tiistai 21. elokuuta 2012

Kangasniemen marjat piirakkaan Helsingissä!

Eilisistä kahvipullista on enää kaunis muisto ja pullan mieliteko vain jatkuu.
Tämän kesän ainut oikea mustikkapiirakka oli suuri menestys ja onnistui vielä mallikkaasti, joten tänään on vakaassa suunnitelmassa kesän toisen pullamustikkapiirakan teko. Joku vinkkasi, että pensasmustikka metsämustikan seassa tekee mustikkatäytteestä pehmeän täyteläisen, joten kauppareissulla kumarruin S-marketin marja-altaan reunan yli. Harvemmin hihkun kaupassa minkään asian takia, mutta äsken siinä marja-altaan vierellä kyllä hihkuin: pensasmustikkarasioiden päällä luki tutun maisemakuvan koristamassa etikettitarrassa "Pynnösen marjatila, Kangasniemeläistä mustikkaa, viljelijä/pakkaaja Silja ja Timo Seppälä, Vaimosniementie, Kangasniemi" !
Upeaa, että kotikontujen marjat löytyvät Helsingistä, Ruoholahden S-marketin kylmäaltaasta. Viidentoista euron kilohinta ei tunnu pahalta, kun ajattelee marjan matkaa Vaimosniementieltä liki 300 kilometriä tänne etelään.
Toivon oikein runsasta satoa kangasniemeläistilan marjoille, terveyttä viljelijäpariskunnalle ja suotuisaa talvea kasvuston säilymiselle.
Eläköön suomalaiset marjatilat!

7 kommenttia:

  1. Minä olen myös lapsiin iskostanut, että ensimmäisä mansikoita keväällä ostetaan vasta sitten kun saa kotimaisia. Itsekin olen maaseudulta ja maatilalta kotoisin, kesälomarahoja mansikkapellolla tienannut ja aina suosin suomalaista! Tosin nyt parhaaseen marja-aikaan menin ja ostin K-kaupan euron hedelmä - tarjouksesta vesimelonia ja ulkomaisia omenoita. Ei ehkä ekologisin teko, mutta ruoka-allergiaperheessä aina ei voi valita.

    Eeva, tre

    VastaaPoista
  2. pensasmustikassa on oma erikoinen makunsa ja ne ovat valtavan isoja:)mieheni osti 2 purkkia viime kesänä,niitä säilytin pakastimessa tähän kesään asti.Nyt osti 5 purkkia,jotka menivät saman tien mustikka-maitona:)Piirakkamarjaksi voisin ostaakin...

    VastaaPoista
  3. Aino-pensasmustikka kasvaa pihassa. Maku vaatimaton, koko iso eikä sotke. Olemme syöneet suoraan suuhun periaatteella. Saarellamme Sulkavalla mustikat normeja ja myös maistuvat. Tänä vuonna tosi isoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aino-lajiketta olivat nuokin. Olisi kiva kuulla kommentteja muista lajikkeista. Haaveilen tulevaisuudessa istutetusta mustikkamaasta.

      Poista
  4. Aino-marjaa on meidänkin puutarhassa, vaan vain muutama appale tänä vuonna, kun on ihan nuori pensas. Hyvin nuo pensaat pitää suojata, etteivät pupuset syö varpuja ja marjat kelpaavat hyvin myös linnuille. Miehen veli onkin suojannut kokonaan verkolla niin katto kuin seinät pensasmustikkamaallaan.

    VastaaPoista
  5. Hei taas!

    Olen se Liisa, joka joskus viime syksynä (?) kommnetoi jotakin hengellistä kirjoitustasi sillä, että olikohan tämä minulle? Vinkkasit kirjastakin sitten.

    Pyytäisin taas esirukousta, eräs tilanne on niin solmussa kuin vain olla ja voi. Pyytäisinkin Jeesusta ratkaisemaan ongelman parhain päin.

    Mutta erittäin kiitollinen olen eräästä rukousvastauksesta, joka tuli aivan yllättäen ja josta olin tavallaan jo toivoni menettänyt... Jeesus voi!!!

    Olisin niin mielelläni laittaut sinulle sähköpostia, mutten löytänyt täältä osoitetta. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielelläni muistan asiassasi.
      Viime aikoina olemme huomanneet, että mitä enemmän keskitymme rukoukseen, sitä enemmän ovia avautuu edessämme ja asiat löytävät ratkaisunsa. Tokihan kuljemme johdatuksessa, vaikka rukouselämämme olisi laiskaa, mutta kun annamme aikaa rukoukselle, Jumala tarttuu asioihimme voimakkaalla kädellä ja näyttää meille ihmeitä.
      (s.postiosoitteeni on sirkku65@hotmail.com)

      Poista