Niin kauan kuin minulla on ollut kouluikäisiä lapsia, olen joka kesä tehnyt vakaan päätöksen, että laitan koulutarvikkeet valmiiksi hyvissä ajoin. Joka kesä koulun alkamisen tienoilla huomaan, että ajatuksia koululle ei ole loman aikana uhrattu, rahasta puhumattakaan.
Kun itse olin koululainen - vanhaan hyvään aikaan - kouluunlähtijälle hommattiin reppu ja penaali. Niille täytteet saatiin sitten koulusta. Tänä päivänä huomaan, että vuosi vuodelta odotetaan repussa olevan täytettä omasta takaa enemmän ja enemmän. Monessa peruskoululuokassa ei esimerkiksi enää anneta lyijykynää ja pyyhekumia oppilaille. Jossakin luokassa saa yhden kynän ja kumin lukukautta kohden.
Värikynien, tussien ja vesivärien suhteen olen nyt muutaman vuoden tehnyt niin, että hankin ne vasta koulun alkamisen jälkeen, kun näen, kuinka monet lapsista ovat niitä välineitä saaneet koulusta. Lukiolaisten laskimet, kansiot, harpit ja viivaimet hankin myös tarpeen mukaan. Tänä syksynä on kaksi lukion aloittavaa, joten elättelen hienoisia toiveita, että ainakin osa viimevuotisista kirjoista olisi vielä käyttökelpoisia.
Lukion lukuvuosi (syksystä kevääseen) on jaettu viiteen jaksoon. Jokaista jaksoa varten täytyy hankkia kunkin aineen kirjat, joita sen jakson kursseilla luetaan. Kielissä kirjoja on luku-ja työkirjan lisäksi myös erilaisia harjoituskirjoja sekä iso kielioppi, jota käytetään aina ylioppilaskirjoituksiin asti. Ylioppilaskirjoitusten aikaan hankitaan lisäksi eri aineiden kertauskirjoja.
Käytettyjen oppikirjojen ostaminen on lisääntynyt ja monista kirjakaupoistakin voi jo ostaa myös käytettyjä oppikirjoja. Käytännön ongelma on kuitenkin painosten lukumäärä: uusia painoksia otetaan tiheään ja monet kirjakaupat kelpuuttavat myyntiin vain viimeisimmän painoksen kirjat.
Monet opettajat vaativat myös oppikirjojen olevan hyvin tuoretta painosta.
Meillä on totuttu käytäntöön, että jos käytettyä kirjaa ei ole käyttämässämme kirjakaupassa ollut saatavilla, ostamme suosiolla uuden kirjan. Kalliksi ja aikaavieväksi tulee käytettyjen kirjojen etsiminen monesta paikasta. Kirjastosta lainaaminen ei tänä päivänä onnistu, kun kirjaa tarvitaan heti ensimmäisestä tunnista alkaen.
Helsingissä on tietysti se etu, että jos jokin kurssin oppikirjoista on yhdestä kirjakaupasta loppu, löytyy naapurikorttelista toinen kirjakauppa, jossa kirjaa on.
Pienten koululaisten "kilpavarusteluun" ei onneksi meillä ole lapset tottuneet. Mutta kahdeksan koululaisen ja vanhemman opiskelijan repun laittaminen kouluunlähtökuntoon alkaa olla hyvin ajankohtainen asia. Lisäksi tarvitaan kuusi matkakorttia koulumatkojaan liikennevälineillä tekeville.
Vaikka kesäloman kääntyminen loppupuolelle hieman joitakin koululaisia ärsyttääkin, on kuitenkin vallalla innokas odotus, mitä uusi kouluvuosi tuo tullessaan.
Toivotan kaikille koululaisille oikein mieluista ja siunattua uutta lukukautta ja vanhemmille voimia lasten kannustukseen,
VastaaPoistaEi olekkaan pikkujuttu saada kaikille valmius kouluunlähtöön, kun monilla on työ ja tuska parinkin lapsen varusteiden ja vaatimusten edessä, niin kun sen kertoo useamman lähtöön, on siinä jo ihan erilainen meininki. Oikein Paljon onnea lastesi koulutielle ja voimia äidille kaiken organioimisessa.
VastaaPoistaJamera ostaa myös vanhentuneet painokset pois käsistä. Löytyy Tuosta Hakaniemen ja Sörnäisten metroaseman välistä.
VastaaPoistaKiitos, Jenni, tiedosta!
PoistaSylville ja Mummelille kiitos toivotuksista.
Meillä tarvii "vasta" kahden reput laittaa valmiiksi. :) Paitsi että pian pitää miettiä kaikki hoitojutut kun nämä puurokoululaiset muuttuu päiväkotilaisiksi.
