torstai 15. syyskuuta 2011

Pappa lähti Taivaan kotiin

Minun isäni pääsi tänään Taivaan kotiin. Molemmat veljeni ja minä äidin kanssa saimme olla papan vierellä, kun hän lähti.
On hyvin vaikea pukea sanoiksi kokemaamme, koska kaikki koimme hyvin voimakkaasti Jumalan käden ohjauksen tapahtumissa.
Pikkuveli ja minä lähdimme aamulla Helsingistä hiukan seitsemän jälkeen ajamaan kohti Kangasniemeä. Veli soitti  minulle autossa Samuli Edelmanin laulamia virsiä, ajattelin isää ja rukoilin, että ehdimme ajoissa. Pysähdyimme Heinolan sillan luona, söimme ja jatkoimme matkaa.
Mummolaan saavuimme noin varttia vaille 11 aamupäivällä.

Isä lepäsi vuoteella ja näin heti hengityksen olevan jo työlästä. Hän oli aamulla saanut nestetipan ja oli avannut silmät. Voimia puhumiseen ei ollut. Tunsimme kyllä, että isä kuuli, mitä hänelle puhuimme.
Kerroin isälle kaikkien terveiset, annoin vanhimman tyttäreni lähettämän suukon, silitin häntä ja kerroin, että kaikki on hyvin ja ihan pian Jeesus tulee hakemaan häntä.
Pikkuveli vuorostaan tuli isän luokse, kertoi kuulumisensa ja asiansa ja silitteli isän otsaa.
Isän kädet olivat vähän viileät, mutta jalat aivan lämpimät. Totesimme Pikkuveljen kanssa, kuinka paljon voimia isän hengitys vaati.
Myöhemmin illalla Pikkuveli kertoi ajatelleensa, kuinka me pystymme lähtemään illalla takaisin ja jättämään isän tänne.
Kuopion veli oli tullut jo yöllä paikalle ja oli ottanut opiskeluistaan vapaata loppuviikon.

Pikkuveli jäi isän luokse ja minä menin keittiöön äidin kanssa valmistelemaan meille ruokaa. Ovi papan huoneeseen oli auki ja keittiöstä on näköyhteys huoneeseen.
Pikkuveli oli silitellyt papan päätä ja sanonut:
- "Nyt on, pappa, kaikki hyvin. Voit sulkea silmät, sinun ei tarvitse enää jaksaa mitään."

Pappa oli sulkenut silmät, hengitys alkoi harventua ja samalla Pikkuveli huutaa meitä tulemaan.
Tulemme papan vierelle ja näemme, että hengityksessä alkaa olla katkoja. Ojennamme kätemme papan päälle. Kuopion veli rukoilee lyhyen rukouksen, äiti kiittää Taivaan Isää ja toivottaa papalle hyvää matkaa ja yhdessä luemme papalle Herran siunauksen. Kun siunaus päättyy, alamme laulaa "Halleluja"-laulua. 
Pari säettä laulettuamme pappa huokaisee viimeisen kerran, sydän hiljenee ja huomaamme hänen lähteneen.
Jumala täyttää meidät suunnattomalla taivaallisella ilolla, laulumme loppuu ja alamme nauraa onnesta! Pappa pääsi pois!
Minäkin saan nauruni välistä sanottua: "Pappa, joko sinä menit?!"

Kun katsomme ikkunasta ulos, aurinko valaisee utupilvien lomasta mummolan pihaa, tuuli tyyntyy ulkona. Sade lakkaa hetkeksi. Aurinko hellii hetken papan maallisen kodin pihapiiriä, painuu sitten taas pilvien taakse ja sade jatkuu taukoamatta koko päivän.

On hyvin vaikea kuvailla sanoin sitä tilannetta, koska emme olleet koskaan kokeneet mitään vastaavaa. Kyyneleet, jotka valuivat silmistämme, olivat ilon kyyneleitä ja nauroimme onnesta, että Jumala kuuli pyyntömme ja otti papan pois sairauden kärsimyksistä. En minä ainakaan ole koskaan kuvitellut, että sellaisessa tilanteessa, kun läheinen kuolee, voi nauraa. Ei se ollut mitään naurun hekotusta, vaan Jumalan antamaa onnen naurua.
Onnen nauruun liittyi myös ihmettely Jumalan tarkasta aikataulusta.
Olimme eilen Pikkuveljen kanssa sopineet, että hän tulee meille kello 7.00 aamulla. Olimme perillä mummolassa ennen yhtätoista ja kello 11.27 oli papan lähtöhetki.

Joka ei halua tunnustaa Jumalan järjestämiä asioita, puhuu sattumista, hyvästä tuurista, onnesta.
Meille tällaiset asiat eivät ole sattumaa maailmankaikkeuden sattumien summana, vaan ne ovat Jumalan aikataulua. Me tiedämme, että Jumala antoi papalle voimia odottaa niin kauan, että ehdimme kaikki saattelemaan häntä matkalle.

