Onpa taivaassa tarjona

http://www.tv7.fi/vod/player/?program=24857
Tuo ylläoleva selvitys on linkki, jota klikkaamalla pääset seuraamaan meidän perheen jouluaattoillan kohokohtaa.
"Jumala puhuu" -ohjelmasarjan joulujakso kuvattiin Jennin, Kaisan ja Miikan koululla ja Agape-päiväkodissa.
Aika hyvin koulun tunnelma ja ilmapiiri välittyy noinkin lyhyestä ohjelmasta.

Kuten etukäteen arvelinkin, tämän joulun tunnelmasta tuli siltä osin erilainen, että useampi perheestämme on joutunut viettämään juhlaa työmaallaan. Eli unelias hissuttelu kotona ei ole juuri keneltäkään toteutunut, kun aamulla töihinlähtevä on touhunnut jo ennen kuutta ja iltavuorosta tuleva etsii iltapalaa puolenyön aikoihin. Ylimääräinen ohjelma on tuonut myös sen, että aika on livahtanut tavallista nopeammin. Kotitöiden suhteen aika käy minulle hyvin vikkeläjalkaiseksi tulevina päivinä, kun huomasin juuri, että huomisesta eteenpäin on minulla työvuoroja kahdeksan päivää peräjälkeen. Kokonaisia työpäiviä niistä on vain muutama, mutta joukkoon mahtuu myös yksi yövuoro. Raskas siitä yövuorosta tuskin tulee, kun avustettavia on vain yksi. Lähinnä sinnittelyä voi aiheuttaa silmien aukipitäminen.

Koska olen yli kaksikymmentä vuotta ollut kotiäitinä, nämä kolmetuntiset "työpäivät" kodin ulkopuolella ovat vielä olleet pelkkää mielenvirkistystä. Raskaaksi työksi niitä ei ainakaan vielä miellä.
Työmaallaoloni on kuitenkin saanut aikaan selkeää omatoimisuuden viriämistä kotijoukoissa, joten odotan aina mielenkiinnolla töistä kotiinpaluuta. Mitä pidempi työpäivä, sitä siistimpää on kotona ja sitä paremmin on täällä pärjätty. Alun haparoinnin jälkeen myös tavoittelusoitot suljettuun puhelimeeni työaikana on loppuneet. Harvemmin enää tulee viestejäkään "se kiusaa mua, puhu sille, kun tulet".


Joulun sanoma on ollut tänä vuonna hyvin erityinen. Jouluviikon tapahtumat Suomessa saivat meidät huomaamaan, kuinka tärkeä on yksikin ihminen tässä rakkaassa synnyinmaassamme. 8-vuotiaan Artun perhe on varmasti saanut paljon esirukoustukea poikkeuksellisen raskaan elämisentaakan kantamiseen. Väistämättä lähes jokainen suomalainen vanhempi on ajatellut mielessään, että aivan yhtä hyvin tämän joulun murheviesti olisi voinut olla meidän perheemme osana.
Minulle tämä tapaus on ollut vahva muistutus siitä, kuinka mittaamattoman arvokas iankaikkisuusolento on joka ainut lapsi - oma, naapurin tai täysin tuntemattoman perheen.

Jesaja 9:5
"Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhanruhtinas."

Iankaikkisen Isän hoteisiin toivotan teidänkin asettuvan katselemaan elämäämme eteenpäin unohtamatta elämämme katoavaisuutta. Otetaan hetkistämme vaarin.