Lupaus taivaalla

Päivän kohokohta minulle oli pestyllä parvekkeella, pehmoisessa nojatuolissa maisteltu hyvä kahvi ja tuokio Kodin Kuvalehteä lukien. En paljoakaan harrasta niin sanottujen "naistenlehtien" lukemista. Ei sen takia, että minulla olisi mitään niitä lehtiä tai niiden sisältöä vastaan, kysymys on yksinkertaisesti siitä, että lehden luku ei ole mielekästä, jos saman jutun saa keskeyttää kolme kertaa erilaisista perhesyistä johtuen. Nyt kuitenkin hetki oli otollinen kahden haastattelun lukemiselle.
Toisen jutun luin kahteen kertaan ja oikein ajatuksen kanssa. Jutussa kerrottiin pariskunnasta, joka vietti vuoden Lapin metsissä ja erämaissa. Muutaman kerran vuoden aikana he kävivät ihmisten ilmoilla lataamassa puhelinta tai myymässä keräämiään marjoja.
Parin kokemukset luonnon kanssa elämisestä oli huikeat. Enkä yhtään ihmettele, että heillä oli lieviä vaikeuksia sopeutua takaisin "tavallisten" ihmisten elämään vuoden jälkeen. Alkuajan pientä röhää ja toisen potemaa lievää vatsatautia lukuunottamatta he olivat koko vuoden terveitä. Lääkkeitä ja laastareita heillä ei ollut edes mukana.
Olisi mielenkiintoinen kirja tutustuttavaksi, jos he jaksaisivat kokemuksensa ja valokuvansa koota kirjaksi.
Vaikka minä en juurikaan asetu samalle aaltopituudelle puhuttaessa metsän keijuista, menninkäisistä tai peikoista, saa minun puolestani toiset vapaasti niistä kertoa. Lehtijutussa minua kiehtoi lähinnä itse asia, eli elää koko vuoden kierto riippuvaisena luonnon olosuhteista.
Minä varmaan hehkuttaisin samassa tilanteessa Luojan ihmeellisen luomakunnan moninaisuutta ja Suomen luonnon suurta rikkautta.

Luojan ihmeitä ihastelimme pari viikkoa sitten lasten kanssa myöhäisenä iltahetkenä. Taivaankannen koristi niin häikäisevän kaunis kaksoissateenkaari, että meistä kukaan ei ollut koskaan nähnyt vastaavaa. Pakko oli seistä parvekkeella katselemassa niin kauan, kuin sateenkaari näkyi.
Ensimmäinen Mooseksen kirja, 9.luku ja jakeet 8-17 kertoo meille sateenkaaren synnyn:
"Ja Jumala sanoi Nooalle ja hänen pojilleen:
Minä teen liiton teidän ja teidän jälkeläistenne kanssa, kaikkien elävien olentojen kanssa, jotka ovat teidän kanssanne maan päällä, lintujen, karjaeläinten ja kaikkien villieläintenkin kanssa, kaikkien niiden kanssa, jotka tulivat arkista ulos.
Minä teen liiton ja annan teille lupaukseni: koskaan enää ei vedenpaisumus tuhoa kaikkea elävää, se ei koskaan enää hävitä maata.
Jumala sanoi vielä: Tämä on merkkinä liitosta, jonka minä teen teidän sekä kaikkien maan päällä elävien olentojen kanssa kaikkiin tuleviin sukupolviin asti: minä asetan kaareni pilviin, ja se on oleva merkkinä minun ja maan välisestä liitosta. Kun annan pilvien nousta taivaalle ja sateenkaari näkyy pilvissä, muistan liiton, jonka olen tehnyt kaikkien elävien olentojen, kaiken elollisen kanssa: vedet eivät enää koskaan paisu tuhotulvaksi hukuttamaan kaikkea elävää.
Kaari näkyy pilvissä, ja kun minä sen näen, muistan ikuisen liiton, jonka olen tehnyt kaikkien elävien olentojen, kaikkien maan päällä elävien kanssa.
Ja Jumala sanoi vielä Nooalle: Tämä on sen liiton merkki, jonka minä teen kaikkien maan päällä elävien kanssa."

Minulle sateenkaaren näkeminen on aina sykähdyttävän riemullista: ikäänkuin lukisi viestiä Jumalalta.
Joskus, kun lapsia kauhistuttaa rankka tai päiviä kestävä itsepintainen sade, muistutan heitä tästä Jumalan ikuisesta lupauksesta.