maanantai 17. joulukuuta 2012

Kauan eläköön ärsyttävät äidit!

Useimmat meistä ovat läpikäyneet (tai elävät paraikaa) elämänvaihetta, jolloin äiti oli maailman ärsyttävin ihminen. Jos äidin ulkoinen olemus vielä jotenkin pysyi ärsytyskynnyksen alapuolella, niin ainakin äidin puheet olivat läpeensä tylsiä ja pohjattoman ärsyttäviä ja ne mielummin jätti omaan arvoonsa.
Suurella todennäköisyydellä tuo ajanjakso alkaa siinä 12-13 ikävuoden huitteilla ja kestää minkä kestää. Löytyy kyllä sellaisiakin nuoria, jotka ovat kokonaan välttyneet äiti-inhotukselta. Heidän psyykenrakenteensa on todennäköisesti erittäin vahva.

Kun tytöstä tulee äiti, hän huomaa kauhukseen, että alkaa jossain vaiheessa muistuttaa puheissaan omaa äitiänsä. Pahimmassa tapauksessa myös jotkut äidin lentävät lauseet ovat siirtyneet seuraavalle sukupolvelle.
Kun minä jätin tuvan lattiaa pestessäni jalkalistat pyyhkimättä pölystä, kuulin joka ainoa kerta niin tehdessäni "mikä työ kannattaa tehdä, se kannattaa tehdä kunnolla".
Kun 2000-luvun koululainen meillä imuroi huonettaan ja "unohtaa" imuroida sängyn alta, hän kuulee minun painokkaat sanani "mikä työ kannattaa tehdä, se kannattaa tehdä kunnolla".

Näitä surullisenkuuluisia ärsytyslauseita löytyy minulta lisääkin. Yksi parhaimmista taitaa olla "minä en ostaa ruokaa kompostiin kipattavaksi tai maitoa viemäriin kaadettavaksi".
"Kuvitteletko sinä, että raha kasvaa puussa" on niitä lähes viikottain käytettyjä teininkiusaamislauseita.

Tänä aamuna syntyi ihan käytännön tilanteessa uusi ja erittäin käyttökelpoinen ärsytyslause. Voitte viikonpäivästä ja vuorokaudenajasta päätellä, missä tilanteessa tämä lause on syntynyt.
"Väsymys ei oikeuta laiminlyömään velvollisuuksia".

11 kommenttia:

  1. Kiitos tästä viimeisimmästä ärsytyslauseesta! Otan se nheti käyttööni meillä!!!

    VastaaPoista
  2. Ah, noita äitien opetuksia. Ne tunkevat esille aivojen pohjamujujen alta vielä 60 vuoden kuluttuakin. Minä kuulen tiskatessa äitini sanovan "tiskaa kunnolla ja kahvikuppien korvat kanssa". Imuroitu ei lapsuudessa, mutta luudalla piti lakaista sängynalustat aina kun vieraita oli tulossa.
    Sekanen saa olla mutta ei likanen, sanoi äiti.
    Myös tuo "raha ei kasva puussa" on niin kovin, kovin tuttu.
    Mahtoikohan tuo uusin ärsytyslauseesi syntyä tilanteessa, jossa vastaavasti äidilläni oli tapana sanoa että mitä myöhemmin menee nukkumaan, sitä aikaisemmin on noustava ylös.
    Äitien opinsiemenet on joskus hitaita itämään, mutta kyllä ne sitten joskus aloittaa kasvunsa, vaikkapa sitten mummoiässä.
    Mukavaa alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
  3. :) niin tuttua. Itselleni tuo "Mikä työ ansaitsee tulla tehdyksi, ansaitsee tulla hyvin tehdyksi" on jäänyt mieleen, koska sen sanoi minulle kansakoulun kolmannen luokan opettaja. Laskuvihossani oli vapaalla kädellä vedetyt viivat, joka oli minulle harvinainen virhe, mutta heti opettaja rokotti. Muistan hyvin vieläkin liki 60v myöhemmin sen häpeän minkä koin seistessäni pulpetin vieressä kuuntelemassa opettajan toruja.
    Siitä huolimatta olen tuota samaa lausetta viljellyt ansiokkaasti edelleen =D

    VastaaPoista
  4. Äidit ovat viisaita. ;)

    Hyvää ja rentouttavaa matkaa, sinä jos joku olet sen ansainnut.

    Hanna

    VastaaPoista
  5. Tuttua tarinaa, oman äidin lausahdukset on monasti omat lapset kuulleet ja olempa heidänkin kkuullut omilleen niitä toistavan ja juuri niitä. jotk äidin lausumina ärsytti minua ja sitten lapsiani minun lausumanani ja luulempa että niistä on sitten edelleenkin ärsyynnytty, mutta eipä ole oppi hukkaan mennyt kun kerran muistavat mitä tulikaan sanottua.

    VastaaPoista
  6. Joo, todella paljon kuuluu minunkin suusta niitä kamalia äitin sanomisia... Ja peilistäkin kattoo ajoittain äiti. Hui kauhistus!!

    VastaaPoista
  7. tuttuja mullekin tuo "raha ei kasva puussa" mm..omalta äidiltäni oon periny aatoksen:Minkä taakseen jättää,sen eestään löytää:)
    Tuo viimeinen taitaa olla kaikkein paras:)

    VastaaPoista
  8. Oioi, niin tuttua :)

    Kupla

    VastaaPoista
  9. Meillä on 12 vuotias poika tuossa ärsyttävä äiti -vaiheessa. Kyllä se välillä ihan sydäntä raastaa, vaikka tietää että kehitysvaihe tuo vaan. Onneksi niitä halejakin tulee tämän tästä. :)

    VastaaPoista
  10. Aivan ihana tämä blogisi! Jotenkin niin "levollinen". Oma äitini sanoi usein, ajatella saa muttei ääneen sanoa. Minusta tuossa on paljon viisautta. Toista ihmistä ei kannata loukata ajattelemattomalla tölväisyllä. Jotkut asiat voi oikeasti jättää sanomatta.
    Oikein rauhallista siunattua Joulun aikaa.

    VastaaPoista
  11. Niinhän se menee ja niin sen kai pitääkin mennä. Taitoja siinä vain siirretään polvelta toiselle. Oikein hienoa joulua sinulle ja perheellesi.

    VastaaPoista