Olimme aamulla poliisilaitoksella hommaamassa miehelle henkilökorttia. Miten lieneekään pärjännyt tänne asti ilman sitä. Uutta korttia hakiessa täytyisi esittää henkilöllisyyden toteamiseksi vanha henkilökortti tai passi. Vanhaksi menneen passin muistan nähneeni jossakin viime vuosituhannen paperikansiossa, mutta en käynyt sitä etsimään.
Virkailijan täytyi selvittää miehen henkilöllisyys "tutkinnallisin keinoin". Siinä hommassa miehelle kihosi hikikarpalot ohimoille ihan ilman helteen vaikutusta.
Vakiokysymykset "kotiosoite" ja "entinen kotiosoite" sujui vielä, mutta "vaimon syntymäaika" olikin jo visaisempi kysymys. Ihmeen kaupalla mies muisti sen oikein.
Kun virkailija pyysi luettelemaan lasten nimet ikäjärjestyksessä vanhimmasta nuorimpaan, mies tokaisi:
- Ai kaikkiko? ja huokasi.
Virkailija katsoi miestä tiukasti, kun tämä sormia apunaan käyttäen alkoi haparoiden luetella lasten nimiä. Luoja varmaan miestä armahti, koska hän muisti kaikkien nimet ja vielä oikeassa järjestyksessä. Ainoastaan Saaran nimeä mies joutui hetken miettimään.
Sitten virkailija iski viimeisen kortin pöytään ja se kysymys sai vieressä olleen Kaisan ja minut vilkaisemaan toisiimme. Kumpikin ajatteli, että tuosta ei isi selviä.
- "Mikä on Kaisan toinen etunimi?"
Kaisan nimihän on "Laura Kaisa" ja "Kaisa" on vakiintunut kutsumanimeksi.
Isi mietti aika pitkään ja me Kaisan kanssa pidättelimme jo naurua. Jostakin mielensä syövereistä isi löysi Laura-nimen ja sanoi sen niin riemukkalla ja kuuluvalla äänellä, että koko odotustilan väki varmasti kuuli.
Vielä varmistettiin mieheltä "isän ja äidin nimi" ja vastaukset saatuaan virkailija totesi, että "tämä riittää".
Isi katsoi meitä huojentuneena ja pyyhki hikeä otsaltaan. Paidan selkämyskin oli koitoksessa kastunut.
Kun kävelimme pois poliisilaitokselta, mies epäili että yötyöläisestä otettu passikuva oli syynä niin tarkkaan tenttiin. Mies näyttää kuvassa rehellisesti sanottuna mieheltä, joka ei muista, missä asuu, tai onko lapsia viisi vai kuusi.
Joka tapauksessa kortti saadaan kahden viikon kuluessa.
Huh.
Hikinen koitos hikisessä ilmassa, vaan voitollinen tulos! Henkilökortilla saa matkustaa nykyään aika moneen Euroopan maahan eikä tarvitse passiakaan.
VastaaPoistaIhana juttu.Terveiset iskälle.
VastaaPoistaOpeta miehellesi villieläinten nimiä jo nyt. Kun hän joutuu ajokortin uusimista varten lääkärintarkastukseen (sitten joskus kun on jo eläkkeellä) kortti voidaan evätä jos ei osaa luetella villieläimiä. Eräällä hlöllä on käymässä näin. Ei ole ammattiautoilija, mutta tarvii korttia muuten.
VastaaPoistaKiitos vinkistä. Aika arvaamattomia asioita saattaa näiden virallisten asioiden hoitoon kätkeytyä.
Poistahuh,on varmasti ollut aika kova urakka...
VastaaPoistaNäitä sun tekstejäs on aina ihana lukea. Kiitos, kun ehdit / viitsit jakaa niitä :)
VastaaPoistaHihittelee...ihana tarina :)
VastaaPoistaOlin jokin aika sitten vastaavassa tilanteessa, tosin vanhentunut passi mukanani. Minulle sanottiin ettei se riitä, mutta toinen virkailija otti vaan tiedot ylös ja sain henkilökorttini tilattua. Onneksi miehesi selvisi urakastaan, vaikka olisi tuon voinut helpomminkin todistaa...kait ;)
VastaaPoistaMyötätuntoni miehellesi - olen kokenut saman, kun menimme hakemaan pojalle henkilökorttia.
VastaaPoistaMinunhan piti todistaa olevani varmasti pojan äiti. Mukana oli vanhentunut passi ja ajokortti - itselläni ei ollut vielä henkkareita. Ajunut olen neljässä kaupungissa (jokaisessa monessa osoitteessa).
Nikottelemaan aloin oman isäni tiedoista (olin 2-v kun isäni kuoli) ... tuskaisen puolituntisen jälkeen poika sai korttihakemuksen vireille ja tulipas hankittua siinä samassa itsellekin henkkarit .
Puistattaa vieläkin kun muistelen sitä tuokiota.
Ai kauhistus. Tuo on varmaan minulla edessä, kun henkkari on mennyt vanhaksi, passi varmaan myös. Onneksi lapsia on vain yksi kappale.
VastaaPoistaSulla, Villiviini, ei ole mitään kuulustelua luvassa, jos sulla on esittää vanha henkilökortti tai passi. Miehellä ei kelvannut henkilöllisyyden toteamiseksi kuukautta aikaisemmin samasta paikasta haettu uusi ajokortti. Ei edes, vaikka pyysimme uutta kuittia ajokortin maksusta, kun työnantaja korvaa kortin hankkimiskulut kuittia vastaan ja olimme ehtineet hukata alkuperäisen kuitin.
PoistaOlisipa ollut kiva olla kärpäsenä katossa! Varmasti jälkikäteen muistelette jo vähän enemmän naureskellen!
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua!
Voin vain kuvitella sieluni silmin tuon tilanteen, varsinkin tuon tyttären toinen nimi. Hyvälle tuulelle kyllä useinkin saa nämä kirjoituksesi :)
VastaaPoista