Lähdetäänkö kirkkoon?

Seurakunnassamme, Helsingin Lähetysseurakunnassa, on sunnuntaiaamuisin ja tiistai-iltaisin tilaisuus, johon on kaikilla vapaa pääsy. Tiistai-illan tilaisuuksia on alettu nimittää Jumalan kohtaamisen illaksi, sunnuntain tilaisuutta kutsutaan Jumalanpalvelukseksi.
Syy, miksi haluan käydä mahdollisuuksieni mukaan näissä tilaisuuksissa, on oikeastaan hyvin itsekäs: haluan kohdata Jumalan. Miksi haluan uudestaan ja uudestaan käydä kirkossani, eikö muutama kerta vuodessa riitä hengellisten tarpeiden tyydyttämiseen?
Ei riitä. Haluan kohdata Jumalani uudelleen ja uudelleen. Haluan keskustella Hänen kanssaan, haluan kuunnella, mitä Hänellä on sanottavaa, haluan saada taivaallista virkistystä ja haluan tavata uskonsisaria-ja veljiä ja haluan kuulla opetusta Raamatusta.

Osa lukijoista huokaisee tässä vaiheessa pitkään ja tylsistyneenä, mutta jatkaa silti tympeän tekstin lukemista.
Osa tietää, mitä tarkoitan ja osa tunnustaa olevansa hiukkasen kiinnostunut hengellisistä asioista.

Viime tiistai-iltana ripustelin vaatteita kuivumaan ja pohdin kirkkoonlähtöä. Yksi isommista tytöistä tuli luokseni ja sanoi:
- Jos mä tekisin kaikki sun työt, sä pääsisit mun kanssa kirkkoon.
Jotakin siirtyi mielessäni silloin kohdalleen. Totesin, että nämä Martan työt eivät tänä iltana todellakaan estä lähtöäni. Mieltäni lämmitti myös huomata, kuinka kovasti tyttö halusi minun lähtevän kanssaan kirkkoon.

Menimme kahdestaan ja tulimme siunatuiksi ja virkistyneiksi.

Kun seuraavana aamuna kerroin miehelleni edellisestä illasta, hän totesi viisaasti:
- Heidi on oivaltanut, että kirkkoon pääseminen on meille etuoikeus.

Ei ole kauaa aikaa, eikä tarvitse mennä kauas Suomen rajojen ulkopuolelle, kun kirkkoon pääseminen ei ollut uskoville itsestäänselvä vapaus.

Suosittelen kirkossakäyntiä myös sinulle, joka et ole pitänyt sitä tapanasi. Ei sinun tarvitse olla kovin hengellinen ihminen, ei tarvita kiinnostusta hengellisiä asioita kohtaan, ei tarvitse edes kuulua mihinkään kirkkoon. Oikeastaan haastan sinut kokeilemaan, millaisia vaikutuksia kirkossakäyminen tuo elämääsi. On nimittäin totinen tosi, että vaikutuksia sillä on. Raamattu nimittäin sanoo, että "Jumalan sana ei tyhjänä palaja". Se tarkoittaa sitä, että Jumalan sanalla on vaikutuksia elämääsi, kun kuulet sitä ja ajattelet sitä ja sen sanomaa. Vaikutukset ovat aina pelkästään positiivisia.
Jotkut sanovat, että kirkossa on epämiellyttävää käydä sen takia, että siellä alkaa aina itkettämään niin kovasti. Neuvon: mene kirkkoon vielä kerran, itkusta huolimatta, ja rukoile Jumalalta kysyen:
"mitä Sinä haluat minulle sanoa, Jumalani, miksi minua itkettää?"

Kirkossakäyminen oli menneinä aikoina Suomessa aika yleinen tapa. Se tapa koitui koko kansalle siunaukseksi monessa asiassa. Kirkossa voi edelleenkin käydä myös tavan vuoksi.