Isi töissä

Minä saisin hirmuisen stressin tuollaisesta työstä. Tarkoitan bussinkuljettajan työtä pääkaupunkiseudulla.
Maaliskuun lopussa tulee 28 vuotta siitä, kun mieheni aloitti tuon työn Helsingissä.
Bussiliikenteen kilpailuttaminen on tuonut railakasta vaihtelua kuljettajien työhön. Siinä missä kuljettajalla ennen vanhaan oli oma vakiolinjansa, jota sahasi vuosikymmenen ajan päättäriltä toiselle, niin nyt täytyy hallita lähestulkoon joka ainoa linja. Viimeksi eilen mies kävi opiskelemassa uuden Espoon linjan, jota hän ajaa tänään. Linjan opiskelu tarkoittaa kartan tutkistelua, mielikuvaharjoittelua teistä ja risteyksistä ja viimekädessä kyseisen linjan läpikäyminen kyydissä istuen.
Ei miestä näytä ollenkaan jännittävän lähtö työvuoroon uudelle linjalle. Minulla kyllä vatsaa vääntää ja ajatukset ovat koko ajan miehen mukana.

Tänään miehellä on vapaapäivä. Uusi linja, jota hän iltayhdeksään asti ajaa, on ylityövuoro. Töihin lähtiessä häntä pyydettiin huomiseksikin ylitöihin, Espoon linjoja sekin.
Kun laittelin miehelle eväitä, keitin lähtökahveja ja alustin sämpylätaikinaa, sanoin hänelle, että tuhat kertaa mielummin jään kotiin tekemään näitä kaikkia töitä, kuin lähtisin itse "harrastelemaan" töissäkäyntiä. Karu tosiasia kun on, että miehen yksi ylityöpäivä vastaa minun töissäni kolmen viikonlopun työtuntien tienestejä. Toki mielelläni ne muutamat tunnit käyn töissä ja hyväksikin se on, mutta toimivan kokonaisuuden kannalta edelleen tämä työnjako on sujuvin ja stressittömin. Kun kotona ruokahuolto pelaa ja lapset tulee hoidettua, takaa nämä hyvin tehdyt taustatyöt myös isälle rauhallisen tunteen lähteä vapaapäivänään ylitöihin. Koska miehen omat työvuorot ovat ilta-ja yöpainotteisia, on hän käytännössä joka ainoana työpäivänään suurimman osan päiväajasta kotona ja lasten lähellä.

Ei niitä ylitöitä sentään jokaisena vapaapäivänä tehdä, eikä saakaan tehdä. Kerran viikossa Saara pitää eskarista ylimääräisen vapaapäivän ja lähtee isin kanssa uimahalliin. Hyvää vastapainoa ratin takana istumiselle se varmaan onkin.