tiistai 17. tammikuuta 2012

Talvi pääsee vauhtiin

Vähitellen päästään talvirutiineihin. Tällä viikolla juoksen kouluilla vanhempainvarttien merkeissä. Allakassa oli tälle viikolle seitsemän merkintää, joita ei olisi syytä unohtaa ja jotka vaativat minulta joko lähtemistä tai lähettämistä. Lisäksi "akuutteja" asioita putkahtelee aikataulua täydentämään. Tirtetta on kuumetaudissa ja kolmasluokkalainen poika yskii samaa yskää kuin pikkuveljensä viime viikolla. Viime yönä yksi isoista tytöistä aloitteli talven vatsatautikierrosta perheeseen.
Asiat täytyy hoitaa yksi kerrallaan ja tärkeysjärjestyksessä. Jälleen kerran olen tyytyväinen, etten ole päivätyössä, koska nyt alkaa ne talven viikot, jolloin kierrätetään tauti toisensa perään ja "sairaan lapsen hoitovapaa" olisi kai se työssäkäyvän äidin työstäpoissaolon nimike.
Minun täytyy vain muistaa olla tarkkana, että muistan muistettavat asiat. Oman kahvin keittoa ja huussissakäyntiä nyt ei tarvitse muistilapulle kirjoittaa, mutta lähestulkoon kaikki muu. "Muista juoda vettä" olisi ihan asiallinen muistutus.
Nämä talvisesongit on ihan tuttuja juttuja tauteineen kaikkineen, mutta vanhuuden lähestymisen huomaa siitä, ettei jokapäiväiset arkirutiinit, siivoukset, pyykit, ruuanlaitot, valmistu enää samalla tempolla kuin nuorempana. Sen lisäksi huomaan ihmetteleväni, miten papereidenpyöritys on muuttunut jotenkin työläämmäksi. Tai sitten pyöriteltävien papereiden määrä on kasvanut viime vuosista.

Viikon ilonaihe: (jälleen kerran) Pikkuveli toi tulostimeen uuden mustekasetin. Nyt ei enää tarvitse suurennuslasin kanssa arvailla, mitä lapuissa lukee.
...

Tirtetta katseli miljoonalaatikosta löytynyttä sveitsiläistä monitoimityökalua, jossa on muun muassa linkkuveitsi.
- "Jos mulla olis tällanen ja joku meinais kiusata mua, niin mä näyttäsin tällasta sille ja sitten se ei uskaltais kiusata mua."
Sanoin, että Suomessa on laki, ettei mukanaan saa pitää veitsiä, eikä niitä saa näyttää muille eikä niillä saa osoitella. Että jos niin tekee, voi saada sakot.
- "Onko sakot tällanen?" Tirtetta sanoi ja laittoi kätensä selän taakse, kuin olisi ollut käsiraudoissa.
Sanoin, että sakot tarkoittaa sitä, että pitää maksaa.
- "No eihän se mitään haittaa! Mullahan on rahaa! Mä voin maksaa ne sakot. Jos mä maksan niille kolme euroo, niin ei ne sitten vie mua vankilaan. Se vankila on niin kallis paikka."
Nyt laitoin työkalun hyvin, hyvin korkealle kaappiin.

3 kommenttia:

  1. Jaksamista arkiseen puuhasteluun sinulle!Kummasti se vaan alkaa ikä painaa,ei oo olokaan niin vilkas ja menokas kuin nuoremmilla!
    Meillä podetaan kans flunssa-aaltoa:(

    VastaaPoista
  2. Sinulla on Sirkku huikea Pikkuveli ja hienot suhteet toiseenkin veljeen! Mutta näinhän se menee: kun vanhemmilla on hyvä olla keskenään, he luovat lapsilleen parhaan mahdollisen kasvuympäristön, jossa sitten sisarustenkin välit pääsevät kehittymään suoriksi ja hyviksi. Ja nyt sinä ja miehesi laitatte tätä hyvää eteenpäin omille lapsillenne... Olen monasti miettinyt, kun Vanhassa Testamentissa sanotaan, että Jumala siunaa oikeamielisiä ja vanhurskaita vielä seitsemännessäkin polvessa, että sillä tarkoitetaan juuri tätä mekanismia. Kun vanhempien hyvä elämänasenne periytyy lapsille ja he puolestaan antavat saamansa hyvän eteenpäin omille lapsilleen... ehkä se kaikki hyvä näkyy vielä seitsemännessäkin polvessa?

    Toisaalta me, jotka emme ole saaneet yhtä hyviä lähtökohtia äidinmaidossa, joudumme ponnistelemaan ja näkemään vaivaa, selvittääksemme kaikkia niitä kiemuroita, joita perhetaustaamme liittyy. Toisaalta lohdullista on ollut huomata, että rujoudesta voi kasvaa kaunista, täytyy vain olla halukas ja valmis muutokseen. Ja muutos taas puolestaan edellyttää virheiden ja puutteiden tunnustamista, mikä on mahdollista vain siellä, missä asuu lämpö ja anteeksianto. Mutta se on mahdollista!

    tv Leena

    VastaaPoista
  3. Meillä oli mennyt valistus perille, paitsi äidille :) Kyläseuran kokkauksien jäljiltä ekstrasuperhyvä veitseni oli hukkaan ajautuneena, kunnes löytyi jostakin, en edes muista miten, mutta minulle annettiin se kerran kauppareissulla parkkipaikalla toisesta autosta ojennettuna kuin mikäkin salakuljetuspaketti (tiedättehän, vilkuiltiin sivuille ettei kukaan näe ja sitten äkkiä...). No, sujautin sen hanskalokeroon, ettei kukaan siihen teloisi koskaan itseään - ja sinnehän se unohtui. Kunnes poika 9v sen sieltä kerran huomasi ja alkoi välittömän läksytyksen: MIKSI sulla on veitsi autossa, ETKÖ TIEDÄ että se on laitonta JA MITÄ SÄÄ SILLÄ EDES TEKISIT!!?? en edes yrittänyt vitsailla (vaikk mielessä kävi) että karhujen varalta....

    Voimia arkeesi <3

    VastaaPoista