Perheenäitien keskusteluaiheiden kestosuosikki on ruuan hinta ja sen vaihtelut. Valitettavasti hintavaihtelut ovat viime aikoina olleet hyvin yksitoikkoisia: suunta on ollut itsepäisesti ylöspäin.
Jos perheen tulot ovat säilyneet ennallaan, eikä säästökohteita ole etsitty muualta, haukkaa ruokamenot jatkuvasti suuremman ja suuremman osuuden. Itse olen huomannut sen selvimmin siinä, että kaappientyhjennyspäivien aikaan ei päivän pakollisiin ruokaostoksiin riitä enää se nihkeä kaksikymppinen, vaan ihan peruselintarvikkeisiin hupenee tuplasti enemmän.
Esimerkiksi tänään ostoslistallani oli perunat, porkkanat, voi, maito, leipä ja 800g jauhelihaa ja ostosten yhteissumma oli 37e.
Jos olen jo vuosikaudet ollut erittäin "niuho" ruuanlaittaja, niin nykyään edullisesta ruuanlaitosta tehdään jo improvisaatiotaidetta.
Joku aika sitten sain oivan vinkin täysin tuntemattomalta henkilöltä kaupan vihannesosastolla. Tarjousomenia siinä valikoidessamme ja hintoja päivitellessämme iäkkäämpi nainen sanoi ostavansa nykyään vain tarjoustuotteita.
Tuota ideaa olen mielessäni pyöritellyt ja alkanut yhä enemmän noudattaa samaa periaatetta. Toki perusasiat, kuten maito, leipä, voi ja perunat täytyy joka tapauksessa ostaa. Mutta lähes kaiken muun voi ostaa tarjousten mukaan. Jos aikaa riittää, voi tarjoukset käydä poimimassa toisestakin kaupasta, mutta nykyään omassa ruokakaupassani löytyy tarjouksia joka osastolta.
Kun jotakin perusraaka-ainetta on hyvässä tarjouksessa ja kotoa löytyy tilaa ja tuote säilyy hyvin, kannattaa ilman muuta ostaa varastoon.
Totuttuun tapaan olen jättänyt sydäntalven ajaksi ulkomaisten hedelmien ostamisen lähes kokonaan. Jos tarjoushinta on euron kilolta, kannattaa tilaisuus hyödyntää. Tarkkana kannattaa kuitenkin olla, ettei haksahda ostamaan raakoja kiivejä, jotka pilaantuvat ennen kypsymistään.
Kun viimeksi S-marketissa myytiin suuria, hiukan happamia omenia 0,99e/kg, ostin niitä kylmiöön varastoon useamman kilon. Säilykepunajuuren kanssa karkeaksi raastettuna omenista saa ruuan lisukkeen, jota itse tykkään syödä ihan välipalaksikin.
Ennen suomalaisten ruokapöydässä pääsi kunniaan juurekset, marjat ja viljatuotteet. Väitän, että vanhoihin aikoihin palataan hyvin pian ruuan hinnan jatkaessa nousuaan. Kotiruoka, joka valmistetaan edullisista, ravintorikkaista raaka-aineista, nousee uuteen suosioon, kun perheiden ruokalaskut alkaa hirvittää. Suuntaus ei ole ollenkaan huono siinä mielessä, että peruna, porkkana, lanttu, punajuuri ja kaali ovat monipuolisia ja edelleen kohtuuhintaisia. Taloudellinen hyvinvointi on vain tuonut tarjolle raaka-aineita, joita ei välttämättä monipuoliseen suomalaiseen ruokaan tarvita.
Lopuksi perheemme viime viikkojen hittiherkut, joita edullisempia ruokia on vaikea löytää.
Tee paksu ruskeakastikepohjainen jauhelihakastike. Tee kolminkertainen määrä kastikkeeseen nähden perunamuussia jauhoisista perunoista. Käytä muussiin voita ja täysmaitoa.
Laita uunivuokan pohjalle ensin kastiketta ja päälle muussia. Paista 200 asteessa puolisen tuntia, kunnes pinta saa väriä. Uuninpesulta vältyt, kun laitat vuokan uunipellille leivinpaperin päälle. Ruoka nimittäin kuohuu jonkin verran.
