Lelupäivä

Mies evästetty ja hyvästelty töihin, ruoka laitettu ja kohta pöllähtää aamuvuorosta tulevat työläiset kotiin syömään.
Aamupäivällä kävin Kaisan ja Saaran kanssa Jätkäsaaren puolella erään "blogitädin" luona. Lapsethan kutsuvat blogin kautta tutuiksi tulleita henkilöitä blogitädeiksi ja -sediksi. Jälleen yksi blogitäti järjesti tytöille lelupäivän ja kotiintulon jälkeen on jatkunut keskittynyt leikki parvekkeella.
En ole enää vuosiin ostanut lapsille leluja uutena, poikkeuksena Kaisan keräilemät Schleich-eläimet, joita harvoin löytää kierrätettynä. Koska leikkiminen sujuu aivan yhtä hyvin käytetyilläkin leluilla, on aika turhaa hankkia siihen tarkoitukseen uutta tavaraa. Minun ei ole koskaan myöskään tarvinnut suuttua tai edes harmistua lapselle, jos joku leikkitavara on mennyt rikki. Käytetyn lelun rikkoutuminen ei useinkaan ole suuri taloudellinen menetys. Olen nähnyt nekin joulut, kun Tapaninpäivänä on itketty rikkimenneitä leluja.
Saara leikkii nykyään lähes ainoastaan leikkiastioilla, keittiöllään ja kassakoneella. Kaisan leikit ovat eläimien ympärillä. Samaiselta blogitädiltä saatu nukketalo on kaulustettu eläinten taloksi ja sille on rakennettu pahvilaatikoista lisärakennuksia, joissa on hevostalleja ja muita eläinsuojia. Aika kärsivällisesti suhtautuvat Kaisan työpöydäntäyteiseen leikkiin kaikki isossa huoneessa asuvat (4 sisarusta).

Jätkäsaaren reissulla näimme muutamia purjevenetapahtuman aluksia, jotka kieltämättä ovat vakuuttavia. Väkimäärä tapahtumapaikalla on vain sellainen, että en ainakaan tämän päivän hommien lomaan sijoita enää satamassakäyntiä. Kovasti nuo paikalla käyneet vakuuttelevat, ettei ihan äkkiä tarjoudu mahdollisuutta nähdä vastaavaa.

Keittiön ikkunasta näkyy, kuinka kalamies-Miika nököttää kanavan rappusilla. Miika sanoi äsken, ettei "tähän aikaan vielä kannata mennä kalalle". Niinpä hän näkyykin jututtavan paikallista kalastajaa, joka viettää päivät pitkät vavan jatkona.
Eräänä päivänä Miika kysyi minulta mielipidettä, onko mielestäni umpikela parempi kuin avokela. En osannut vastata ja neuvoin Miikaa tenttaamaan näissä kala-asioissa isoenoaan, joka koko kesäkuun kuljetti poikia kalalle.
Arvatenkin on Miika pyrkimässä mukaan elokuun alun Kangasniemenreissulle pitkien onkimisiltojen toivossa.
Arvaatteko, minne minä juoksen heti Lautakankaan pihaan päästyämme? Oikein arvattu - mustikkametsään.