lauantai 10. maaliskuuta 2012

Marisija-mummon valituksia

Jotakin viikonlopun luonteesta kertoo se, että olen aloittanut kolme kirjoitusta ja sitten "pakottava" syy on siirtänyt tekstin odottamaan ja sitten kirjoitettu asia ei ole enää saanut tuulta alleen. Paljon kaikenkirjavia asioita on ollut pinnalla ja olen yrittänyt pysyä kaikkien asioiden perässä. Olen kuvitellut, että miehen töissäolo jotenkin helpottaa ehtimistäni ja aikaansaamistani, mutta nyt ei siitäkään ole tullut helpotusta. Miehellä on koko viikonloppu läpi öiden töitä ja päivät hän yrittää nukkua. Me muut yritämme harjoitella toisten huomioonottamista, hiljaista puhetapaa ja muutenkin maltillista elämänlaatua. Imurointi, sähkövatkaimen ja tehosekoittimen käyttö on ollut kiellettyä ja ovikelloa soittavat naapurinlapset ovat tuntuneet korviin suorastaan riiviöiltä.

Meillä on viime päivinä syöty taas todella terveellisesti. Olen leiponut joka päivä, jättänyt kaupan paahtoleivät hyllyyn ja kantanut kotiin kilokaupalla perunoita, porkkanoita, jauhoja, voita ja kananmunia. Hyvät hoksottimet on sillä, joka arvasi, että on taas se aika kuukaudesta, jolloin kauppaan mennään kauppalapun kanssa ja karkkipäivää siirretään hamaan tulevaisuuteen. Minua lohduttaa suuresti se, että minulla on paljon kohtalotovereita. Lapsiperheiden "säästöpäivät" on kautta aikain ollut normaalia elämää, mutta viime vuosina asia koskettaa yhä useampia. Lasten kasvaessa ja perheen tilanteiden muuttuessa onneksi taloudellinenkin tilanne korjaantuu.
Olen kuluneella viikolla jutellut useamman tuttavani kanssa ja olemme olleet yhtä mieltä siitä, että aivan toisenlaiseen ruokakulttuuriin on pakko totutella, jos ruuan hinnannousu jatkuu tämänlaisena. Ei todellakaan ole mikään ihme, että moni miettii mahdollisuuksiaan muuttaa asumaan sellaiseen paikkaan, jossa olisi mahdollista itse viljellä ja kasvattaa.

Tämänpäiväisellä kauppareissulla tein havaintoja muutamista hinnoista. Pyrin rajoittamaan talvella tuontivihannesten ostamista ja tämä jäävuorisalaatin hinta "pisti" silmään: 3.89e/kilo. Yhden kotimaisen kurkun ostin salaattiin lisukkeeksi, mutta hinta kirveli: 0,90e. Sinkkutaloudessa euron kurkku ei taloutta hetkauta, mutta meillä maaliskuun kurkku on kuin etelän hedelmä.
Olen vankka kotimaisen maatalouden kannattaja ja mielestäni Suomessa maataloutta pitäisi lisätä kaikin mahdollisin keinoin. Viljelyaloja pitäisi lisätä ja maanviljelijäksi ryhtymistä ja investointeja tukea. Maksan mielelläni suomalaisesta viljasta, lihasta, maitotuotteista ja vihanneksista. Tuottajat saavat edelleen liian pientä korvausta tuotteistaan.
Ongelma on vain täällä toisessa päässä: kuinka kuluttaja voisi tienata niin paljon, ettei tarvitsisi kauhistella voipaketin hintaa 2,80/500g.
Miksihän näin yksinkertaisesta asiasta, kuin jokapäiväinen leipä, on tullut niin monimutkainen ja hankala asia?
Joskus ihmettelen, miten suomalaisilla maanviljelijöillä, karjankasvattajilla ja maidontuottajilla riittää uskoa yrittämiseen, kun kaikki maksaa niin hurjia hintoja - rehut, eläinlääkärit, siemenviljat, laiteinvestoinnit, työntekijöiden palkkaaminen. Ja kaiken palkkana saa kuulla ihmisten kateellisia vihjailuja EU-tukien nostamisesta. Hurja usko omaan työhön täytyy olla.
Luoja meitä parkoja auttakoon.