Punajuuriomenaraaste on mehevä lisä uunimuussille.
Sopii hyvin myös eväsruuaksi, koska maku vain paranee uudelleenlämmitettäessä.
Helpot sämpylät tehdään neljästä desistä löysää kaurapuuroa, 2dl hirssihiutaleita, 2dl ruisrouhetta, pala hiivaa, 3 tl suolaa, 1dl rypsiöljyä, 5dl vettä ja vehnäjauhoja.
Liota hiiva veteen, lisää muut ainekset ja lisää vehnäjauhoja muutama desi juuri sen verran, että taikina on löysää puuroa. Anna taikinan kohota tunti. Nosta kahdella ruokalusikalla kekoja pellille leivinpaperin päälle ja anna vielä nousta hetki. Paista 225 asteessa vaalean ruskeiksi.
Sämpylöiden erikoisuus on rapea pinta ja erikoisen pehmeä sisus. Sämpylät säilyvät hyvänmakuisina kulhossa liinalla peitettyinä seuraavaan päivään. Muutoin pakasta ylimääräiset.
Jos pakasteestasi löytyy marjoja, vanhanajan marjarahka maistuu myös rahkanvihaajille, kun sekaan laitetaan reilusti kuohukermaa.
500g maustamatonta rahkaa, 4dl kuohukermaa, vaniljasokeria, sokeria, marjoja (ja hilloa).
Vatkaa kerma sokereiden kanssa löysäksi vaahdoksi, lisää rahka ja vatkaa sekaisin. Lisää marjoja makusi mukaan.
Tämänpäiväisessä rahkassamme oli mansikoiden ja mustikoiden lisäksi puolukka-marja-aroniahilloa.
Happamia marjoja käyttäessäsi esimerkiksi makea mansikkahillo tasoittaa happamuutta.
Loppulausetta miettiessäni Anne-Mari mainitsi tuossa vieressä, että "Cittarissa myydään meksikolaisia karhunvadelmia". Vaikka pakasteestani löytyy kangasniemeläisiä karhunvadelmia, voisin ne vallan mainiosti korvata ihan supisuomalaisilla puolukoillakin. Kysehän on aika pitkälti siitä, millä haluamme vatsamme täyttää ja nälkämme tyydyttää.
Perusruokakin alkaa olla hinnoissaan. Porkkanaa ei saa enää mistään euron kilohintaan kuten viime talvena. Nyt hinta vähintään tuplaten. Toki viime kesä oli erityisen huono juureksille. On tullut kiitettyä monta kertaa, että jaksoin kykkiä syksyllä monta päivää mustikkametsässä. On niitä mahtava syödä aamuisin jogurtin kanssa.
VastaaPoistaMeilläkin mennään todella paljon tarjousten mukaan. Ruokalista noudattelee niitä aika pitkälti. Enkä häpeä ostaa sitä laputettua lihaa vaikka kymmentä pakettia jos kohdalle osuu. Yleensä täällä siinä on päiväystäkin jäljellä vielä 2-3 päivää.
Kotimaista kiitos! Sitä mekin yritämme. Suurimman osan juurekset, marjat, hillot, kala saamme kotoa kuten myös makeutukseen hunajan. Hyvää tuo omena-punajuuriseos!
VastaaPoistaNyt on paastonaika kirkkovuodessa pääsiäiseen asti, joten lihaa on senkin vuoksi hyvä vähentää.
Samoin käytämme niin paljon kuin mahdollista tarjoustuotteita, vaiika ei paljon täällä maalla niitä olekaan. Emme käy kovin usein kaupassakaan.
Kun olen nyt yli kymmenen vuoden ajan käynyt Suomessa noin kerran vuodessa, niin olen tuon ruuan hintojen nousun huomannut todella hyvin. Täällä puhutaan kanssa aina siitä kuinka kallista ruoka on. Mutta minusta totuus on, että kyllä se ruoka siellä Suomessa kalliimpaa on, kun ajattelee, että palkatkin ovat paljon pienempiä.
