Täytyy olla tarkkana päänuppinsa kanssa. Eilen kirjoitin tänne ihan sujuvasti, että 37 vuotta äiti kävi joka ilta nukkumaan isän viereen.
17-vuotias tytär tekstiä lukiessaan oli pohtinut, "minne se mummo mahtoi 10 vuoden aikana käydä nukkumaan".
Itse huomasin kymmenen vuoden katoamisen vasta päivänokosille käydessäni, kun aivojen uumenista asia pompahti pinnalle.
Siis vanhempani olivat naimisissa 47 vuotta.
Jos heidän yhteiselonsa oli aina sopuisaa ja sydämellistä, niin viimeisinä vuosina siitä tuli kultaisen kaunista ja pulppuilevan ilon täyttämää arjesta nauttimista. Heidän keskinäinen huumorinsa kutkutti myös sanailun kuulijan sydäntä.
Sen lisäksi, että luvut menee päässäni nykyään miten sattuu, joudun tarkistamaan, kuinka monen lapsen opettajalle olen jo ilmoittanut hautajaispäivän poissaolosta koulusta. Ihan tarkkaan kun en muista, keille olen viestiä lähettänyt. Tämän hetken koululaissaldo meillä on 9, eikä suinkaan 8, vaikka koko loppukesän niin väitin.
Ihan asiasta naapurin täti sanoo iltaisin, kun lähden hänen luotaan, että "menehän laskemaan lapsias".
Melska ja Tirtetta tekivät kotileikin saunan lauteiden alle. Kiukaan sulakkeet on pois päältä, joten kuivumassa olevien lakanoiden alla oleva maja on turvallinen.
Mies menee tulevaksi yöksi töihin ja töihinlähtö on jo kello 17:n pintaan, joten komensin hänet nukkumaan varastoon.
Riittävä rauhallinen unikin on kiitoksen aihe meille elämästä nauttiville.
Kun asuimme 45 neliossa kahden alle kolmevuotiaan kanssa, niin sauna ei ollut meilla saunakaytossa, vaan lauteet varastona ja lauteitten alus lasten leikkipaikkana ;).
VastaaPoistaMä kanssa mietin, että 37 vuotta. Olin jotenkin saanut mielikuvan, että enempikin voisi olla ( siis kun ihan sun ikääs mietin ). Mutta tekevälle sattuu eikä tuo onneks nyt maailmaa kaatanut tuo tieto. Siunattua viikonloppua teille :)
VastaaPoistaVoi Sirkku, en ole hetkeen käynyt blogikierroksella ja heti oli suru-uutisia (toisaalta toisaalla oli myös koettu syntymän ihme...), elämä kulkee kulkuaan. Toivotan teille kaipuuseen vahvistavia ajatuksia, kyyneleille tilaa tulla ja ahdistamattomia päiviä lesken uudenlaisiin päiviin.
VastaaPoistaJa tietysti *halaus* menetyksen johdosta kaikille asianosaisille!
Rakkaudella Kupla
Voin vain kuvitella mikä homma on haalia kokoon koko perheelle hautajaisvaatteet...<3 Onko sinulla ystäviä, joiden lasten vaatteita ja kenkiä voisi lainata oasksi....kuitenkin vartavasten ei kannata kaikkea hankkia, jos niillä ei ole sitten käyttöä....Voimia ja halauksia <3
VastaaPoistaSiunattua viikonloppua teille kaikille.
VastaaPoistaTulin vain sanomaan että blogissani on sinulle jotai.
VastaaPoista