Marisija-mummon valituksia

Jotakin viikonlopun luonteesta kertoo se, että olen aloittanut kolme kirjoitusta ja sitten "pakottava" syy on siirtänyt tekstin odottamaan ja sitten kirjoitettu asia ei ole enää saanut tuulta alleen. Paljon kaikenkirjavia asioita on ollut pinnalla ja olen yrittänyt pysyä kaikkien asioiden perässä. Olen kuvitellut, että miehen töissäolo jotenkin helpottaa ehtimistäni ja aikaansaamistani, mutta nyt ei siitäkään ole tullut helpotusta. Miehellä on koko viikonloppu läpi öiden töitä ja päivät hän yrittää nukkua. Me muut yritämme harjoitella toisten huomioonottamista, hiljaista puhetapaa ja muutenkin maltillista elämänlaatua. Imurointi, sähkövatkaimen ja tehosekoittimen käyttö on ollut kiellettyä ja ovikelloa soittavat naapurinlapset ovat tuntuneet korviin suorastaan riiviöiltä.

Meillä on viime päivinä syöty taas todella terveellisesti. Olen leiponut joka päivä, jättänyt kaupan paahtoleivät hyllyyn ja kantanut kotiin kilokaupalla perunoita, porkkanoita, jauhoja, voita ja kananmunia. Hyvät hoksottimet on sillä, joka arvasi, että on taas se aika kuukaudesta, jolloin kauppaan mennään kauppalapun kanssa ja karkkipäivää siirretään hamaan tulevaisuuteen. Minua lohduttaa suuresti se, että minulla on paljon kohtalotovereita. Lapsiperheiden "säästöpäivät" on kautta aikain ollut normaalia elämää, mutta viime vuosina asia koskettaa yhä useampia. Lasten kasvaessa ja perheen tilanteiden muuttuessa onneksi taloudellinenkin tilanne korjaantuu.
Olen kuluneella viikolla jutellut useamman tuttavani kanssa ja olemme olleet yhtä mieltä siitä, että aivan toisenlaiseen ruokakulttuuriin on pakko totutella, jos ruuan hinnannousu jatkuu tämänlaisena. Ei todellakaan ole mikään ihme, että moni miettii mahdollisuuksiaan muuttaa asumaan sellaiseen paikkaan, jossa olisi mahdollista itse viljellä ja kasvattaa.

Tämänpäiväisellä kauppareissulla tein havaintoja muutamista hinnoista. Pyrin rajoittamaan talvella tuontivihannesten ostamista ja tämä jäävuorisalaatin hinta "pisti" silmään: 3.89e/kilo. Yhden kotimaisen kurkun ostin salaattiin lisukkeeksi, mutta hinta kirveli: 0,90e. Sinkkutaloudessa euron kurkku ei taloutta hetkauta, mutta meillä maaliskuun kurkku on kuin etelän hedelmä.
Olen vankka kotimaisen maatalouden kannattaja ja mielestäni Suomessa maataloutta pitäisi lisätä kaikin mahdollisin keinoin. Viljelyaloja pitäisi lisätä ja maanviljelijäksi ryhtymistä ja investointeja tukea. Maksan mielelläni suomalaisesta viljasta, lihasta, maitotuotteista ja vihanneksista. Tuottajat saavat edelleen liian pientä korvausta tuotteistaan.
Ongelma on vain täällä toisessa päässä: kuinka kuluttaja voisi tienata niin paljon, ettei tarvitsisi kauhistella voipaketin hintaa 2,80/500g.
Miksihän näin yksinkertaisesta asiasta, kuin jokapäiväinen leipä, on tullut niin monimutkainen ja hankala asia?
Joskus ihmettelen, miten suomalaisilla maanviljelijöillä, karjankasvattajilla ja maidontuottajilla riittää uskoa yrittämiseen, kun kaikki maksaa niin hurjia hintoja - rehut, eläinlääkärit, siemenviljat, laiteinvestoinnit, työntekijöiden palkkaaminen. Ja kaiken palkkana saa kuulla ihmisten kateellisia vihjailuja EU-tukien nostamisesta. Hurja usko omaan työhön täytyy olla.
Luoja meitä parkoja auttakoon.

Onneksi huomenna on kirkkopäivä. Rahtaan koko sakin kirkkoon ja isi jää kotiin nukkumaan, jotta jaksaa puoli kolmelta lähteä uuteen työvuoroon.
Mies soitti äsken päätepysäkiltä. Haikeana kertoi, että ajaa tämän illan aikana 15 kertaa kotitalon ohi. Länsisataman linjalla tulee kierroksia paljon. En nyt kuitenkaan aio kiikuttaa pysäkille kahvimukia, vaan tartun puhdetöihini selkiytynein ajatuksin. Kiitos mukanaolostanne ja leppoisaa viikonlopun jatkoa.
Ja te, joilla on multapurkkeja huusholli väärällään taimenkasvatuksen merkeissä, te olette oikeita onnenpekkoja.