Viikon kuva: riihen ovi

http://c-album.com/kuvat/sirkunkotona/201110.jpg
Mummolan riihen ovi.
Piti ihan mummolta ja papalta kysellä lisätietoja, mutta enää kummankaan aikana riihtä ei käytetty alkuperäiseen tarkoitukseensa, viljan kuivaamiseen ja puimiseen. Lapsuudessani riihessä säilytettiin "alaan" liittyviä välineitä ja työkaluja ja muistaakseni myös saunavastoja kuivatettiin siellä.
Tuo kuvassa näkyvä oven pikkuinen luukku, joka aukeaa erikseen, oli minusta lapsena hurjan mielenkiintoinen. Sille varmaan on oma nimityskin, mutta oli jo äidiltäni ja isältäni päässyt unohtumaan. Jos joku lukijoista tietää oman kotiseutunsa nimen riihen oven luukulle, kiitollisuudella kommentit vastaanotetaan. Laita myös maininta, missä päin Suomea tiedät nimitystä käytetyn.
Kun tarkemmin rupesin itselleni tuota viljan riihessäkuivaamista selvittämään, tajusin, että riihen valtaisasta uunista ei todellakaan ole hormia ulos, vaan riihen seinässä on pari pientä luukkua, joista savu pääsi ulos. Oven pikkuluukun tarkoitus on täytynyt liittyä uunin lämmitykseen ja ilman kulkemiseen riihessä lämmityksen aikana.
Koko oven auki pitäminen lämmityksen aikana olisi jäähdyttänyt riihen.
Mummolan riihessä on vielä tallessa viskuukone, jolla jyvät puhdistettiin roskista ja akanoista. Äiti kertoi, että suurina puolukkavuosina viskuukoneella puhdistettiin myös puolukat.
Mummolan riihtä on jossakin vaiheessa madallettu ja uuni on purettu jo aikaa sitten pois.
Viimeksi siellä käydessäni nokisissa seinissä oli vielä alkuperäinen riihen tuoksu.

Hulluista ideoista poikii aina joskus täysosumia. Minulla on kutkuttanut mieltä ajatus, että jos joskus alan mummolassa harrastaa majoitustilojen tai lomapaikkojen vuokraamista, riihestä saisi uskomattoman ihanan lomatalon...niinkuin olen sanonut, mummolassa vain mielikuvitus on rajana, mitä siellä voisi laittaa toimeksi. Mahdollisuuksia olisi vaikka mihin.
Oivallisen muistutuksen sain eilen, kun katselin jotain ruokaohjelmaa syrjäsilmällä. Amerikkalainen nainen piti ruokapaikkaa keskellä ei mitään kylässä, jossa oli 50 asukasta. Lounasaikaan hänen ruokalassaan kävi 100 henkeä syömässä vuohenlihahampurilaisia. Hän kasvatti ja teurasti itse vuohet. Ruokailijat tulivat matkojen päästä autoillaan keskelle erämaata.
Muistutus siis siitä, että jos ideasi on hyvä, asiakkaatkin löytyvät.

Tirtetta oli pyhäkoulussa piirtänyt päivän aiheesta, laupiaasta samarialaisesta. Ensin hän oli piirtänyt iloisesti nauravan papin. Sitten kuvassa oli hakattu ja pahoinpidelty mies, jota samarialainen tuli auttamaan. Pyhäkoulun opettajasetä oli tullut isälle kertomaan, että ei ollut koskaan nähnyt niin iloisesti hymyilevää hakattua miestä, kuin Tirtetan piirustuksessa. Poikkeuksellinen kuva oli jätetty pyhäkoulun seinälle.
Kyselin Tirtetalta, kuinka hän oli jaksanut kirkossa olla. Olinhan pitänyt pienen muistutuspuheen, että pitää lähteä nätisti pois, sitten kun isi käskee. Tirtetta kertoi "juosseensa ees ja taas, sinne ja tänne, kun pienet pojat olivat ajaneet häntä takaa ja ne olivat olleet kuulema pahoja poikia." Flyygelin alle Tirtetta oli mennyt piiloon ja sieltä oli isi saanut häntä kiskoa. Edellisellä kerralla kirkkoon unohtuneet "savikupit" olivat onneksi löytyneet sivusalin ikkunalaudalta viilipurkista ja niillä isi sai houkuteltua Tirtetan lähtemään. Edellisellä kerralla olivat pyhäkoulussa muovailleet suloisia pieniä savikippoja ja Tirtetan harmiksi ne olivat unohtuneet kirkkoon. Onneksi nyt löytyivät ja äiti kuulema "saa istuttaa kasveja niihin ja viedä puutarhaan sitten kesällä mummolassa."
Kun isi ja Tirtetta iltapäivän puolella tulivat kirkosta, sanoin isille, että ei nyt välttämättä haaksi itselleen huomiseksi aamuksi ylitöitä, että ei se 4.20 herääminen mitään herkkua ole maanantaiaamuna. Isi ehti sanoa, että "jätetään se asia johdatuksen varaan." Samassa soi isin puhelin. Tarkastaja soittaa ja pyytää huomisaamuksi klo 6.08 varikolle ylitöihin linjalle 14B. Sellainen hyvä johdatus oli tällä kertaa.

Loppuun haaste kaikille tämän blogin lukijoille.
Voit olla mukana SPR:n Katastrofirahaston tekemässä työssä yhdellä puhelinsoitolla. Lahjoituksesi maksat puhelinlaskussasi. Lahjoituksestasi ei mene alv:a.
0600 12220  (puhelun hinta 20,12 + pvm)
0600 12210  (puhelun hinta 9,93 + pvm)
Me suomalaiset saatamme joskus olla itse avun tarpeessa. Silloin toivomme sydämestämme, että kaukaiset ihmiset ulkomailla heräisivät antamaan edes roposia.
Ainoa positiivinen asia Japanin tilanteessa on se, että tämä tapahtui vauraalle maalle, että kaiken tämän jälkeen Japani vielä nousee jaloilleen. Mutta jo yksi kuva sieltä kertoo meille, että vaurainkaan maa ei selviä tuosta kaikesta yksin.