maanantai 12. elokuuta 2013

Hyvin korkealla liidellään vielä

Kello revittelee jo iltakymmenen karheammalla puolella, mutta paras kertoa kuulumiset, jotta osaa rauhoittua nukkumaankin. Nyt kun on perjantain jälkeen ollut joka aamu niin, että herään sitten viideltä tai kuudelta, ei enää uni tule silmään, vaan iloiset ajatukset saa hetkessä virkeäksi. Lisäksi iltakin menee ihmetellessä.
Juhlallisessa sumussa on pääni ollut vielä tänäänkin. Jos joku on kylillä erehtynyt kysymään "mitä kuuluu", niin taatusti on saanut kuulumisia kuulla. Hiukkasen yritän innostustani hillitä, ettei kaikki ihan hölläpäiseksi luule. Mutta onhan se niinkin, että tämmöisiä asioita tuskin tapahtuu useammin kuin kerran elämässä, jos ei aina niinkään usein. Veikkaan, että rauhoitun viimeistään sitten, kun saan käteeni ensimmäisen kiinteistöverolapun.

Tänään oikeastaan vasta tajusin senkin, että tämä taloasian järjestyminen on suuri ja konkreettinen askel kohti unelmamme toteutumista, maalle muuttoa. Siinä, miten suurten asioiden suuntaviivat ovat olleet selkeitä, näen selvästi Taivaan Isän johdatuksen. Uskovaiset käyttävät mielellään termiä "kulkea valmistetuissa teoissa". Tämän asian kohdalla voi kirjaimellisesti sanoa niin, koska kaikki asiat ovat vain soljuneet eteenpäin ilman hampaat irvessä oikeaan suuntaan kankeamista. Eikä todellakaan ole kysymys siitä, että me olisimme niin erinomaisen hyviä hoitamaan asioita tai että sopuisat välimme mahdollistaa asioiden kitkattoman hoidon. Näissä asioissa on niin paljon sellaista, mitä ei kukaan meistä ollut tiennyt saati osannut, mutta kun Jumala johdattaa avuksemme oikeita henkilöitä oikeaan aikaan, niin meille näytetään, kuinka on parasta toimia.
Uskon myös, että äitini henkistä taakkaa alkaa vähitellen helpottaa, kun ei enää tarvitse vastata ison talon asioista. Hellä-äänisesti myös häntä siitä muistutamme silloin tällöin, ettei hänen enää tarvitse mieltään askaroittaa käytännön asioilla.

Minun täytyy vielä tänä iltana hoitaa muutama paidansilitys- ja sukkienetsintäasia. Huomenna meillä alkaa koulu.
Laittaako kukaan muu keväällä lasten todistuksia kaappiin "talteen, näkyvälle paikalle, jotta syksyllä löytyy sitten helposti"?
Entä etsiikö kukaan muu niitä todistuksia päivää ennen koulun alkua toista tuntia siitä "näkyvästä paikasta"?
Minulla tämä on jo traditio.

10 kommenttia:

  1. Sain eräältä läheiseltä mahtavan vinkin tuohon jokavuotiseen todistuksen säilömisongelmaan. Laittaa keväällä todistuksen talteen, ja kirjoittaa kalenteriin koulunalkamispäivän kohdalle sen paikan nimen mihin piilotti todistukset. Aion kokeilla joulun aikaan toimiiko, huomenna palautettaville vinkki tuli liian myöhässä, mutta kyllä ne löytyivät.

    Turvallista koulumatkaa niin äidille kuin lapsille!

    VastaaPoista
  2. Meillä on olohuoneen kirjahyllyssä paikka,jossa on kullekin lapselle kansio. Kansioon tulevat kaikki todistukset koulutodistuksista uimatodistuksiin yms. asti. Sieltä ne ovat tähän mennessä löytyneet - useimmiten. Tosin poikkeuksia on, meilläkin on hienosta systeemistä huolimatta etsitty kissojen, koirien ja kanojen kanssa todistuksia, jotka jotenkin mystisesti eivät olleetkaan kansiossa.

    tv Leena

    VastaaPoista
  3. Yhden kerran laitoin kuopuksen todistuksen varmaan talteen , joka sitten löytyi koulun jo alettua. Kun seuraavan kerran otin raamatun esiin, se oli siellä, varmassa tallessa.
    Itse sitten koulumme opettajalle pahoittelin asiaa ja sanoin sen itse hukanneeni. Ja niinhän se oli, kun niin varmaan talteen sen laitoin.

    VastaaPoista
  4. Meillä monikin juttu laitetaan "varmaan talteen" ja sitten niitä etitään sanoin "sinähän sen sinne laitoit".Teitä ihana paikka odottaa siellä maalla.Onnea.

    VastaaPoista
  5. Paljon paljon onnea taloasioitten järjestymisen suhteen! Kyllä noin isosta asiasta saa iloita moneen kertaan ja isosti :)!

    VastaaPoista
  6. Onnittelut Lautakankaan emännälle!

    Juuri noin meilläkin toimitaan todistusten kanssa 😊

    t. Stine

    VastaaPoista
  7. Kyllä ne asiat niin usein vaan johdatetaan oikeaan suuntaan, vaikka alussa niitä risuja tuntuu matkan varrella olevankin. Sitten kun asia on loppuun käsitelty, niin vasta jälkikäteen huomaa kuinka monella pienellä asialla on ollut oma tarkoituksensa tässäkin asiassa.
    Mulla on kans ollut tapana edellisenä yönä metsästää noita todistuksia. Viime keväänä tein ensimmäisen kerran niin, että jokaisen lapsen todistus laitettiin jääkaappiin magneeteilla kiinni. Ensimmäinen syksy, kun meillä oli todistukset tallessa. ;)

    VastaaPoista
  8. kyllä,varmassa tallessa ne pitäisi olla <3 tällä hetkellä en vieläkään tiiä,missä on esikoisen todistus,hänellä kun koulu alkaa viikkoa myöhemmin ku muilla...

    VastaaPoista
  9. Näitä sinun juttujasi on tosi mukava lukea <3 Ja niin sama homma täällä noitten todistusten kanssa :D
    T: Tuulia

    VastaaPoista
  10. Sama juttu oli todistusten kanssa -lapset itse niitä itselleen halusivat ja varmaan talteen laittoivat - ja se varma paikka oli tosi hankala löytää silloin kun tarvittiin.
    Tosin omat paperinikin eivät aina ole niin ylen hienossa järjestyksessä vaikka taleessa kaikki on, kunhan sen tallentamispaikan löytää - kansiossa...vaan kansio?

    Siunausta koko suvulle kouluunlähtöön ja talojuttuihin. Ihanaa, kun on sopuinen suku!

    VastaaPoista