lauantai 2. toukokuuta 2015

Lautakankaan vanhasta vilja-aitasta tehtiin kanala

Lupasin Anne-Marille, etten hätäile tänne kirjoittamisen kanssa, vaan hän saa ensin kertoa kuulumiset. No, Anne-Mari päivitti "Minä muutan maalle" -blogiaan hetki sitten ja nyt minä pääsen kertomaan ihan täydeltä laidalta.

Muistaakseni muutama teksti takaperin ounastelin, että voi mennä parikin vuotta  ennenkuin saamme aikaiseksi laittaa kanalan Lautakankaalle. Vaan Anne-Mari ei onneksi olekaan samalainen jahkaaja kuin äitinsä. Talolla on nimittäin nyt kanala, jossa asustelee 10 tyytyväistä kanaa ja yksi kukkoressu. Sanon häntä ressuksi sen takia, että Anne-Mari juuri puhelimessa kertoi, että vaikuttaisi siltä, että kukko on vähän tossun alla. Voi olla, että tilanne ajan kuluessa korjaantuu, mutta kanaparvessa on kuulema yksi topakka rouva, joka on jo nimetty Ritvaksi.
(Anne-Marin blogissa on mukavia kuvia kanoista.)

Kuluneella viikolla teimme isin eläkehakemuksen. Seuraavana päivänä isi sai töistä erotodistuksen, jonka minä yritän muistaa postittaa eläkeyhtiölle. Vielä ei ole mustaa valkoisella, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että isillä on syyskuu kesälomaa ja eläkepäivät alkaa 1.lokakuuta. Se taas tarkoittaa sitä, että hänellä menee vielä elokuu työmaalla. Toki hän yrittää tehdä päiviä "varastoon", mutta isin muutto maalle jää sinne elokuun loppupuolelle. Minä lähden lasten kanssa varmaankin heinäkuun loppupuolella, jotta lapset ehtivät asettua uuteen kotiin ennen koulun alkua. Muutama lapsi karkaa maalle varmaan jo kesäkuun alussa.

Meillähän ei ole ikinä ollut ainuttakaan lemmikkiä. Viimeiset viisi vuotta olen torpannut kaikki eläinpuheet sillä verukkeella, että talolle sitten saadaan eläimiä.
Kaisahan on jo saanut Keri-koiran ja haave omasta kanasta on ollut ainakin yhdellä nuoremmista pojista.
Isi on sanonut jo monta vuotta sitten, että "sitten kun muutetaan maalle, hän haluaisi oman karjalankarhukoiran."
Kun Anne-Mari kertoi, että lähimpään naapuriin oli syntynyt 9 karhukoiran pentua, minulle heräsi heti ajatus. Ajatus sai vahvistusta, kun Anne-Mari pari päivää myöhemmin kertoi, että pennuista kaksi on vielä varaamatta. Käskin Anne-Marin varaamaan yhden pennun isille eläkkeellepääsylahjaksi. Ensi viikolla talolla on isiä odottamassa oma mustavalkoinen tyttöpentu.

Koska tässä nyt on shokkitekstiä jo aika paljon yhdelle kertaa, niin jätän puheet kissanpennusta ja kaneista tyystin toiseen kertaan. Mutta sen voin vakuuttaa, että aika malttamatonta kaupunkilaissakkia alkaa täällä jo olla. Whatsapp vilisee kuvia ja videoita kanalasta ja koirien touhuista. Anne-Marilla menee joka päivä varmaan toista tuntia aikaa siihen, että lähettää meille tilannetiedotuksia.

Olin taas vaihteeksi seitsemän yötä töissä ja tänään oli pakko päästä paistamaan munkkeja, koska vappu meni valvoessa ja nukkuessa. Luonnollisesti syventyminen kotitöihinkin oli aika pintapuolista, joten tulevalla viikolla (jLs), keskitytään pyykkeihin, siivoamiseen, hieronta-asiakkaisiin, leipomiseen ja kovin mielellään myös pakkamiseen.
Koittakaa kestää, sillä näitä maalaiselämähehkutuksia on varmaan luvassa jatkossakin.
30 vuotta Helsinkiä riittää minulle toistaiseksi, anteeksi vaan, rakas nykyinen kotikaupunkini. Kolmen kuukauden kuluttua olen, jos Luoja suo, kangasniemeläinen!
Ja hyttysistä viis.