Keräsin pihasta ruskanpunaisen oksan siitä pensaasta, joka kasvaa papan Eetu-koiran patsaan vieressä. Kuusiaidasta taitoin oksan ja keltaisen kukan mummon kukkapenkistä vertauskuvaksi onnellisesta, rikkaasta ja iloisesta ajasta papan kanssa. Sidoin oksat kimpuksi papan rinnalle. Äitini sanoo, että "voi, kun ei ole enää pihassa yhtään ruusua".

Hetken päästä tulee naapurista, tiedon saatuaan, äidin sisko ja naapurin täti. Naapurin tädillä on kädessään myöhäisen kesän ruusu. Pujotan ruusun vielä kimppuun.

Hautaustoimiston auto hakee papan ruumiin pois yhden tienoissa. 

Koska Kuopion veljellä on vapaata koulustaan, hän pääsee huomenna mummon kanssa hoitamaan hautajaisjärjestelyjä. Kuopion veljen tytöt veli haki illansuussa mummolaan. He pääsevät huomenna terapiatyöhön nostamaan perunaa ja juurikasveja.

Pikkuveli ja minä tulimme vesisateessa kotiin. Tullessa pääsin näkemään Pikkuveljen kodin ja Pikkuveljen vaimo oli varannut meille hyvää ruokaa. Hyvä musiikki hyvistä laitteista kuultuna on minulle aina upea elämys Pikkuveljen kodissa.

Luulen, että me lähdemme kaikki papan hautajaisiin. Ainakin kaikki lapset ilmaisivat halunsa asiasta.

Jumalan aikatauluja ihmetellessämme kuulimme, että tänään lähti Taivaan kodin juhliin myös mummon ja papan tuttava, myös meidän perheelle tuttu Helluntaiherätyksen arvostettu opettaja ja saarnaaja Veikko Manninen. Joka kerran kuuli hänen opetustaan, muisti hänet sen jälkeen.

Jumala kuuli äitini ja minun rukoukset siitä, että isä pääsisi nopeasti pois sairauden kärsimyksistä.

Serkkuni laittoi viestiä osanotosta suruun. Minun piti viestittää takaisin, että meillä onkin ilo, että pappa pääsi Taivaan kotiin.
Hänen vastausviestinsä oli:
"aamen ja ylistys".

En tiennyt etukäteen, että isän poismeno ei tuokaan surua, vaan sydämen täyteen taivaallista iloa.
Olimme Pikkuveljen kanssa yhtä mieltä siitä, että tämä päivä oli kummallekin tähänastisen elämämme merkityksellisin päivä.


32 kommenttia:

  1. Kauniisti sai isäsi siirtyä Taivaan kotiin, kaikki rakkaat ympärillään. kivut on pois häneltä ja huoli hänestä myös teiltä. parempi on pahasti sairaan saada nukkua pois kuin kärsiä täällä.
    Osanottoni!

    VastaaPoista
  2. Tämä sai kyllä herkistymään ja itkeä vollotan täälä niin lujaa..
    Kaunis hetki teillä silti on ollu poislähdön aikaan!
    Voimia koko perheelle ja osanotot!

    VastaaPoista
  3. Osanottoni! ♥ Kirjoitit niin kauniisti tuosta hetkestä. Nyt on isälläsi hyvä olla.♥

    VastaaPoista
  4. Kirjoitit niin kauniisti, etta kyyneleet taallakin valuvat silmista. Saitte viettaa hyvan hetken isasi vierella.

    Osanottoni.

    VastaaPoista
  5. Kyynelten seasta lähetän osanottoni. Ajatella: teillä on toivo jälleennäkemisestä!!!

    VastaaPoista
  6. Ihanaa kun saitte kaikki olla yhdessä lähettämässä isäänne Taivaan kotiin.
    Nyt hänen on hyvä olla ja toivon teille voimia kaikkeen järjestelyyn,
    Ihanasti kerroit. Kyyneleet täälläkin valuivat tätä lukiessa.
    Osanottoni täältäkin. Taivaan Isän runsasta siunausta sinulle♥

    VastaaPoista
  7. Lämmin osanottoni. Kaunis on lähtö ollut.
    Voimia teille ♥

    VastaaPoista
  8. Liikuttuneena luin ihanan keromuksesi, isäsi muutosta Taivan kotiin.♥
    Voimia teille.♥

    VastaaPoista
  9. Niisk... Osanottoni ja paljon voimia.

    VastaaPoista
  10. Ihanaa, että isäsi sai olla kotona loppuun saakka ja ihanaa, että olitte kaikki paikalla. Voiko paremmin olla! Ymmärrän ilon ja muistan sen ilon omalta kohdaltani oman isän lähdöstä kaksi vuotta sitten. Ei siitä voi olla muuta kuin kiitollinen kun se tuska päättyy. Kaipaus kuitenkin jää...Voimia!

