Lasinsiruja

Tämä on nyt ihan pakko kirjata aikakirjoihin: on heinäkuu 2012 ja vihdoinkin Helsingissä tarkenee tänä kesänä. Tekee hyvää vanhoille luille.

Viimeöinen siivous ei vaikuttanut totutulla tavalla. Syynä saattoi ehkä olla työn tämänkertainen luonne: siivottavaa oli enemmän kuin koskaan on tullut vastaan. Toisen siivoamani ravintolan terassille on laitettu tunnelmantuojaksi vihermatto, jonka nahkeiden "karvojen" väliin lasinsirut tarttuvat niin lujasti, että en ole oikein keksinyt, millä työkalulla ne saisi vaivattomammin pois. Mikään harja ei siinä hommassa oikein toimi. Niinpä viime yönä keräilin suurimpia siruja ihan käsin pois, kun kovin tehottomaksi työ tulee, jos samaa sirua harjaat kolme-neljä kertaa. Varmaan tuo sirujen nyppiminen toimi tehokkaana takareisitreeninä ja nyt tunnen oloni aika pökkelöksi, kun jalat eivät tahdo toimia.
Tulevaksikin yöksi on luvassa työmaalleni aikamoista menoa ja sadoittain asiakkaita, niin varmaan huomisen aamun siivouksessa lihasjumit vertyy.

. . .
Olettehan tekin huomanneet, että kesällä pyykit kannattaa ripustaa ulos nurinpäin käännettyinä kuivumaan. Aurinko haalistaa vaatteiden värit muutamassa tunnissa. Aikaisemmin en ole asiaan kiinnittänyt suurta huomiota, mutta nyt on muutamaan teepaitaan tullut "aurinkoraitoja".