tiistai 7. helmikuuta 2012

Lauhdevettä lasista

Piti juoda lasillinen vettä ennen tänne tuloa, jotta vähän rauhoittuisin, enkä intoutuisi puhumaan sivu suuni. Ja muistutan, että kovin vakavasti ei tarvitse minua ottaa - pienellä varauksella voi entisen ja tulevan savolaisen puheita tulkita. Mutta en sano, että vastuu on kuuntelijalla.
Tänään olen hiukan ärtyneenä pohtinut, että täällä nysäisen pienessä Suomessa kun ei voi tehdä mitään mukavaa, etteikö se olisi kiellettyä tai ainakin lain vastaista. Ja jos ei kiellettyä ja laitonta, niin ainakin vedotaan sen puolesta, että "ei kannattaisi noin tehdä".
Illan roskakeikalla sanoin mukanani olleelle kuudesluokkalaiselle, kun kävelimme talon lasten tekemän lumimajan ohi, että tekisi hurjasti mieli tehdä näin iltahämärissä nuotio tuonne lumimajan sisälle.
Kun minä ja Kuopion veli olimme koululapsia, runsaslumisten talvien suuria riemuja oli pitkien onkaloiden kaivu ojanpenkkoihin peltojen vierustoille. Kun isä oli lingonnut lumet tieltä, ojanpenkoilla oli parimetriset tiukkaanpainuneet lumivallit ja niihin oli mukava kaivaa lapiolla pitkät tunnelit. Suksisauvalla pistelimme sitten ilma-aukkoja tunneleihin. Ja se suurin riemu oli polttaa pientä nuotiota syvällä lumitunnelin onkalossa.
Mutta menepäs vaan täällä lastesi kanssa riipimään tulitikkuja lumionkaloissa, niin alta aikayksikön on paikalla sekä pelastuslaitos että lastensuojelulaitos. Saattaapa hyvinkin sinipukuisetkin sedät käydä äitiä puhuttamassa.
Eli tulevaisuuteen jää odottamaan tuokin ilo nuotion poltosta. (2015 ei ole enää kaukana.)

En siis laittanut myöskään iloista postikorttia. Jotkut lukijat muistaa erään laittoman neronleimaukseni, josta onneksi selvisin ilman raastupaa. Ainakin kummassakin tempauksessa lähtöajatus oli tarkoitettu toista ihmistä ilahduttamaan.

Muistakaapas tarkistaa, että mikrouuninne ilmanottoaukot ovat vapaat roinasta ja pölystä. Kuumensin jäistä ruoka-annosta kuutisen minuuttia ja uuni kuumeni päältä helakan lämpöiseksi. Tuuletusaukot olivat paksussa pölyssä ja lisäksi mikron päällä oli pino "tärkeitä papereita". Uunin pyyhittyäni ja sen ympäristön turhasta tavarasta siivottuani muistutin kaikkia lapsia asiasta, josta en ole varmaan koskaan muistanut mainita. Muistutin, että kun kuumentaa ruokaa mikrossa, uunia pitää vahtia ja jos se alkaa kärytä tai peräti syttyy tuleen, pitää sukkelasti vetää pistoke pois rasiasta ja luukkua ei saa avata.
Meillä on muistaakseni kaksi mikroa hajonnut niin, että uuni on alkanut kärytä.
Tuo ulkokuoren liiallinen kuumeneminen saattaa enteillä uunin rikkoutumista.

10 kommenttia:

  1. Totta turiset. Meillä on aika paljon kieltoja ja sääntöja, joiden alkuperäinen tarkoitus on hyvä, mutta käytännössä homma tuntuu holhoavalta. Itsellä tekisi mieli mennä tekemään lumienkeleitä - varsinkun tässä talossa asuu maahanmuuttajien lapsia, eikä heille varmaan ole opetettu lumileikkejä. Mutta olen tasan tarkkaan varma, että joku kutsuisi piipaa auton paikalle.
    Miten sitä maalla ennen pärjättiinkään? Itse tykkäsin myös leikkiä aurausvalleissa.
    OP

    VastaaPoista
  2. Kuuluukohan se jotenkin tähän suomalaisuuteen, että pitää toimia sääntöjen mukaan ja totella esivaltaa nöyrästi?

