harjoitusasiakkaaksi.

12 kommenttia:

  1. Vautsi, miten hienoja juttuja siellä. Terveyttä työnteosta ja opiskelumahdollisuus!!! Voi kuinka ihanaa!

    VastaaPoista
  2. Mainio ajatus tuo hierojan homma. Minä ilmoittaudun jonoon asiakkaaksi nyt jo. Hanki iso ajanvarauskirja hyvissä ajoin.

    VastaaPoista
  3. Voi, toi työhomma kuulostaa niin ihanalta! Sillon kun itsekkin kävin töissä viimeksi (2006) oli meillä aina paljon siistimpää ja tosiaan itekkin vireämpi;) Nyt siivous (voi) kestää päiväkausia kun ei ole sitä työtä ja sillon oli tehtävä hommat aikataulujen puitteissa.

    Kivoja juttuja!

    VastaaPoista
  4. Kuulostaa hienolta suunnnitelmasi, hierojia tarvitaan aina. Uupuneita potilaita tulee olemaan suomessa yhä enemmän. Mukavaa kun sait tuon yösiivoustyön. Uudet hankkeet motivoivat ja jaksaa paremmin.

    VastaaPoista
  5. Olet saanut puhtia päiviisi...:)
    Tuo hieroja juttu on oikein hyvä...ja, kun jo yksi asiakaskin on jo valmiina, mikäs sen hienompaa.
    Mutta vakavastikin puhuen sanon, että hyvä sinä.

    VastaaPoista
  6. Unelma alkaa täyttyä - hienoa!
    Nukavaa puhtia!
    Minulla veto poissa vielä, mutta ehkä tässä vähitellen pääsen flunssasta eroon ja jaksaa taas touhutakin.
    Huusholli on ihan sekaisin, joten...syytä olsii piristyä

    VastaaPoista
  7. Voi, että kun ihana postaus niin iloinen ja myönteinen:)Asiat järjestyvät välillä niin hyvin, että omalla tahdolla ne ei onnistuisi vaan Taivaan Isän johdatuksella >3 Kuulostaa hienolta tuo opiskelujuttu!

    VastaaPoista
  8. Jihaa! Jokos nyt onnistuu kommentointi. Onpa ollu tuskaista kun tökkii aina sinun blogin kohdalla. Ihan ekaksi, onnittelut työpaikasta! Nostan hattua että jaksat käydä kodin ulkopuolella töissä, edes osittain. Ja mukava että sopiva rytmi uuteen elämään on löytynyt. Minun rytki kaipaisi pikkuhiljaa kesälomaa, pari viikkoa kun vielä jaksaa...
    Hierojan työ kuulostaa hyvältä.

    VastaaPoista
  9. Hieronta-akatemiassa opiskelu on todella hauskaa. Varsinkin ennen asiakashierontojen aloittamista, kun hierottiin harjoitusmielessä toisiamme. Ikinä ole ollut paikat niin hyvin hierottu kuin silloin ja porukka oli todella mukavaa. Elämä vie joskus ihan hassuihin suuntiin mutta mikäs siinä. Kaikkea pitää kokeilla, jotta tietäisi mikä on se oma juttu.

    VastaaPoista
  10. Olipa ihanan positiivinen postaus! Mukava kuulla, että työssäkäynti on lähtenyt noin hyvin käyntiin eikä ole rasittanut sinua liikaa. Olet kyllä oikea tarmon pesä. Opiskelupaikan saantikin kuullostaa tosi hyvältä...hienoa Sirkku!

    VastaaPoista
  11. Ihan kuin olisi valmis pohjapiirustus tai opastettu polku. Ei muuta kuin marssit vaan etiäpäin sinne minne nokka osoittaa.

    VastaaPoista
  12. Oi että. Tosi hieno juttu! Sitä kummasti muutenkin jotenkin ehkä "piristyy", kun lähtee kodin ulkopuolelle töihin, vaikka rankkaahan sekin on, mutta sitten on ne ihan omat kuviot.

    VastaaPoista