Onneksi huomenna on kirkkopäivä. Rahtaan koko sakin kirkkoon ja isi jää kotiin nukkumaan, jotta jaksaa puoli kolmelta lähteä uuteen työvuoroon.
Mies soitti äsken päätepysäkiltä. Haikeana kertoi, että ajaa tämän illan aikana 15 kertaa kotitalon ohi. Länsisataman linjalla tulee kierroksia paljon. En nyt kuitenkaan aio kiikuttaa pysäkille kahvimukia, vaan tartun puhdetöihini selkiytynein ajatuksin. Kiitos mukanaolostanne ja leppoisaa viikonlopun jatkoa.
Ja te, joilla on multapurkkeja huusholli väärällään taimenkasvatuksen merkeissä, te olette oikeita onnenpekkoja.

9 kommenttia:

  1. Voimia ja siunausta teille sinne. Olen kauhistellut töissä sitä, että jokin EU-säädös pakottaa heittämään päivän päätteeksi pois, jätteisiin kaiken yli jääneen ruuan. Olen kysellyt, josko sitä voisi ostaa kotiin viemisiksi, mutta ei. Tuntuu pahalta ajatella, että joillekin ruokaa ja rahaa ei tahdo riittää ja samaan aikaan heitetään kymmenittäin lihapullia koulupäivän päätteeksi ROSKIIN. Ei saa antaa enää edes paikalliselle sikatilalle niinkuin takavuosina. Sairasta minusta. Surullista.
    Piudin eilen seurakunnan lastenillassa opetuksen aiheesta ANNA MEILLE TÄNÄ PÄIVÄNÄ MEIDÄN JOKAPÄIVÄINEN LEIPÄMME. Iloitsin lasten oivalluksista. Mitä kaikkea jokapäiväiseen leipään kuuluukaan. Kiitollisuus siitä, että on ruokaa, koti, vaatteet, koulu, ystävät, terveys.....ja huomio, ettei rukouksessa Jeesus opettanut pyytämään MINULLE, vaan MEILLE. Annetaan omastamme niille, jotka ovat vailla.

    JAksamista sinulle. Olet hyvä äiti!

    VastaaPoista
  2. Huomenna ajattelin laittaa siemenet multiin. Vielä on niitä sinun lähettämiä jäljellä ja jää vielä ensi vuoteenkin. Ruoka on kallista ja kallistuu edelleen, kilohintoja on pakko seurata jotta ei budjetit paisu. Mukavaa kirkkopäivää!

    VastaaPoista
  3. Kyllä tähän hommaan vaaditaan tietynlaista hulluutta. Mutta jonkun on sen "hullunkin" oltava, että saadaan kotimaista pöytään. Hirvittää vain tämä tuottajien lopettaminen, nytkin oon kuullu kolmen lehmätilan lopettavan kevään aikana :0( Uusia ei tuu tilalle enää kuin murto-osa. Nyt pitäisi kiireesti kääntää kelkkaa tai Suomessa ei oo kymmenen vuoden päästä ainuttakaan tilaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun yhtä hyvin Suomi voisi leimautua maailmalla maatalouden edelläkävijämaaksi. Täällä on vuosisadat selvitty pohjoisen olosuhteista ja viljelykasvien jalostuksessakin on tultu harppaus eteenpäin. Tuntuu, että suurimpia esteitä maatalouden lisäämiselle on nurjat asenteet, kateus ja taloudellinen epävarmuus. Ja joka hommaan ryhtyy, saa olla hyvin vahva ihminen kaikin puolin: vaaditaan rohkeutta, uhkarohkeutta ja itsepäisyyttäkin. Pienistä ei auta lannistua ja pahat puheet pitää päästää sihtaamatta läpi.

