Kymmenen vuotta suurperhetarinaa: ensin Ruoholahden maisemissa ja kesästä 2015 jatkuen Kangasniemellä, kirjoittajan syntymäkotitilalla.
sunnuntai 3. toukokuuta 2020
Kyntöpäivä
Muistan, että lapsena rakastin katsella, kun Isi kynti peltoja. Maan taittuminen suoriksi riveiksi oli niin kaunista.
Kyntötyö houkuttelee lokit paikalle. Meiltä on järvelle toista kilometriä, mutta kynnös saa järvilinnut tulemaan tänne asti. Olen ihmetellyt, miksi lapsuudessani emme ikinä nähneet lokkeja pihapiirissä tai edes kynnöspelloilla.
Tänään peltoisännän palkkaama työmies tuli maata kääntämään. Meillä oli ojien vesakonraivuun jäljiltä vielä oksia pellolla ja patistelin Papan ja pojat menemään rivakasti siivoamaan loput risut pois.
Yläpellot oli ehditty kyntää syksyllä ja nyt hoitui talon alapuoliset länsipellot. Hyvin olivat pellot kuivuneet vähälumisen talven jälkeen.
Monta ihanaa vaihetta on meillä vielä seurattavana, ennenkuin oras vihertää.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Minustakin kynnetty pelto on ihana ja tuo aina lapsuuden mieleen. Tosin hoidetut, kylvetyt, oraalla olevat ja kypsää viljaa lainehtivat pellot ovat aina niin kauniita.
VastaaPoistaMukavaa toukokuuta Sinulle!
Onpa ihana tutustua sinuun, PiipeA! Kävin kurkkaamassa blogiasi ja totesin, että juuri tämänkaltaisia blogeja olenkin etsinyt. Mirjam-Matilda on hyvin samoilla jäljillä.
PoistaIloa sinunkin päiviisi!
Kiitos samoin, Sirkku! <3 Sinulla on ihana blogi täällä!
PoistaSuloista sunnuntaita, joka alkaa muutaman tunnin päästä, hyvää toukokuun jatkoa!
Kuvasi tuoksuvatkin keväiselle,käännetylle maalle.
VastaaPoistaMinäkin olen päässyt noiden suorien vakojen syntyä ihastelemaan maalla lapsuudessani,kun vaari niitä kynti.Ensin hevosella ja sittemmin traktorilla.
Nyt samoja peltoja kääntää naapuritilan isäntä,jolle pellot vaarin jälkeen myytiin.
Lokkiparvi seuraa usein kyntäjää.
Orastava vilja on hiukan myöhemmin ihana näky.
Täällä maalla kaikki vuodenajat ja kaikenlaiset säätilat ovat viehättäviä. Ei täällä kurjaa ilmaa ole koskaan!
PoistaKevään puhkeaminen kukoistukseensa on kyllä kerta toisensa jälkeen yhtä ihmeellistä.