13 kommenttia:

  1. Voi että ihania uutisia! Olen lukenut blogiasi jo useamman vuoden ja on ollut mukavaa saada seurata perheenne matkaa kohti yhteistä haavetta. Näin lukijankin näkökulmasta tuntuu aivan uskomattomalta, että kovasti odotettu hetki alkaa olla jo pian käsillä. Ihan melkein harmittaa, ettei omassa suvussani ole minkäälaista sukutilaa eikä oikein edes kesämökkiä :) Aurinkoista toukokuuta, jään edelleen mielenkiinnolla seuraamaan alkavaa kesää ja kaikkea hienoa, mitä se teille tuo!

    VastaaPoista
  2. Kyllä on kiva seurata tuota teidän maalle muuttoanne. Tulee niin mieleen oma muutto tänne. Kaikkea hyvää muuttonne alla, kaikki sujuu varmaan hyvin jo vuosien haaveilun mukaan.

    VastaaPoista
  3. Voin kuvitella iloiset tunteesi, niin tuttua se itsellekin on. Ihanaa, että saatte jo heti kanoja! Jos niistä on jotain kysyttävää, autan mielelläni, kaikenlaista on tullut kokeiltua ja opittua siltäkin saralta. Eläimet ovat lapsille varmaan todella tärkeä asia. Iloista kevään odotusta teille kaikille!

    VastaaPoista
  4. Olipa ihana postaus! Viimeiset viikot menevät varmasti vauhdilla.

    VastaaPoista
  5. Ihania uutisia!! Ja kanat ja kaikki... voih! Mä kans niin tahtoisin kanoja... Ja mulle tuli noista sinun kani-puheista heti mieleeni, että meidän kanithan voiskin muuttaa teille... =D No, tyttö ei kyllä varmasti ole ihan samaa mieltä, mutta en vaan voinut olla tätä täällä mainitsematta! (Minä kyllä voisin luopua kaneista vaikka heti... JOS tyttö on halukas luopumaan, olisitteko kenties kiinnostuneita??)

    Nyt on pakko mennä kurkkaamaan myös Anne-Marin blogista kanajutut... =)

    VastaaPoista
  6. Ahaa, nyt kun tarkemmin luin tuolta Anne-Marin blogista, niin teille onkin kanit jo tulossa. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nooo... Ne kaksi on vasta alkua! Tilaa kyllä on, joten jos oikeasti olisitte luopumassa niin voisimme kyllä ottaa ja toki korvausta vastaan.

      Poista
  7. Onnea ja menestystä kanalanpitoon. Mikä onkaan mukavampaa kuin istua kanatarhan liepeillä aamukahvimukin kanssa ja katsoa rouvien kylpypuuhia ja muita aamuhommia.

    VastaaPoista
  8. Onnittelut uusista perheenjäsenistä. Tai voi niin sanoa jos vaikka pataan päätyvät? Ehkä parempi onnitella uusista asukkaista. Meillä vielä jahkaillaan kanojen suhteen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, suotta jahkailette! Kanat ovat suhteellisen helppohoitoisia ja todella viihdyttäviä, puhumattakaan herkullisista munista. Miinuksena tässä vaiheessa voin sanoa suuret aloituskustannukset (kanat maksoivat 355€, kanalan tekotarpeet tulevat olemaan siinä viidensadan paikkeilla, ihan täysin valmis kun kanala vielä ei meillä ole). Toki halvemmallakin pääsee, mutta olin niin malttamaton.
      Lisäksi kanat ovat aika sotkuisia... Kakkivat vaikka sitten sinne ruoka-/vesikippoon ja niitä saa pestä useamman kerran päivässä. Siksi tänään menee tilaukseen tuotantokanaloiden ruokinta- ja juoma-automaatit, ne voi ripustaa katosta roikkumaan jolloin eivät pääse kakkimaan.

      Olenpa saanut myös huomata kuinka taitavia lentäjiä nämä nuoret maatiaiset ovat. Muutenkin ulkoiluaitauksen tulisi olla kaikkien petojen pitävä. Vapaanahan kanoja ei tiettynä aikana vuodesta saa pitää, eikä sellaisessa aitauksessa, jonne luonnonlinnut pääsisivät.

      Poista
  9. Huippua,kertakaikkiaan ! Saatte omien kanojen munia syötäväksi!

    VastaaPoista