sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Kevät loppuu kesken

Näyttää koittavan se aika vuodesta, että on viisasta ripustaa keittiön seinälle pitkä lista ja ruveta merkkaamaan muistiin asioita, joita ei passaa unohtaa.
Seuraavaan kahteen viikkoon näkyy jo tältä istumalta kuuluvan neljä hammaslääkäri- tai lääkärireissua, viisi kevätjuhlaa, kerhohuoneen avaimen noutoa ja pukuvuokraamossa käyntiä. Kerhohuoneen siivous ja yksien lakkiaisten järjestäminen tulee siinä sivussa.
Onneksi on näitä hanakoita nuoria naisia leipomaan ja juhlia järjestämään ja onneksi taloyhtiössä on kerhohuone, koska kotimme 14:n vakituisen asukkaan jälkeen on mahdoton juhlapaikka. Täällä yksikertaisesti loppuu neliöt ja pyykkien piilotuspaikat kesken. Toki jos haluaa juhlia lakkiaisia pyykkikorikasat olohuoneen nurkassa, ei ole mitään hätää, mutta jos niitä ei haluaisi vieraille näytellä, olisi mukava lykätä silmiltä piiloon. Niistä piiloista siis on pulaa.
Ahtauden tuntua ei yhtään helpota Talouskoululaisen ja minun rakkaudella vaalimat multapurkit, jotka yöaikaan ja kylmällä tuulella ovat keittiön pöydällä. Aika näyttää, mitä niistä kylvöksistä tulee esille.

Parvekkeen pesuun pääsemme vasta kevään pihatalkoiden ja jätelavan jälkeen, koska parvekkeella odottaa jätelavalle pääsyä aika paljon tavaraa. Täällä kun ei ole suotavaa viedä jätehuoneen roska-astioihin muuta kuin kotitalousjätettä. Rikkinäiset huonekalut ja muut isommat tavarat saa siis odotella lavalle pääsyä ja perinteisesti tämän talon asukkaat säilövät sen tavaran parvekkeille, kun vaihtoehtoja ei juuri ole.

Meidän ikkunoista näkyy luontoa ja vehreyttä tasan muutaman istutetun lehmuksen verran. Lehmusten lehdet ovat silmuilla, joten orastavaa vehreyttä on näkyvillä.
Jokakeväisen sokin sain perjantaina, kun saatoin Kaisaa yökylään Laajasaloon. Olin taas aidosti järkyttynyt siitä, että metron ikkunoista näkyi niin pitkää ruohoa, että lehmät ja lampaat voisi laskea laitumelle ja koivut olivat täydessä lehdessä. Jos pyörii vain täällä kotinurkissa tähän aikaan vuodesta, ei kevään todellisesta edistymisestä tiedä yhtään mitään. Joka vuosi asuessamme Ruoholahdessa olen törmännyt tähän samaan asiaan.
Kaikki, mikä liittyy kevääseen, on siis ollut ajatuksia ja muistoja pääni sisällä. Asuinympäristöni ei millään lailla ruoki luonnollista yhteyttä luontoon.

Lintujen laulukin voi olla luonnotonta. Kahtena aamuna peräkkäin tasan puoli neljältä on keittiön ikkunasta alkanut kuulua minulle tuntemattoman linnun itsepintainen laulu. Ei mitään keväistä, iloista sirkutusta, vaan yhden yksinäisen  vuodatus, joka kuulostaa aivan siltä, kuin hän yrittäisi kertoa, että "ukko tuli taas humalassa kotiin ja poikaset on pudota pesästä". Betoniseinät vielä antaa laululle lisäpontta.
Jos kolmantena aamuna saan herätyksen siihen aikaan, aion mennä parvekkeelle ja sanon valittajalle "voisitko pitää suusi kiinni?"

10 kommenttia:

  1. kevät osaa yllättää...Noh,kohdallasi pystyt jo ajattelemaan,että taas 1 kevät lähempänä maallemuuttoa:)

    VastaaPoista
  2. Voi harmi ettei siellä ole kesä vielä. Se Ruoholahti on niin merellisen kylmä ja tuulinen paikka. Meillä on niin kesä kuin ikinä vaan. Ruoho pitkää ja koivuissa melkein täys lehti. Kävin tänään rodo-puistossa katsomassa, mutta siellä oli vielä nuput ihan kiinni.
    Voi jos sulla ois aikaa lähteä keskuspuistoon kävelylle. Siellä on melkein kuin maalla. Linnunlaulukin on ihan oikeassa ympäristössä.
    Kylläpä sinulla on kiireinen kesän alku tiedossa. Teillä on omastakin takaa juhlavieraita aika määrä.
    Mukavia ja aurinkoisia päiviä!