      Pieni ja hyvin tärkeä asia, millä jokainen kuluttaja voi osaltaan tähän asiaan vähän vaikuttaa, on kotimaisen suosiminen aina, kun on vaihtoehtoja. Ja oliskohan ruvettava kirjoittamaan yleisönosastonkirjoituksia suomalaisen maatalouden ja maaseudun puolesta...
      vaikuttaa, on

      Poista
  4. Ei vielä montaa purkkia taimia ole kasvamassa, mutta tänään lastenlasten vanhemmilta saimme ison joukon siemeniä kevättä ja kesää varten, osa siis taimikasvatukseenkin.
    Kotimaista suositaan meilläkin ja mahdollisuuksien mukaan oman puutarhan anteja...
    Tsemppiä leipomisiin ym.

    VastaaPoista
  5. Oikeassa olet, kotimaista sen ollapitää.
    En ole vielä istuttanut mitään mutta kyllä tarkoitus olisi ostettuna on jos jonkinmoisia siemeniä.

    VastaaPoista
  6. Voin hinta siellä etelässä on halpaa,jos sen puolen kilon paketin saa tuolla hinnalla!Itse oon törmänny kaupassa hintaan: 4,99!Kotimaista suosin itsekin,mutta useimmiten tuotteet jää kauppaan kalliin hinnan vuoksi.Mikä harmittaa todella paljon!Onneksi meillä on oma vakituinen "Pottu-kauppias",joka kerran kuussa tuo suoraan ovelle perunat,porkkanat,lantut,punajuuret,kananmunat ja joka on taatusti kotimaista.Hinnatki ovat kohtuulliset!

    VastaaPoista
  7. Itse olen kauhistellut oltermanni juuston hintaa sekä jogurttien hintoja,juustoa meillä menisi niin paljon kun kaupasta kantaa jaksaisi samoten jogurtteja,lapset veistelee veitsellä isoja paloja juustosta "kun se vaan on niin hyvää" lauseen siivittämänä. Ohraleipä on meidän suosikki leipä mutta miten ihmeessä sekin voi maksaa 3euroa/kpl,yhdestä leivästä kun ei riitä kaikille iltapalaksi niin arvokasta on. Aiemmin en juurikaan ole kaupassa hintoja katsellut,viimeaikoina kuitenkin olen ruvennut ruokakuluja kuukausitasolla tutkimaan,kun tuntuu että valtavat summat kauppaan kannan joka kuukausi,ja kyllä,kulut ovat reilusti kasvaneet vaikka samaa tavaraa pitkälti ostan kuin aiemminkin,hinnat ovat kaikinpuolin nousseet. Me olemme sillälailla onnekkaita ettei tarvitse laskea,mutta monesti olen miettinyt miten on "tiukalla" elävien laita,jokainen vanhempi kun haluaisi varmasti lapsilleen tarjota ravitsevaa,vaihtelevaa ja mieluista suuhunpantavaa. Ja kaupungissa kun tuo omavaraisuuden toteuttaminen on hankalaa,vaikka haluja ja intoa löytyisikin!

    VastaaPoista
  8. Aika ajoin mietin tätä "maatalouspolitiikkaa". Käsittämätöntä, että ollaan saatu aikaan systeemi, jossa ruuan tuotanto ei kannata, mutta kauppaliikkeet tekevät hyvää tulosta sitä ruokaa myymällä.
    Tavallaan tukirahoja siis maksetaan välillisesti kauppaliikkeille, että saavat halvat tuotteet, joita voivat myydä hyvällä katteella.
    Ja ihan itse ollaan tämä systeemi saatu aikaan, me ihmiset. Itse en toisaalta keksi oikein muuta, kuin ostaa sitä kotimaista mahdollisuuksien mukaan.
    Mutta voisi luulla, että jotkut ammatikseen talousjuttuja pohtivat keksisivät, jos oikein haluaisivat, tai en tiedä.
    Toisaalta ei ehkä pidä väheksyä kuluttajan vaikutusmahdollisuuksiakaan.
    Aurinkoista kevättä toivottaa ensimmäistä kertaa kommentoiva anonyymi vakilukija :)

    VastaaPoista