Kuten ainakin pitempiaikaiset blogini lukijat tietävät, olen kova haaveilemaan ja vaikka minkälaisista asioista.
Yksi muutaman vuoden muhinut haave, josta en ole kovin paljoa täällä puhetta pitänyt, putkahti taas tänään pinnalle mietinnöissäni.
Kun jostakin kumman syystä olen ainakin kymmenen vuoden ajan tässä talossa asuessani ajautunut auttamaan etupäässä iäkkäitä naapureita, on mieleeni tullut, olisiko mielekkäämpää tehdä sitä työtä oman toiminimen alla. Suomeksi sanottuna olen pohtinut yrityksen perustamista. Yrityksen toimialaa olisi luonnollisesti hoiva- ja siivouspalvelut. Toki järki sanoo, että helpommalla pääsisi, jos hankkisi ensin jotakin oppia käytännön ja säädösasioiden hallintaan. Lisäksi minussa syvään juurtunut konservatiivisuus ja tarve hallita elämää odottamattomilta käänteiltä jarruttaa tehokkaasti ryhtymästä äkkipikaisiin toimiin.
Tänään tuli mieleeni neljän eri puhelun aikana, että "voi-voi kun nämä asiat olisi kaikkien osapuolten kannalta parempi hoitaa ajanvarauskirjan ja henkilökohtaisen tapaamisen avulla". Esimerkiksi tänään soitti minulle erään iäkkään naapurin kaukainen sukulainen. Hän oli monimutkaisen selvitystyön tuloksena saanut puhelinnumeroni ja hänellä oli päällimmäisenä huoli sukulaisensa pärjäämisestä kotona, kun tämä mahdollisesti lähiaikoina kotiutuu sairaalarupeaman jälkeen. Heti tuon puhelun jälkeen soittaa eräs tämän talon asukkaista ja purkaa sydäntään huolenaan iäkkään naapurin pärjääminen kotonaan.
Vaikka olisin kuinka konservatiivinen ja varautunut yrityshaaveeni elinvoimaisuuden suhteen, niin ainakin potentiaalisia asiakkaita näyttäisi olevan jo täällä kotikulmilla riittävästi työllistämään yhtä ihmistä.
Tämä haave, niinkuin useat muutkin haaveeni, saa asettua odottamaan aikaansa tai näivettymistään.
Minulla oli sellainen yhden naisen "yritys" muutaman vuoden ajan. Sitaatit ovat kyllä ihan turhat, maksoin todella eläkemaksut ja muut kulut itsestäni. Asiakkaat olivat ihania, mutta sitten jouduin sen vanhenemisen kouriin nopea tempoisesti, ja oli etsittävä helpompi leipäpuu.
VastaaPoistaEi minullakaan ollut minkäänlaista yrittämiskoulutusta. Vero- ja eläkeasiat kannattaa selvittää ensin, ne ovatkin ne oleellisemmat, ammattitaitosihan on jo olemassa.
Oma palkka on laskettava oikein (riittäväksi) ettei käy niin hassusti että joutuu ottamaan työpaikan maksaakseen omat kulunsa ja voidakseen maksaa esim. eläkekulunsa :)
Ajan käyttö lipsahtaa helposti ihan veteläksi tällaisessa työssä, koska asiakkaista tulee hyvin läheisiä!
Parasta aikaa kuitenkin minun työurallani!
Siunaus myötäsi ja suunnitelmillesi.
Suunnitelmasi on ihana. Mutta heti tuli mieleen, että kaikille varmasti ilmainen apusi kelpaa - vaan entäs sitten, kun sanotkin, että lasku tulee perässä? Jotta työllään yrittäjänä eläisi, se tuntitaksa ei ole ihan pieni.. ja se saattaa hyvinkin karkottaa ne nykyhetkellä potentiaalisilta tuntuvat asiakkaat.
VastaaPoistaToivon silti, että unelmasi toteutuisi!!
Sinulla on tarvittava koulutus jo olemassa. En usko että tarvitset suunitelmiisi muuta kuin yrittäjän infoa ja sitä saa Te-keskuksesta tai työvoimatoimistosta. Olen huomannut että olet jo todella perillä näistä asioista. Itse olen toiminut Henkilökohtaisena avustajana (MS-potilas, rullatuolissa, jalat täysin jäykkinä), olen tehnyt ilmaseksi eli hyväntekeväisyytenä, kun asiakas on jo käyttänyt kaupungin ostopalvelut täyteen, eikä saa enää laskuttaa. Mutta siitä on minulle jäänyt hyvä mieli:)
VastaaPoistaTöitä piisaa tuolla saralla, asumme juuri sinä ja minä alueilla jossa väestö on ikääntynyt ja tarvitsee apua. Kun jaoin mainoksia ja sain soittoja niin seniorit pelkäävät ottaa yksityisen auttamaan vaikka saisivat kotitalousvähennyksen.
Nyt kun tuo Kotitalousvähennys pieneni he eivät uskalla ottaa yksityistä vaikka olimme mainoksissa hinnoitelleet kampanjatarjouksella itsemme 15,-/1,5 tuntia ja yleensä töihin menee se tunti tai puolitoista. Tuntitaksaa ei voi loputomiin pienentää, kun yrittäjällä tulee verottajan maksut, ennakkovero, alv ja vakuutukset.
