keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Sydämen hoitoa

Eiliseniltainen tilaisuus Lähetysseurakunnassa oli juuri niitä tilaisuuksia, joissa kuulija kokee tulevansa sisäisesti hoidetuksi. Niinkuin sielu, sydän, mieli, ajatukset, koko sisin olisi voideltu tuoksuvalla, hyväätekevällä öljyllä.

Vesa Pylvänäisen puheen johtoajatus ja viesti oli: Jumala on sinun olosuhteittesi Jumala.
Vertailukohtana puhuja käytti omaa elämäänsä, joka on ollut hitusen päässä kuolemaa viime syksynä.
Olosuhteemme elämässämme voi olla kauheimmillaan siinä pisteessä, että makaat sairaalan pedillä läheiset ympärilläsi ja hyvästelet heitä tietoisena siitä, että teillä ei ehkä ole enää yhteistä huomista aamua. Olosuhteesi voi olla sellainen henkinen umpikuja, että koet olevasi askeleen päässä romahtamista ja luovuttamista. Olosuhteesi voi olla taloudellinen ahdinko, jolloin erääntyvien laskujen pino on summaltaan viisinkertainen rahapäiväsi saldoon. Olosuhteesi voi olla avioliiton vaikeuksien kertymä, että päätät illalla kotiintultuasi ilmoittaa puolisollesi jatkavasi matkaa omaan suuntaasi.

Kun Jumala auttaa meitä elämän jokaisessa käänteessä, voi apu olla konkreettista asioiden muuttumista, paranemista tai "tapahtuvaa apua". Mutta kun Jumala on olosuhteittemme Jumala, Hän muuttaa mielenlaatuamme hyväksymään tilanteemme, antaa voimia ja viisautta vaikeuksista selviämiseen ja läpikäymiseen.
Kun eilen illalla Vesan puhetta tuosta aiheesta kuuntelin, tunsin suurta riemastumista ja tavallaan huojentumista siitä, että ei minun tarvitse odottaa mitään suuria kurssin muutoksia elämän suuriin kysymyksiin, vaan Jumalan tarjoama ratkaisu voikin olla mielenlaatu, jolla jatketaan tyytyväisenä ja vahvana eteenpäin ja elämässä olevat haasteet selvitetään.

Kokouksessa mukana olleella viisivuotiaalla oli selvästikin asiat kunnossa Jumalan kanssa. Vesan puheen alkusanat kuunneltuaan tyttö painoi päänsä syliini ja vaipui rauhalliseen uneen.
Lasten kaltaiseksi tuleminen on varmaan suurimmaksi osaksi sitä, että luottaa Taivaan Isän pitävän huolta kaikesta.

6 kommenttia:

  1. Juuri tuota olen minä opetellut tämän talven aikana :). Kiitos kun muistutit asiasta.

    VastaaPoista
  2. Olen itse lapsuudessa nukkunut monesti hengellisessä kokouksessa äidin tai isän sylissä. Näin aikuisena ajattelen, että voiko lapsella olla sen turvallisempaa nukkumapaikkaa, kuin vanhemman syli ja seurakuntaperhe
    ympärillä!

    Siunausta sinulle ja perheellesi!

    VastaaPoista
  3. Näinhän se meneekin! Kiitos.
    Olen yrittänyt tiettyjä olosuhteita muuttaa, kunnes eilen tajusin, etten mahda niille mitään. Ei niitä voikaan muuttaa, täytyy vain hyväksyä ja oppia elämään niiden kanssa.

    VastaaPoista
  4. Hei! Löysin blogisi viime viikolla ihan sattuman kautta ja mikä onni se olikaan! Kuluneen viikon aikana luin jokaisen postauksesi alkaen siitä ensimmäisestä postauksesta, kun perustit blogisi.
    Kirjoittamistyylisi on mukaansa tempaava, oikein innolla siirryin tekstistä toiseen kulkien mukana perhe-elämässänne iloissa ja suruissa. Blogissasi on paljon aiheita, jotka pistivät miettimään ajatellen omaa elämääni ja suhtautumistani eri asioihin. Olen iloinen, että "löysin sinut", vaikka tuntematon minulle oletkin, kuitenkin aina välillä tuntui, ettet niin vieras olekaan. Mielenkiinnolla odottelen uusia kirjoituksiasi. Itsekin olen hoitoalan ammattilainen, tosin lapsia kaksi, mutta kaupungista maaseudun rauhaan muuttanut.
    Hyvää pääsiäisen aikaa sinulle ja perheellesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet, Heli, onnekas, kun olet jo päässyt maaseudun rauhaan. Olipa kiva kuulla sinusta.
      Viihdy täällä jatkossakin.

      Poista