Kymmenen vuotta suurperhetarinaa: ensin Ruoholahden maisemissa ja kesästä 2015 jatkuen Kangasniemellä, kirjoittajan syntymäkotitilalla.
tiistai 12. toukokuuta 2020
Lisätilaa vanhasta talosta
Kaisa tulee kesäkuun alussa takaisin kotiin!
Viime syksynä Kaisa muutti Nuorgamiin kaverinsa kotiin ja tytöt yhdessä kävivät 9. luokan Utsjokisuun koulussa. Näillä näkymin tulevana syksynä molemmat tytöt aloittavat lukion Kangasniemellä.
Kaisan kanssa pohdiskelimme, mihin hän täällä asettuu, kun kuusi makuuhuonetta on miehitetty, Pappa ja minä nukumme olohuoneessa ja vapaana oleva takkahuone on läpikulkureitillä kolmesta makuuhuoneesta. Kaisa sanoi haluavansa ainakin ensi alkuun majoittua vanhaan tupaan, siihen pieneen kammariin, jonka ikkuna on pihalle päin.
Tuo kammari oli minun huoneeni nuoruusvuosina. Vielä nykyäänkin huonetta on käytetty varanukkumapaikkana. Ainoa haittapuoli on vanhan talon haju, joka tuossa huoneessa tuntuu voimakkaimmin. Kaisa sanoi, että haju ei häntä haittaa. No, sen aika näyttää.
Aloitan kipin kapin vanhan talon siivousta ja aion laittaa myös sinisen kammarin nukkumakuntoon. Se on kammareista suurin, mutta siellä on vielä useampi kuorma kaatopaikkakelpoista tavaraa. Sinisen kammarin ikkuna on etelään ja varhaisimmassa lapsuudessani nukuimme siinä kaikki, äiti, isä ja vanhempi pikkuveljistäni.
Vanhan talon tuvan laipio on mielestäni hyvin kaunis. Lapsuudessani se pestiin jouluksi ja juhannukseksi pesusoodalla ja juuriharjalla. Tuvan pöydän päälle laitettiin tuoli ja naisväki puursi yhden päivän pesu-urakassa.
Tuvan ovi on meille talossa joskus asuneille yksi sen talon kiinnekohta. Samanlaista ovea en ole vielä nähnyt missään muualla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Mukava kun saat pitkästä aikaa tyttären kotiin ja kivan kaverin kanssa.
VastaaPoistaVanhan huoneen hajua voi poistaa ripsumalla katajanoksilla. Miksei myös näin keväällä kuusenoksilla, joissa on uudet kärkikasvut. Katajaoksia voisi nyt laittaa ihan huoneen nurkkiin tuomaan raikasta tuoksua.
Lapsuuden kodissa laitettiin kuusenkerkkiä lattialle juhannukseksi. Tuli hyvä tuoksu kun niiden päällä käveltiin.
Kiitos muistutuksesta, Anitta. Olin ihan nuo katajat unohtanut. Apu tosin voi olla lyhytaikainen, kun hajun alkuperä on todennäköisesti hirsirakenteissa.
PoistaKyllä tässä on jo ikävä Kaisaa ehtinyt tullakin. Tuntuu, että hänen joululomakäynnistään olisi jo ikuisuus. Sain onneksi reilun viikon vuosilomaa juuri tuohon Kaisan paluun aikoihin.
Tuo ylin kuva talon seinästä ikkunoineen on kovin tutun näköinen.
VastaaPoistaAivan samanlainen kuin isännän suvun pikkutilan kesähuoneen ikkunaseinusta! :)
Ja ikkunan takana siellä kesähuoneessa prikulleen samalla lailla tehty katto, puurimoista ja pinkopahvista.Nukumme siellä aina isännän kanssa kun olemme Pohjanmaalla.Sielläkin haisee vanhalle talolle.
Kauniita yksityiskohtia olet kuviin kuvaillut.
Olet varmasti iloinen Kaisan kotiintulosta!
Kiitos taas kommentistasi, Mirjam-Matilda. Osaat ilahduttaa.
VastaaPoistaOn ihana saada se lapsi takaisin. Enää ei lohduta sekään ajatus, että vuosi Lapissa on Kaisalle itselleen elämys.