Mutta autan jatkossa aina kun törmään näihin avun tarvitsijoihin (vanhuksiin) vaikka ilmaiseksi kun ei voi lähimmäistä jättää pulaan.
Asiakkaita varmasti riittää. Ota ihmeessä selville tämä "virallinen" puoli ja katso mitä palveluita muut vastaavat tarjoavat ja paljonko velottavat.
VastaaPoistaSinä tekisit työtä täydellä sydämellä!Kun teet jo nyt,ihan kaikkea ympärilläsi olevaa!
VastaaPoistaJoku uusi yrittäjä ilmoittaa ulkoiluseuran hinnaksi 49 eur/tunti. Siitä tuskin jää enempää kuin puolet työntekijälle verojen, vakuutusten ym kulujen jälkeen.
VastaaPoistaÄlä kuitenkaan torppaa haavettasi. Oliskohan olemassa joku taho, joka hoitaisi viranomaisasiat ja kuitenkin saisit itse valita asiakkaat.
Tosin voi olla, että kaikki eivät haluakaan maksaa virallisesti, vaan suoraan "vaivanpalkkaa".
PS. ELIAS.FI sivuilla on tietoa uudesta laista sosiaalipalveluista ja ilmainen kurssikin on tulossa. Tutustupa.
VastaaPoistahttp://www.elias.fi/uutiset.php
Kiitos, Anitta, käyn katsomassa.
PoistaOlisiko mahdollista teettää esim. jollain opiskelijalla pienimuotoista markkinointitutkimusta teidän alueella? Jos ei haittaa lähteä liikkeelle pienimuotoisesti, selvittele vaan mitä vaaditaan ja sukella ;o)
VastaaPoistaTärkeintä olisi, että hinnoittelet itsesi heti alkuun niin, että työ ei tuota tappiota. Kannattaa myös kysellä erilaisia kursseja, mm. työväenopistossa voi olla muutaman illan mittaisia kursseja uutta yritystä perustaville. Niistä voisit saada tuntumaa tuohon paperinpyörityspuoleen. Ja tietoa, mitä kaikkea pitää huomioida. Oman alasi varmasti hallitset ja tiedät, mistä ajankohtaiset tiedot päivitetään.
PS. Oliko sinun sivuillasi aikanaan mukava resepti litteille, jotain etnistä perää oleville leipäsille, jotka uunissa paisuvat ja voi täyttää haluamallaan tavalla? Kaipailin ohjetta pulkkamäen jälkeisessä herkutteluhimossa, mutten löytänyt...?
Kyllähän se ohjekin tuolla jossain oli, mutta viime aikoina olen tehnyt niitä leipiä näppituntumalla: lämmintä vettä kulhon pohjalle sen verran, kuin haluaa taikinaa. Hiivaa noin 1/2 palaa puolta vesilitraa kohti. Hiiva liotetaan veteen, sitten loraus mitä tahansa öljyä ja ripaus suolaa ja sokeria ja sitten vehnäjauhoja, jotta saa alustettua kimmoisan taikinan.
PoistaHetken kohotuksen jälkeen käsissä muotoillaan taikinapalloista ohuita leipiä, jotka voi paistaa sitä mukaa, kuin saa pellille tehtyä. Tarkoitus olisi, että taikina nousisi vielä paiston aikana. 225 asteisessa uunissa paistetaan, kunnes leipien pinnassa muutama vaalea läntti.
Leivät eivät ole hyviä enää seuraavana päivänä, joten käyttämättä jääneet kannattaa nakata pakasteeseen. Mikrossa sulattamalla ovat taas kuin vastapaistettuja.
Heippa ihana Sirkku,
VastaaPoistaEnsin kiitos tästä blogista, jota seuraan säännöllisesti vaikken ole aiemmin kommentoinut. Ihailen elämänasennnettasi!
Toiseksi rohkaisu yrittämiseen: Helsingin kaupungilla tai jollain vastaavalla yleisellä taholla on täysin ilmaista pienyritysneuvontaa juuri sinun kaltaisillesi, jolla on idea, muttei käytännön tietoa mitä alkuun pitäisi tehdä. Heidän kanssaan voit käydä rauhassa keskustelemassa byrokratiasta ja testaamassa, mitä arvelevat ideastasi. Omiin silmiini tuo näyttäisi kyllä todella toimivalta!
Onnea ja menestystä!
Toinen mamma
Kiitos kommentistasi. Kiva kuulla, että olet jaksanut höpinöitäni lukea. Ja kiitos linkistä.
PoistaTässä vielä edellinen kommentoija, joka kaivoi ainakin yhden toimivan osoitteen innostamaan sinua:
VastaaPoistahttp://yrityshelsinki.fi/fi/yrittajaksi/varaa-aika-neuvontaan
Jotenkin minullakin tuli mieleen että katoavatko avun pyytäjät/tarvitsijat kun palvelusta tulee maksullista!Monille kun kelpaa kaikki minkä ilmaiseksi saa..
VastaaPoistaLoistava idea yrityksen perustamiselle ja varmasti riittäisi myös asikkaita tuolla alalla...
VastaaPoista