Rukousvastauksia

Edellisen kirjoituksen kommenteissa kävimme keskustelua rukoilemisesta, rukousvastauksista ja ihmiselämän vaikeuksista. Tartun aiheeseen uudelleen, koska olen hyvin innoissani tämänaamuisesta rukousvastauksesta.

Kerron ensin parin vuoden takaisesta rukousvastauksesta, paremminkin avusta, jonka Jumala järjesti, ennenkuin olin edes ymmärtänyt rukoilla asiaan ratkaisua.
Minulla oli toista tuhatta maksanut suuri pyykinpesukone, jonka ohjelmavalitsin hajosi. Korjausliikkeestä sain tiedon, että tilattava varaosa maksaa 650e. Kun laskeskelin siihen päälle asentajan kulut, minulta pääsi itku. Itku sen takia, että a) minulla ei ollut laittaa lähes 800e pesukoneen korjaukseen b) tuntui arveluttavalta ruveta korjaamaan sillä rahalla pesukonetta, jolla oli jo pesty yli 2000 kertaa.
Taloyhtiön pesutuvassa yhden koneellisen pesu näkyi kolmena eurona puhelinlaskussa. Meidän kolme koneellista / päivä -tahdilla ei sekään ollut pitkäaikainen ratkaisu.
Olin ajatusteni kanssa umpikujassa. En nähnyt mitään ratkaisua tilanteeseen.

Iltapäivällä Pikkuveljeni poikkesi kylään. Tavallisesti en itkujani hänelle itke, mutta pesukoneettomuus on minulle henkilökohtainen katastrofi ja itku vain jatkui.
Pikkuveli mietti hetken ja selasi puhelimestaan esille työpaikkansa nettisivut. Hän näytti minulle kuvaa pyykkikoneesta ja kysyy:
- "Jos sinulle kelpaa kiinalainen kahden sadan pyykkikone, niin tuolla varaosan hinnalla niitä saa kolme."

Siltä istumalta Pikkuveli käveli naapuritaloon työpaikalleen ja tulee sieltä pesukone nokkakärryssä. Hän asentaa koneen paikoilleen rikkimenneen koneen viereen ja minä aloitin pyykinpesun.

Tapaus "pyykkikone" opetti minulle, että aika usein Jumala käyttää ihmisiä apunsa lähettiläinä. Omat ajatukseni olivat niin urautuneet vanhan koneen säälimiseen, että en löytänyt ongelmaan mitään muuta kuin kalliin ratkaisun. Kaksi sataa uuteen koneeseen senhetkinen rahatilanteeni salli hyvin. Tiedän senkin, että jos minulla ei sitä rahaa olisi ollut, Pikkuveli olisi tuonut pesukoneen silti ja sanonut, että maksulla ei ole kiire. Hän olisi maksanut sen itse.
Joskus apu tulee, kun osaamme ääneen sanoa tarpeemme ja Jumala lähettää oikean ihmisen kohdallemme.

Tämänaamuisen rukousvastauksen tarina. Olin koko syksyn rukoillut: "A ja S tarvitsevat lämpimät talvitakit".
Toinen pojista oli pariin otteeseen takkiasiaa jo kysellyt ja vastasin, että kyllä se jostain aikanaan järjestyy. Nyt kun syksy on ollut melko lauha, on ohuemmallakin takilla vielä pärjännyt hyvin.
Tänä aamuna vanhin tytär tuo lapsenlasta hoitoon ja kaivelee kärryjen korista isoa pussia.
- "Me kyllästyttiin näihin meidän Kanada-takkeihin. Ne on niin isot ja kuumat, siis tosi lämpimät".

En ollut kenellekään maininnut takkien tarpeesta. Rukoukseen vastattiin kirjaimellisesti: untuvatakit ON lämpimät.

Elämän suurissa ratkaisuissa Jumala on apumme, jos luotamme Häneen, annamme kunnian Hänelle ja haluamme Häntä palvella.

Kovin mielellämme muuttaisimme mummolaan jo ennen kesää 2015. Tällä hetkellä näyttää siltä, että asia järjestyy vasta mieheni päästyä eläkkeelle ja näillä näkymin se tapahtuu alkuvuodesta  2015.
Rukoilen, että siinä asiassa saisi tapahtua Jumalan tahto. Jumala tietää, milloin meille on oikea hetki sinne lähteä. Jos Hän katsoo meille parhaaksi, että menemme sinne aikaisemmin, Hän järjestää asiat niin selkeästi kuntoon, että näemme ratkaisun ihan selvänä.
En rukoile " anna meidän sukkelasti päästä muuttamaan!", koska se toteutuessaan ei välttämättä olisi meille hyvä ratkaisu.
Hänen aikataulunsa on täsmällinen ja tarkka. Hän itse valvoo aikataulunsa toteutumista.
(Jumalan tarkasta aikataulusta tuli mieleeni isäni poislähtö. Siitä on kerrottu kirjoituksessa "Pappa lähti Taivaan kotiin".)
Joskus luulemme Jumalan ohittaneen pyyntömme, mutta Hänen lempeä vastauksensa on "ei vielä".

Minulla on tällä hetkellä Jumalalle muutama pyyntö, joihin tarvitsen ratkaisun parin viikon sisällä. Kerron teille sitten, kuinka ja milloin ne asiat ratkeavat.