    VastaaPoista
  3. Ja ajattele, joskus mulla kaatuu nää puut niskaan ja pellot on kun vallihautoja, jotka eristää mut tänne!
    Äsken just käytiin juomassa mehut isin luona pellolla ja pitkästä aikaa tuli tunne, että tää on mun kotini, tänne mä kuulun. Joskus vaan täällä se yksinäisyys (en puhu perheestä)on niin konkreettista, että vois veittellä leikata...
    Meillä on jo kesä, naapurin lehmät ja hevoset on laitumella (tosin vasta päivisin)Kaitpa se vaan totta on, että onni asuu (kuitenkin) maalla<3

    VastaaPoista
  4. Minua häiritsee jossain aiemmissakin kirjoituksissasi tyttöjen ja kotitöiden yhdistäminen. Voi olla, että teillä kotitöitä (joksi kotijuhlien järjestämisenkin lasken) teillä enemmän hoitaa tytöt, mutta silti näin tasa-arvon kannattajana on pakko kommentoida, että kyllä niiden poikienkin on hyvä oppia sisähommiakin.

    Olisikohan lintuvieras ollut mustarastas? Se kun osaa laulaa paitsi kauniisti myös harvinaisen rumasti ja omituisiin aikoihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se niin on meidän perheessä, että jos juhlien laittaminen, kokkaminen yleensä tai tiskaaminen jätettäisiin/annettaisiin miesväen harteille, olisi nälkäkuolema ja kertakäyttöastiat edessä. Siivoushommat sujuu joiltakin. Eli tällainen 60-luvun maalaishierarkia on vallalla ihan luontevasti ja kaikki osapuolet ovat toistaiseksi olleet suht tyytyväisiä. Siitä olen pojille veistellyt, että mistä aikovat nykyaikana löytää tytön, joka vaimon ominaisuudessa enää lähtee voileipiä voitelemaan.

      Mustarastas pesii tuolla pihan puolella ja osaa laulaa iltaisin oikein kauniisti. Ehkä siirtyy aamuksi talon toiselle puolelle valittamaan.

      Poista
    2. Onnea ylioppilaalle, talouskoululaiselle ja muille koulunsa päättäville tukijoukkoja unohtamatta!
      Oman perheen kokemuksesta voin kertoa, että kyllä ne pojat innoissaan kokkaa omille muutettuaan, vaikka vapaa-aika kotona asuessa olisikin kulunut lähinnä pelikoneella...

      terveisin Ulla

      Poista
  5. Ja minä typerys raakun linjoilla, kun en saa mieleistäni vuokra-asuntoa merimaisemalla vaan "jouduin" kaupunkiin okt-taloon, jossa on pihakin (ja kukat kukkii) ja ikkunasta näakyy sentään häivähdys mertakin ainakin niin kauan kunnes lehti on täysi.
    En vain viihdy näin ja toivon löytäväni mieluisamman asuinpaikan.
    Mukavaa kevättä sinulle - kiirettä näyttää pitävän! Iloitse siitä.

    VastaaPoista
  6. Onneksi sentään näkyy lehmuksia. Kun asuin aikanaan Korkeavuorenkadulla, en nähnyt mitään vihreää, ei sisäpihalla eikä kadunpuolella.Ja mukava, kun parvekeviljelyksiä on tulossa...
    Ja onnittelut ylioppilaskokelaalle - siis kirjoitukset menivät läpi ja saatte juhlia.
    Taloyhtiön tilat ovatkin sitä varten, että niitä käytetään. Monesti olen ollut kastetilaisuuksissa tai muistotilaisuuksissa, kerran häissäkin taloyhtiön tiloissa...
    Tiukkaa on näinä viikkoina, mutta ehkä helpottaa, kun koulut loppuvat tai sitten ei, kun kaikki ovat kotosalla jatkuvasti...

    VastaaPoista
  7. Voisin kyllä veikata että olet persoona joka on parhaimmillaan pienessä paineessa tai juhlien järjestämisen kiireessä. Langat pysyy käsissä. Ja mukavat juhlat ne on kerhohuoneessakin, oikeasti se kotona järjestäminen voi olla suurempi vaiva kuin vuokratussa tilassa. Täällä on kevät kääntynyt jo kesäksi. Kasvimaata ei saatu vieläkään kun "pelto" on liian märkä.

    VastaaPoista
  8. Onnea ylioppilaalle ja muillekin kesäloman kynnyksellä!

    VastaaPoista