Tänään muistin laittaa Tirtetan eskarihakemusta sähköisesti. Tunti siitä soittaa minulle päiväkodin johtaja ja kertoo hakemuksen tulleen perille ja tarkistaa joitakin hakemuksen yksityiskohtia, muun muassa alaikäisten sisarusten määrää. Hänen syöttäessään Tirtetan hakemusta päivähoidon järjestelmään sisarusluku aiheuttaa ongelmia. Asia selvisi, kun kerroin, että Talouskoululainen täyttää maaliskuun alussa 18 ja jätin hänet sen takia listasta pois. Maaliskuun alun jälkeen Tirtetalla on siis 7 alaikäistä sisarusta.
Puhelun jälkeen kerron isille, että Tirtetalle haetaan ensisijaisesti eskaripaikkaa Laivurista. Isi vastaa, että "eikös se Laivuri ole tuolla Jätkäsaaressa, kanavan toisella puolella?" (Laivuri-päiväkoti on oikeasti naapurikorttelissa, ei missään Jätkäsaaressa ja isikin on lukemattomat kerrat sieltä lapsia hakenut, muutaman kerran vienytkin.)
Ja näin vastaa Melskan mummo papan kysymykseen:
- "Laivuri on se vanhainkoti, jossa Miika ja Kaisakin oli."
Papan itsetuntoa hivelee ilmeisen paljon, kun hän huomaa, että vaikka heittää asiat hänenkin päässään, niin mummolla näyttää heittävän vielä enemmän.
Melska oli tänään hoidossa ja näytti papalle kuvia lasten kuvakirjasta. Joka sivulla Melska katsoo pappaa silmiin ja kysyy:
- "Pelottaako?"
Ensi syksynä jokainen on sitten menossa jonnekin päivisin! Pieninkin - no, Melska ei sentään vielä ilona ja vauhdittajana.
VastaaPoista- Tuo sekaannus, unohdus käy meillä jokaisella silloin tällöin...
Miten pappa selvisi eilisen myrskyn ajot? Taisi olla aika myräkkä siellä, meillä vain pakkasta.
Pappa ajeli Helsingissä ja Espoossa koko yön. Iltayöstä oli vielä ollut kovin liukasta, mutta pakkasen kiristyessä ajokeli parani.
VastaaPoistaAinoastaan kaksi (mies)matkustajaa oli antanut kuljettajalle työvuoron aikana suoraa palautetta. Toinen oli kysynyt, "miksi tämä bussi ei kulje niinkuin aikataulussa lukee" ja toinen oli moittinut, miksei kuljettaja ollut tullut herättämään häntä.
Eli työvuoro oli sujunut oikein hyvin, mitä nyt eväitä ei ollut ehtinyt syömään.
Täällä tulee nyt uutta lunta.
Kiitos vierailustasi! Minäkin löysin blogisi ja olen mielenkiinnolla lukenut sitä. Ison perheen kanssa vaaditaan monenlaisia voimavaroja arjessa selviämisessä. Hyvää talven jatkoa!
VastaaPoistaMelskan "Pelottaako?" -kysymyksen taidan omia itselleni :) Pääsin hekottelemaan päivän ensimmäisiä nauruja! Keksin jo monta tilannetta, jossa sitä voisi menestyksekkäästi viljellä. Halit Melskalle ja Tirtetalle, sulostuttavat minunkin elämääni, sinun välitykselläsi :)
VastaaPoista