torstai 1. maaliskuuta 2012

Mummola

Kun soitin eilen illalla äidille mummolaan, riuhtaisi taas sydänalasta, niinkuin aina silloin, kun tulee ikävä jonnekin tai jotakin. Pyysin Talouskoululaiselta käyttöluvan näihin hänen ikuistamiinsa mummolatunnelmiin, koska kaikki eivät ole kuvia huomanneet tyttären blogin puolelta.
Punainen talo on syntymäkotini ja kun sen kunnon tullessa puheeksi joku mainitsee, että olisi viisainta purkaa koko talo, minä olen hiljaa. Kodin purkaminen on samaa, kuin purettaisi kappale lapsuudesta pois. Mutta väistämättä mummolassa asuessa joutuu tekemään monia ratkaisuja järkisyiden ja taloudellisuudenkin pohjalta.
Nyt kuitenkin puhelinsoiton perusteella tiedän mummolassa kaiken olevan hyvin, eikä vielä ole alkanut sadan vuoden aikainen, joka keväinen rumba veden kellarista lappamisesta. Lumien sulamisvesiä kun valuu kevääntulon kunniaksi kellarin lattialle.
Illalla muistui mieleeni isäni iki-ihana sanonta:  "vesj riimasta nolokahtelloo". Sanonta on ajankohtainen maaliskuussa. Mutta mitäs se tarkoittikaan, tietääkö kukaan?


8 kommenttia:

  1. Annas kun arvaan...
    Ennen vanhaan oli tapana laittaa talojen nurkkiin räystäästä roikkumaan riuku, jota pitkin vesi tippui riu'un alla nököttävään tynnyriin. Veikkaanpa, että "riimasta" tarkoittaa tuota riukua ja "nolokahtelloo" on hiljalleen tippumista, tipoittain.

    tv Leena

    VastaaPoista
  2. Arvauksesi poiki lisää kysyttävää vanhan suomen taitajilta! Tuo "riima" kun todellakin voi alunperin tarkoittaa juuri tuota riukua. Minulle tuo asia on ihan uusi. "Riimalaudoitus" taas näyttäisi olevan talon räystästä kiertävä laudoitus.
    Kun tuosta sanonnasta puhuin isän kanssa, hän sanoi "riiman" tarkoittavan räystään reunaa.
    Ja "nolkahtelu" (savolaisittain "nolokahtelu") on tippa kerrallaan hissuksiin tippumista.

    VastaaPoista
  3. Aa, riimalaudoitus on uusi sana minulle. Muistan nähneeni jossain museoissa, viimeksi kesällä Turun Luostarinmäellä, kuinka talojen räystäät oli tosiaankin koverettu puusta ja sitten siellä päässä riippuu se riuku, jota pitkin vesi kiersi alas ja hiljalleen tippa kerrallaan "nolokahtelloo" tynnyriin ;-)

    Hauskan persoonallista tuo savon murre! Surullista miten vanhat perinteet ja sitä myöten niihin liittyvä sanasto häviää. Lisää vain murrearvoituksia tänne!

    tv Leena

    VastaaPoista
  4. Ihanan näköinen paikka. Kiva nähdä kuvia siitä, minkälainen paikka sinua ja perhettäsi tulevaisuudessa odottaa.

    -marju-

    VastaaPoista
  5. Oma lapsuudenkotini koki kovia viime kesänä,kun se jouduttiin purkamaan pohjia myöten.Asumattomana,autiona,kosteus-vauriot kokeneena ei ollut vaihtoehtoja.Onneksi vieressä on isompi,entistä ehompi ja uudempi talo,siskoni perheen pitäessä koko tilasta hyvää huolta!
    teidän koti näyttää niin kotoisalta ja lämpimältä tuolla mummolassa,oikein kutsuvalta:)

    VastaaPoista
  6. Ihanat nurkat mummolassa... kaunista... ♥

    VastaaPoista
  7. Ihanan näköistä...
    Tule kurkkaamaan blogiini, siellä on sinulle haaste - jos sellaisia täällä teet (en ole seurannut tarpeeksi kauan:)

    VastaaPoista
  8. Nostalgiaa! Ja miten kaunista talvea

    VastaaPoista