Päidenleikkuupäivä

Kampaajatytöllä on vuosi opiskelua vasta takana, mutta on niin kiireinen, että alkukesästä tehty tilaus perheväen hiustenleikkuusta toteutui vasta tänään. Kuusi päätä tyttö siisti. Isillä tuli töihinlähtö ja säästyi vielä sakseilta. Kumma itsesuojeluvaisto hänellä, kun haluaa kynsin hampain pitää kiinni rehottavista niskavilloistaan. Sanoin, että palvelualalla työskentelevällä ei saa olla tuollainen hiuspehko. Katsotaan, milloin Kampaajatytöllä on seuraavan kerran aikaa.

Armeijapoika muuttui iltaa kohden hiljaiseksi ja vähäpuheiseksi ja sanoi, että näin pitkä oleskelu kotona tekee lähtemisen vaikeaksi. Pikkuveljeni vinkki muovipulloon pakatuista karkeista metsäkeikkojen evääksi toteutettiin ja isoveli antoi rannekellonsa. Armeijapojalla on edessä heti huomenna metsäleiri. Äiti tietysti muistutti paljosta juomisesta.

Jotakin hyvistä unenlahjoistani kertoo se, että sain kuulla vasta aamulla yöllä olleesta ukonilmasta. Minulla oli herätys 02.30 ja tulpat korvissa nukuin kellon soittoon asti.
Jos kuvittelin lauantaiaamuna taistelleeni lasinsirujen kanssa, erehdyin. Tänään tuli sirujen suhteen "pohjat".
Laitoin arkipäivän siivoojalle viestiä, että sitä iloa jäi vielä hänellekin. Oman työaikani puitteissa sitä lasinsirujen määrää ei lakaistu. Kotiin tultuani kaivelin siruja vielä Crocksieni pohjistakin.
Kuten sanottu ja todettu, roskat ja lika, eivät lasinsirutkaan, puhu siivoojalleen hyvää eivätkä pahaa. Eli mikäs siinä on töitä tehdessä.

Kaisa sanoi illansuussa, että hänen tekisi niin kovasti mieli karkkia. Sanoin Kaisalle, että ota muovipussi, niin tehdään pieni iltakävely. Reilun vartin kanavanvarsikävelyn jälkeen veimme Kaisan pullopussin kauppaan ja tyttö valitsi pullorahoilla itselleen karkkipussin.

Onkimisharrastus on jatkunut. Miika istui tänään pitkän tovin laiturilla ja tuli sitten kotiin.
- Mä luulin, että nyt tulee tosi iso kala, mutta koukussa olikin villasukka.