lauantai 14. heinäkuuta 2012

Eipä pääse metrolla marjametsään

Me helppoon liikkumiseen tottuneet ihmiset olemme vähän ihmeissämme, kun metro on siltatyömaan takia pois käytöstämme reilun viikon ajan. Itäisessä kaupungissa kulkijat pääsevät metrolla jonkin matkaa, mutta busseilla korvataan reitin loppu Rautatientorille asti. Me metrolinjan tässä päässä asuvat saamme selvitä olemassa olevilla bussi-ja raitiolinjoilla, kun havittelemme päästä kaupunkiin, mutta mutkiahan se matkaan tekee.

Olen viikonlopun työ-öinä tullut töistä kotiin metrolla, kun jalat ovat tuntuneet aika raskailta. Tänä aamuna siivosin voimiani ja askeleitani säästellen, koska matka Kampista kotiin sujui kävellen nopeammin, kuin sovittelemalla bussien aikataulujen kanssa.
Ihmettelen lonkkaleikattua miestäni, joka saattaa koko yön työvuoron jälkeen kävellä Ruskeasuolta kotiin ja matkaa kertyy reilusti yli 6 kilometriä. Tokihan paikallaan istumisen jälkeen tilanne voi olla toinen, kuin viiden tunnin taistelun jätesäkkien ja likaisten lattioiden kanssa.

Tänä aamuna kotiin tultuani olin ihan kypsä hakemaan mansikkalaatikon kauppakeskuksen edustalta marjanmyyntipisteestä. Viiden kilon laatikon hinta oli tarkalleen 19.90 ja en muista viime kesänä mansikan hinnan pudonneen niin alas.
Helsinkiläisiä on hellitty erittäin hyvälaatuisilla mansikoilla ja kaikki ostamamme on tullut myyntipöydälle  keräämistä seuraavana päivänä. Keskimäärin yksi ainut pilallinen marja on löytynyt laatikosta.
Kyllä minulla syke aina nousee, kun lähes kirjaimellisesti lasken päiviä, milloin pääsen omaa marjamaata perustamaan. Siksikin maistelen marjoja mukamas kovinkin asiantuntevasti. Näissä ostamissamme marjoissa maistuu mielestäni "tehotuotanto". Marjat ovat hyvin suuria ja väittäisin, että niiden kasvua on yritetty vauhdittaa kemiallisin lannoitekonstein. En asiaa tiedä, mutta kun saan maistaa saman lajikkeen marjaa, joka on kasvanut tätini lähes luomumenetelmin hoidetulla marjapellolla, maku on makeampi ja pehmeämpi.

Viimekesäisen rutinan toistumisen mustikkametsien puutteesta yritän nyt pitää sisälläni. En minäkään ymmärtäisi kaupunkilaista, joka minulle tulisi asiasta voihkimaan.
Mutta vetoan teihin tervejalkaiset, näppäräsormiset marjamaiden kupeessa asuvat: unohtakaa loppukesäksi muu maailma ja antakaa mustikoiden viedä mennessään. Jos sinulta loppuu pakastimet kesken, lainaa naapurista tai osta lisää. Jos pakastimet täyttyy, kuivata loput mustikat tai keitä mehuksi. Kun sinulla on kaikki paikat täynnä mustikkaa, kerää vielä lisää ja myy niille, jotka eivät metsään pääse.
Työsi vauhdittamiseksi voit etsiä vaikka tallenteen thaimaalaisten marjanpoimijoiden työskentelymenetelmistä Suomen metsissä.

6 kommenttia:

  1. Vaikka asunkin täällä melkein maalla ja marjametsiäkin kai jossain lähistöllä on, niin en koskaan saa itseäni metsään. Paljon mieluummin ostan ämpärillisen innokkaalta marjastajatutultani.. Minusta mustikassa oleminen on ihan kauheeta. Selkään sattuu, itikat syö ja hidastakin se on kuin mikä. Ei voi mitään mutta näin se vaan minun kohdalla on.

    Mansikkaa saa täältä meiltä päin tuollasella hinnalla. Mutta ei kyllä ollu kovin kummoista marjaa. Laatikollisen olen ostanut. Oma mansikkamaa.. no, kuvat kai kertoi millanen viher- ja puutarhapeukalo olen... =) Mutta mansikat sentään voisin kuvitella käyväni keräämässä itse, yleensä käynkin. Nyt on vaan niin kauheesti töitä, ettei kyllä jaksais yhtään mitään ylimääräistä tehdä.

    VastaaPoista
  2. On se oman maan luomutyyliin kasvatettu mansikka vaan ihan eri makuista kuin "kaupan" mansikat. Tosin tänä kesänä löysyin tilan jolla on hyvää marjaa tehotuotannosta huolimatta. Tänään ostin taas laatikon hintaan 20e ja kaikki oli priimaa. Omasta maasta jossa on tasan 100 tainta on saatu jo n. 12kg mansikkaa, ennätysmäärä.
    Mustikan keruusta olen innostunut vasta viime vuosina, nyt otin jopa kesäloman marja-ajaksi jotta ehdin metsään. Yhtenä iltana näköjään kerää sen 4-5litraa mustikkaa kun kerää käsin. Inhoan sitä putsaamista joten kesään mieluummin käsin jotta saa heti puhtaat marjat. Tänä vuonna mustikka on vieläpä todella hyvää ja isoa. Vadelmaakin näyttäisi tulevan ihan hyvin. Lopuksi vielä vimmeistelin illan ja putsasin 2 litraa kanttarelleja pakastimeen :))

    VastaaPoista
  3. Meillä oli kotona luomumansikkamaa ja hyviähän ne olivat. Mutta myös tuoreet "tehoviljellyt" mansikat ovat olleet tuoreena, isännän kahvipöydässä tosi hyviä. Mutta mutta, kun ostan kaupungista saman lajikkeen mansikoita torilta tai kaupasta, niissä on kitkerä maku. Olisiko maun syynä sittenkin ensisijaisesti se, että myyntimarja vanhenee, ja erityisesti, jos kylmäketju katkeaa.

    Saman olen muuten huomannut erityisesti siiassa. Tuore on aivan erin maukuista kuin kaupan tiskistä ostettu.

    OP

    VastaaPoista
  4. Mä kävin eilen mustikassa, kun mies kävi etsimässä kanttarelleja. Tänä vuonna mustikoita tuleekin hyvin. Tunnin verran oltiin ja sain nelisen litraa. En ole mikään superpoimija, mutta kaikki mitä saan kerättyä on plussaa. Vanhat varastot on kaikki syöty pakkasesta, joten uutta tosiaan tarvitaan tilalle.

    VastaaPoista
  5. Yritämme parhaamme kerätä mustikoita. Pienelle viikarille niitä kerään ja äitinsä opetti eilen poikaa itsekkin keräämään. Monta desiä poika on mahaansa niitä popsinut tuoreeltaan.
    Ei mene kauaa kun sinäkin Sirkku itsekkin pääset luonnon helmaan asumaan ja keräämään omia marjoja omasta metsästä. Arvot sinulle ainakin on kohdalla!

    VastaaPoista
  6. Innolla minäkin odottelen oman maan mansikka satoa, vaikka se näin ensimmäisenä kesänä pieneksi näyttää jäävänkin.

    VastaaPoista