Tirtetta ja kuusi agenttia

Tirtetta on aika rohkea tyttö olemaan kotipihassa, vaikkei aina olisi sisaruksiakaan näköpiirissä. Piha on talojen ja suurien porttien ympäröimä, joten oivallisen turvallinen, vaikka asummekin suht lähellä keskustaa.
Selvästi kevään kutina on alkanut houkutella talon lapsia aloittamaan viime syksynä tauolle jääneitä pihaleikkejä uudestaan, koska iloinen touhu kuuluu koko päivän sisälle asti.
Iltapäivän ollessa jo paremmalla puolella Tirtetta siis itse, neljävuotiaan itsepintaisella tarmolla, puki ulkovaatteet päälleen, pyysi aukaisemaan ulko-oven ja paineli pihalle muiden joukkoon. Sisälle pääsee kavereiden avaimella tai kiljumalla ikkunamme alla "pissit meni housuun".
Kävin äsken vähän tutkailemassa, kun ei kuulunut huutoa, että vieläkö ulkoleikit maittaa. Tovin sain katsella ja huhuilla pihassa, kun joka puolella hurjat lumikasat estää näkyvyyttä. Äkkiä pomppaa kuusi pikkuista poikaa pihakuusen alta pihatielle.
- "Tirtetta on täällä. Me leikitään agenttia". Ja toden totta: siellä istuu pinkissä haalarissaan pikkuinen tyttö kuusen juurella.
Sanon, että "pitäisi jo varmaan tulla sisälle ja eikös ole pissihätäkin?"
Vedet tirahtaa Tirtetan silmiin, kun hän kömpii kuusen alta.
- "Me leikitään sotaa ja kun pojat menee sotimaan, mä jään vahtimaan kotia. Ei kai mun tartte vielä tulla kotiin, kun on niin kiva leikki?"
Leikin on täytynyt olla todella kiva, koska Tirtetta lähinnä nyyhkii ja kuusi poikaa seisoo vieressä käsiään roikottaen silmissään anova katse, ettei vain kodinvahdin tarvitsisi lähteä kesken leikin.
Koska leikki on näköjään kaikille noin valtavan jännittävä ja hauska ja yhteistyö näyttää sujuvan neljävuotiaan tytön ja kuuden 4-9-vuotiaan pojan välillä, lupaan Tirtetalle jatkoaikaa. Käsken poikien päästää hänet sitten omilla avaimillaan ulko-ovesta, kun leikki loppuu.

Raikkaalle ulkoilmalle tuoksuva Tirtetta kömpi äsken onnellisena sisälle. Jalka vain oli "käykkä", oli kuulema liukastunut ulkona.