Toinen kerta toden sanoo, jos ei vielä ensimmäinen

Pappilan mummo pyöräytti Hyvän Mielen Haasteen minulle. Koska haaste tuli toistamiseen, tulee pohdintaan viisi uutta asiaa, joista tulee hyvä mieli.
Vaan eipä tuossa paljoa pohtimista taida tänä aamuna ollakaan: sunnuntaiaamu oikein pursuaa hyviä asioita.

AURINKO kurkkii iloisesti, allakka näyttää huhtikuun puoliväliä: talvi on selätetty! Olen kiitollinen ja hyvin onnellinen siitä, että syyskuussa leskeksi jäänyt Äitini selvisi vaiherikkaan talven yksin suuressa talossa. "Yksin" ei ole oikein todenmukainen ilmaisu - hänellä kävi paljon vieraita, joilla oli auttavat kädet ja jalat. Yksi kantoi pannuhuoneeseen puita, toinen ja kolmaskin toi pannuvalmiita kalafileitä, tiet lingottiin, kirkonkylään kuskattiin. Minun ei tarvinnut kertaakaan koko talven aikana täältä kolmen sadan kilometrin päästä kantaa huolta, kuinka äiti mahtaa selvitä.
Ensimmäinen hyvä mieli siis auringosta, keväästä ja Äidistä.

MIES tuli aamulla töistä kotiin. Huomaa oleelliset asiat: "on olemassa mies" ja "palaa töistä". Entäs jos kerran ei palaakaan?
Viime viikolla miehen työtoveri oli kuollut äkillisesti.
Hyvä mieli puolisosta, työstä ja levosta työn jälkeen.

UNI, kun sitä saa riittävästi, tuo hyvän mielen myös tänä aamuna.

EILEN LEIVOTTU RUISLEIPÄ tuoksuu täällä keittiössä vieläkin. Kiitollinen mieli, että leivän lisäksi on riittänyt pöytään muutakin.

PALJON RAKKAITA IHMISIÄ on olemassa. Pikkuveli ja sen Vaimo istuivat eilen hääpäivänsä vuosipäivän iltaa ja tarjosivat meille Ellen Svinhufvud- kakkua.