Hassuista asioista tulee lapset iloisiksi. Niinkuin nyt tästäkin oman kylpyhuoneen käyttökiellosta. Tämän päivän ja huomisen aamun suihkuttelut saadaan hoitaa kuudennen kerroksen talosaunassa. Saunan pukuhuoneesta pääsee terassiparvekkeelle ja sieltä riittää näkymiä Lauttasaareen ja Jätkäsaareen. En tiedä, onko suihkussakäynti hauskempaa vaiko se parvekkeella oleskelu. Parvekelasit tekee paikan turvalliseksi, eikä kevätkylmä ihan heti ala kipristellä varpaissa.
Jouduin aloittamaan sunnuntaiaamun vessojen siivouksella, kun kylpyhuone piti tyhjentää ja siivota huomisen aamun kosteusmittauksia varten. Ihan realistista näkymää suurperheen kylpyhuoneeseen kun en halua asunnon omistajan edustajalle tarjota. Realistinen näkymä tarkoittaa meidän kohdalla kolmea korillista likapyykkiä ja hammastahnalla sotkettua peiliä.
Koska pakollisesti hoidettavien kotitöiden määrä oli eilisen lomailun jäljiltä uskomaton, isi lähti aamulla lasten kanssa kirkkoon ja minä jäin setvimään sotkuja. Olipahan kerrankin kirkosta tuleville ruoka kotona valmiina.
Ensi sunnuntaina minun onkin selvittävä kirkkoon jo kymmeneksi, koska olen lupautunut aamutilaisuuteen laulamaan ja käymme ennen tilaisuutta laulut läpi. Nyt täytyy vain muistaa visusti suojella kaulaansa ja kurkkuaan petolliselta kevättuulelta, eikä lapsillekaan sovi ärähtää kovin suureen ääneen. Minulla toimii hyvänä maltillistajana kurkun kipeytyminen kovaäänisestä puheesta.
Tirtetta ja isi lähti kirkosta palattuaan ja syötyään uimahalliin. Kun kysyin Tirtetalta, mitä puhuttiin pyhäkoulussa, hän vastasi:
- Olin isin kanssa kirkossa. En mennyt pyhäkouluun sen takia, kun se ope näytti tällä kertaa sellaselta, ettei se osaa kunnon askarteluja...
Niinkuin olen sanonut, lapset saa itse kirkossa päättää, haluavatko lähteä pyhäkouluun, varhaisnuorten tilaisuuteen, vai ovatko aikuisten kanssa ison salin puolella.
Meillä oli lastenkirkko kaikille tänään eli vauvakirkko ja perhemessu... Monessa seurakunnassa onkin normaalisti pyhäkoulu lapsille osan aikaa...
VastaaPoistaToivottavasti kosteusjutut selvbiävät nopeasti!
ps. Olen vaihtanut blogini bloggeriin roskapostiryöpytyksen vuoksi.
http://pappilanelamaa.blogspot.com
Mittaaja kävi ja sai hurjia lukemia. Emme varmaan selviä ilman kuivattelua.
PoistaPäätöksen remontista tekee isännöitsijä, koska alkuperäisessä kunnossa olevien asuntojen remontit kuuluvat taloyhtiölle.
Eli luvassa on ennenpitkää viikkojen hissireissut suihkuun vintille.
Kiitos uudesta osoitteesta.
Lähteekö teillä porukka mielellään ilman patisteluja kirkkoon? Myöskin vanhemmat? Me käymme mielellään messussa sunnuntaiaamuisin, mutta lasten kohdalla on aina suostuttelemista. Poikkeus on sitten paikallisen opiskelijaseurakunnan messu, jossa lauletaan varsin meneviä lauluja ja muutenkin meno on reippaampaa - sinne lapset lähtevät mieluusti. Se vain on valitettasti vähän turhan myöhään illalla.
VastaaPoistatv Leena
Yritän välttää patistamista. Tavallisesti kysyn, "kuka haluaa lähteä". Kovin hedelmällistä ei ole kellekään osapuolelle, jos raahaa vastahakoisen tai väsyneen lapsen mukanaan.
PoistaVanhempien on kuitenkin syytä muistaa, että "opeta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei siitä vanhanakaan poikkea".
Usein lapsen vastahakoisuuteen on joku käytännön syy, jonka poistuminen muuttaa lapsen mielipiteen lähtemiseen.
Vanhemmista lapsistamme seurakuntaan lähtee mielellään myös ilman aikuisia ne, jotka ovat jo seurakuntaan liittyneet. Seurakuntaan liittymispäätöksen he ovat tehneet vanhempien luvalla, mutta aivan omasta harkinnasta.
Into ja halu lähteä seurakunnan toimintaan on lapsessakin Jumalan teko. Itsestään se ei synny, eikä sitä voi vanhemmat "opettaa".
Helsingissä eletään myös seurakuntien suhteen suuressa yltäkylläisyydessä. Täällä on useita vireitä eri seurakuntia, joiden tilaisuuksiin esim. viikonloppuisin voi mennä itselle sopivaan aikaan. Vanhimmat lapset tykkäävät käydä satunnaisesti myös näissä tilaisuuksissa ja varsinkin, jos on kavereita lähdössä mukaan.
Katsoin joku aika sitten dokumenttia suomalaisnaisesta, joka meni naimisiin muslimimiehen kanssa ja kääntyi itsekin muslimiksi. Heillä oli perheessä myös lapsia.
Kun ohjelman lopuksi heiltä kysyttiin, mikä on tärkeintä lasten kasvatuksessa, ensin pienen miettimisen jälkeen äiti ja perään myös isä, vastasivat: "että lapsesta tulisi hyvä muslimi".
Jäin pohtimaan, kuinka tärkeinä me kristityt pidämme oman uskomme ja sen oppien ja Raamatun tuntemisen siirtämistä omille lapsillemme.
Niin, allekirjoitan täysin kommenttisi. Minua surettaa sydämeni pohjasta sekä Suomessa että Saksassa ev.lut kirkon (johon minut lapsena kastettiin) väljähtyminen. Sen näkee joka sunnuntai jumalanpalveluksessa. Suomessa kirkot ovat tyhjiä, täällä Saksassa sentään on porukkaa, mutta vahvan voittopuolisesti harmaahapsia. Lapset ja nuoret loistavat poissaolollaan.
PoistaKokonaan toinen on tilanne katolisessa messussa. Siellä on joka sunnuntai kirkko täynnä ihmisiä vauvasta vaariin. Nuoria ja lapsia on paljon! Minun silmiini näyttäisi siltä, että katolisella puolella on sitä jotain jämäkkyyttä, joka ev.lut kirkosta uupuu, se kun haluaa ymmärtää ja hyväksyä loputtomuuksiin, jolloin jäljelle ei jää enää mitään selkeää profiilia. Kuka nuori haluaisi sellaiseen selkäragattomaan pullataikinaan liittyä ja sen aktiivisesti omakseen omaksua? Näkisin, että protestanttisella puolella tulevaisuus ei ole tämän väsyneen profiilinsa menettäneen ev.lut kirkon käsissä vaan se kuuluu pikemminkin niille lukuisille pienille ja nuorille nouseville kirkoille. Ja sitten uskoisin, että tulevaisuus on myös katolisella ja ortodoksisella kirkolla.
Oma mieheni kääntyy tulevassa pääsiäismessussa katoliseksi ja näyttäisi siltä, että loppuosa perheestä seuraa viiveellä perässä ;-)
tv Leena