VastaaPoistaMinäkin käytän kaikenmaailman tarjoukset hyväkseni. Ja ihan perusruokaa syödään meilläkin. Ruokalistan suunnittelu vaikka viikoksi eteenpäin maanantaisin, kun tarjouslehtiset kaupoista tulevat, olisi hyvä idea. Silloin ainakin välttyisi heräteostoksilta ja ruuan miettimiseltä kaupassa ollessa.
Sinulla on aina hyviä ja ajankohtaisi kirjoitusaiheita ja kirjoitata kivasti!
VastaaPoistaRuuan hinnan nousu tuntuu kyllä tällaisen pienperheenkin kukkarossa (2+4) ja tarjouksia katsellaan ahkerasti. Nyt olen huomannut että K-kaupoissa on todella usein hyviä tarjouksia mm. hedelmissä, leikkeleissä ja juustoissa sekä lihoissa.
Aika usein tulee noissa käytyä ne tarjoustuotteet noukkimassa kärryyn. Vaipatkin on olleet usein tarjouksessa mikä hivelee kahden vaippayllyn äidin kukkaroa :)
Meidän yksi suosikkivälipala tai iltapalaherkku on Ropsu. Armeijatyyppinen pannari.
8dl maitoa
2 munaa
2rkl sokeria
½tl suolaa
3½dl vehnäjauhoja
50g sulatettua voita
Aineet sekaisin ja syvälle uunipellille leivinpaperin päälle. 200 astetta ja 30min.
Hillon/marjojen ja kenties kermavaahdon kanssa oikein makea ja hyvä herkku.
Tanja
Totta turiset.Juuri eilen illalla kaupassa kateltii hintoja ja tehtiin sama havainto,hinnat menneet ja reippaasti ylös.(Kanan ja broilerin hinta yllätti)
VastaaPoistaMinäkin tässä juuri ajattelin, että pitää kyllä ottaa ja kaivaa viherpeukalo keskeltä kämmentä ja koittaa kääntää ensi kesäksi vähän kasvimaata. Jos saisi edes vähän jotain muutakin kuin sipuleita ja herneenpalkoja aikaseksi kasvattaa tänä kesänä. Pääsee edes hetken pienemmillä ruokakuluilla.
VastaaPoistaNiitä kanoja vielä kesäksi kuopsuttelemaan pihaan... Tosin niitäkin pitää ruokkia, mutta nehän syövät sitten kaiken ruoantähteen melkein, mitä meiltä jää.
Onnea on asua maalla. Kun joku vaan sen kasvimaan kääntäisi!
Marjat saa tuosta metsästä, tosin viime syksynä tehtiin vähän pöljästi, kun mentiin myymään melkein kaikki puolukat ja itselle jätettiin vähän niukasti, joutuu harmillisesti niitäkin säännöstelemään.
Meidän lähi-S-marketissa Valion maitolitra on 1,12, kun sen sijaan Lidlissä on ainakin vielä 0,75€ (ja rasvaton 0,71). Huh!
VastaaPoistaRoukakeskustelu käy kuumana Suomessa eri skandaalien jäljilyä.Euron tie kuluttajalta viljelijälle on pitkä ja kallis.Välissä on kauppa käsittämättömine investointeineen,suurine kuluineen ja korkeine kannattavuusvaatimuksineen.Jalostava teollisuus niin ikään korkeine kuluineen ja vielä jokaisessa välissä kalliit kuljetukset.Maatalouselinkeinon vaikuttamismahdollisuudet näihin rakenteisiin on vähäinen,ja yksittäisellä tilalla sitä ei ole lainkaan.Maanviljelijät ovat heikon kannattavuuden takia lähes henkihieverissä ja muissa portaissa on keskitytty vain voitojen maksimointiin.Toivottavasti kuluttajat sen tajuavat ja kaikesta huolimatta ostavat kotimaassa tuotettua ja erittäin hyvin valvottua ruokaa!
VastaaPoistaVoi että olen iloinen kun Sinun blogisi löysin! En nyt uusavuttomaksi itseäni moittisi mutta ei ole oikein homma hanskassa kotitalouden töiden suhteen. Sinulta saan mahtavia vinkkejä arjenpyörittämiseen. Lämpimät kiitokset ja sait juuri uuden kiitollisen lukijan :)
VastaaPoista