    VastaaPoista
  3. Niinpä,ja miten pienistä asioista oikeesti tehdään lastensuojelu-ilmoitus.Suurperheellisenä sitä joskus tuntee olevansa "suurennus-lasin" alla,onneksi asuinpaikka-kunnan sos.viranomaiset ja neuvolan väki oikeasti tuntevat meidänki perheen:)Muutama ilmoitus tehty,ihan turhasta...
    Kaupungissa se lienee vielä enemmän näkyy/tuntuu...Mistä kaikesta ihanasta jää lapset paitsi,mitä on omassa lapsuudessaan saanut kokea?

    VastaaPoista
  4. No kokeillaanpa ettei sanottais yhtään kieltoa. Töissä ollessani päiväkodissa niin otimme pois sanan "ei saa" ja vaihdoimme sen toiseen sanaa tehdään näin, tai jotenkin myönteisempää...

    VastaaPoista
  5. Ihan mielelläni tottelen lakia ja esivaltaa ja siihen lapsiakin opastan, mutta joskus tuntuu, että vaatii suurta mielikuvitusta, jotta voi lain sallimissa rajoissa edes tehdä hyvää toiselle!
    Ja tuo Sylvin ehdotus saa toteutettuna ihmeitä aikaan lasten kanssa toimiessa.

    VastaaPoista
  6. Moi !
    Vakituisena lukijana mulla olis vieno kaino pyyntö, kun näkö ei ole parhaimmasta päästä, niin haluaisitko joskus vaihtaa harmaan lukupohjan vaaleammaksi ?
    Toive vain, jokainenhan pitää sellaista pohjaa kuin haluaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Arja, viestistäsi! Hyvä, kun kerroit, koska silloin tällöin aina näpräilen näiden luettavuusasioiden kanssa ja ihan minullekaan mieleistä asetelmaa ei ole löytynyt. Korjasin nyt taustaa vähän vaaleammaksi ja yritän vielä myöhemmin saada koko sivun ulkonäköä helpommin luettavaksi. Taustaan olen kovasti mieltynyt blogini tunnuksena, mutta se on väreiltään vähän ongelmallinen.
      Tämä tekstin taustaväri piti kartan mukaan olla valkoinen, mutta väri näyttää vanhalta kermalta.

      Poista
  7. Monet kauskat asiat on nykyään kielletty turvallisuussyistä ja silti vahinkoja sattuu.

    Minäkään en näe sivuiltasi kaikkea. Esim oikeassa reunassa näkyy "Lukijat", alempana "Blogiarkisto" ja vielä alempana "Näitä blogeja minä luen". Maalaamalla saa sitten muutakin näkyviin eli tumma teksti tummalla pohjalle ei erotu.

    VastaaPoista
  8. Kiitos, nyt näkee lukea niin paljon paremmin :)

    VastaaPoista
  9. Maalla, missä ei ole naapureita ihan lähelä, voi vapaasti tehdä kaikenlaisia haautuksia, mutta kaupungissa ei voi. Me asumme juuri välimaastossa tiheästi asutulla omakotialueen reunassa. Voimme tehdä monenlaisia juttuja naapurien näkemättä omalla pihalla. Unelmoin saunasta lumihankeen kierimään menoa - ehkä jonakin iltana niin tapahtuukin. Lumi on nyt aivan ihanan pehmeää - ja paljon kylmempää kuin avanto!

    Maallemenoanne odotellen...

    Vaan todella säännöt kyllä tarvitsee olla ja mielllään nuo myönteiset kuten meilläkin: "Kuntopolulla koirien ulkoiluttaminen sallittu lumettomana aikana" eikä että kielletty lumiaikaan.

    VastaaPoista