VastaaPoistaMeillä täällä Saksassa pitää ostaa ekaluokalta alkaen niin kirjat (ekaluokkalaisen satsi vähän vaille 50 Euroa; neljäsluokkalaiselle noin 65 Euroa/vuosi) kuin joka ainut nippeli ja nappeli, mitä opettajat keksii pyytää (esim. nyt ekaluokalle menevällä pitää olla sekä liimapuikko että nestemäinen liima, sekä paksut että ohuet puuvärit - lisäksi vahaliidut ja tussit - ja sekä kiinteät että nestemäiset vesivärit). Tietysti siinä saa jonkin verran säästettyä, jos miettii mistä hankkii mitäkin ja kelpuuttaa vähän huonompaakin laatua, mutta esim. koulukirjoja ei voi kierrättää, kun ne noilla pienillä on samalla tehtäväkirjoja. Lisäksi täällä pitää monissa kouluissa olla tietynlainen reppu (joka pysyy lattialla pystyssä ilman tukea) ja ne maksavat tavallisesti noin 100 Eurosta ylöspäin - hinta tosin sisältää yleensä vähintään jumppapussin, penaalin täytteineen ja toisen penaalin, johon laitetaan sitten ne loput kynät... Siinä on helposti ekaluokkalaisen tarvikkeissa kiinni pitkälti yli 200 Euroa! Tietenkään 2. luokalle ei sitten tarvitse ostaa ihan kaikkea uusiksi.
VastaaPoistaNe, jotka saavat sosiaaliavustusta, saavat kirjat ilmaiseksi, mutta kaikki muu tavara pitää ostaa. Tytär on aina välillä kertonut, että siltä tai tältä oppilaalta puuttuu jotain tarvikkeita ja aina joskus on sitten joltain varastettu osa tarvikkeista - jotenkin sen ymmärtää, että jos vanhemmat eivät osta tarvikkeita ja lasta syytetään koulussa, se ajaa varastamaan.
Oman jännityksensä tähän kaikkeen tuo se, että saksan kielen taitoni ei ole mitenkään loistava ja aina siellä listassa on jotain tuotteita, joiden kohdalla joudun netistä tai kavereilta etsimään apua, jotta tiedän mitä ostaa! :D
Tämä oli taas hyvä muistutus siitä, että pitää olla kiitollinen meidän järjestelmästä Suomessa. Koulunkäynti ei jää täällä ainakaan rahasti kiinni.
PoistaOmien kokemuksieni mukaan lapsilta yksinkertaisesti myös häviää todella paljon tavaraa koulussa (tai viimeistään kotona). Toiset oppilaat ovat vain todella hajamielisiä! Kynät ja kumit unohtuu aina enkun luokkaan tms. tiloihin. Jos niissä ei lue nimeä ja luokkaa, ei opettajakaan osaa niitä takaisin toimittaa. :/
Miten on kouluruokailun laita siellä: voiko ruokaa ostaa koulusta, vai laitatko eväät lapsille mukaan?
VastaaPoistaTäälläkin on lisääntynyt se tarvikkeiden varastelu. Vaikka kirjoittaisi paksulla mustalla tussilla nimet joka kynään ja kumiin, niin jos pudotat lattialle tavaroitasi, etkä huomaa heti nostaa, niin takaisin et enää saa.
Kovin erikoisia tai "hienoja" tarvikkeita ei kannata edes viedä kouluun, koska ne on hyvin houkuttelevia tarvitsevalle.
Oletteko tutustuneet Huuto.netin valikoimiin? Tänä keväänä kirjoittanut pikkuveljeni osti sieltä suurimman osan kirjoista ja sai ne myös hyvään hintaan myytyä eteenpäin kirjoitusten jälkeen. Sieltä on helppo etsiä kirjoja ja usein kohteissa ilmoitetaan myös ISBN numerot, joista voi tarkistaa painoksen. Melkein voisi sanoa, että veljeni sai kirjoista takaisin sen summan minkä maksoikin - tuli siis edulliseksi. :) Toki tällainen kirjojen metsästäminen vaatii aikaa ja ehkä paras tapa olisikin ohjeistaa nuori itse tekemään se etsintätyö ja vanhemmat sitten vain ostaisivat tuotteet (koska täytyy olla täysi-ikäinen). Tämä toimii hyvin ainakin silloin, jos nuori maksaa itse osan kirjoista - toimi ainakin veljeni kohdalla. :)
VastaaPoistaToki kielten kirjat on melkein pakko ostaa, jotta voi tehdä niihin tehtävät, alleviivaukset ym.
Pitää vielä muuten mainita, että Saksassa on koulupakko, toisin kuin Suomessa, jossa on oppivelvollisuus. Eli koulua ei voi jättää käymättä. :)
VastaaPoistaSaara, lapsilta tosiaan myös häviää tavaraa ihan liikaa!
Sirkku, edellisessä koulussa kaikilla oli mahdollisuus kouluruokaan maksamalla 23 Euroa kuussa. Ruoka oli todella hyvää (luomua, hyvä ravintoarvo ja joka päivä salaatti+ruoka tai ruoka+jälkiruoka). Nykyisessä koulussa ruokaa saavat iltapäiväkerholapset (kuuluu iltapäiväkerhon hintaan eli esim. meillä 61 Euroa) ja ruoka on samalta luomutoimittajalta kuin edellisessäkin koulussa, mutta muiden pitää viedä eväät. Koulupäivät tosin ovat max puoli kahteen eli meillä usein eväät tulevat kotiin koskemattomina ja tyttö syö sitten vasta kotona. Silti äidillä on ikävä edellisen koulun ruokailumahdollisuutta!