    VastaaPoista
  11. Osanotto.
    Kaunis on ollut pappasi matkaanlähtö rakkaitten vieressä. Kaipaus toki jää ja kauniit muistot.

    VastaaPoista
  12. Ihanaa, että ehditte paikalle! On suuri helpotus, kun läheisen tuskat loppuvat, kiitos, kun jaksoit jakaa kokemuksen. Osaaottaen: Minna

    VastaaPoista
  13. Kaunis tapa lähteä.
    Olette ajatuksissani.

    VastaaPoista
  14. Olipa liikuttava postaus.
    Tästä voi toden totta ymmärtää, että "elämä on minulle Kristus, ja kuolema on voitto. "
    Isäsi pääsi kotiin!

    Liikutuin syvästi myös Veikko Mannisen kuolemasta. Hän oli sydämellinen ihminen!

    Voimia sinulle uuteen elämänvaiheeseen ja toivottavasti pääsette kaikki saattamaan pappaa viimeillä matkalla.

    vieras Savosta

    VastaaPoista
  15. Kiitos, kun jaksoit jakaa kokemuksesi ja voimia teille kaikille. Usko tapaamiseen taivaassa kantaa teitä läheisiä.

    VastaaPoista
  16. Kiitos, että saitte olla lähellä isää hänen matkatessaan Taivaan kotiin. Ja hänellä oli turvallinen lähtö siunauksen ja laulun kera.
    Kiitos isästä ja hänen elämästään varmaan on mielessä.
    Hyvän Jumalan varjelusta edelleen.
    Hyvä, kun äitisi luona on joitakin, ettei hänen tarvitse olla yksin näinä päivinä.
    Ihanaa, kun isäsi sai olla loppuun asti omassa kodissa.
    Kiitos Herralle - hallelujaa!

    VastaaPoista
  17. Ei tätä kuivin silmin luettu täälläkään. Kauniisti sai isäsi lähteä läheiset ympärillään.

    VastaaPoista
  18. Tämän kirjoituksen luettuani tulee mieleeni vain yksi sana: MAHTAVAA!! Vaikka täällä kyynelsilmin kertomustasi luinkin, tuli ihan mieletön fiilis tuosta tavasta, miten isäsi sai lähteä.

    Katsoin eilen telkkarista yhden ohjelman, samoin tänä aamuna yhden toisen, ja täytyy sanoa, että ne ohjelmat saivat ajattelemaan paljon, nimenomaan näistä uskonasioista. Minähän olen ns. luopio.. aikanaan kävin erinäisissä jutuissa, mutta sitten kadotin uskoni täysin. Vai kadotinko, en oikein tiedä. Mutta nämä tällaiset kertomasi kaltaiset jutut, samoin nuo ohjelmat, saavat kyllä miettimään, että miten nämä asiat oikein onkaan.. en oikein osaa löytää vastausta.

    Joka tapauksessa.. toivottaisiko tässä sinulle voimia jatkoon, vai mitä.. kun tuntuu, että pursuat iloa, taidat saada voimia siitä ihan kylliksi! Ei kyllä voi sanoa kuin että isäsi sai parhaan mahdollisen lähdön, kaikki rakkaat lähellään ja kaikilla rauha asian kanssa, sekä usko jälleennäkemisestä. Jes!

    VastaaPoista
  19. Viimeiset rivisi peittyivät kyynelien taakse. Jumala vastaa rukouksiimme uskomattomalla tavalla. Isäsi sai lähteä ilon ja valon sekä valtavan rakkauden saattelemana. Voimia teille jaksaa eteenpäin kaipauksen kanssa. VArmuus jälleennäkemisestä kantaa varmasti. Puit tuon hetken niin kauniiksi sanoiksi. Siunausta teidän yllenne♥

    VastaaPoista
  20. Otan osaa suruunne, isäsi pääsi pois tuskistaan.
    Hyvä kun kerkesit paikalle.

    VastaaPoista
  21. Koskettava kirjoitus, kyyneleet tuli. Otan osaa isäsi poismenon johdosta. Minun isäni kuolemasta tulee näinä päivinä kuluneeksi 34 vuotta, menetin hänet ihan liian varhain. Olin vasta 17-vuotias. Sinä sait viettää isäsi kanssa onnellisia yhteisiä vuosia. Oli vuosia vähän tai paljon, muistot ovat tärkeitä ja auttavat surutyössä. Kävin juuri tänään isäni haudalla pitkästä aikaa. Oli samanlainen aurinkoinen syyspäivä, kuin oli isän hautajaispäiväkin. Muistan vieläkin sen tunteen, kuka minusta nyt pitää huolta. Mutta elämä on kantanut läpi vuosien. Jaksamista sulle. t. Eija

    VastaaPoista
  22. olipa todella ihana ja koskettava juttu...et kyynel tuli kun luin...kuitenki risto oli mun kummi-setä...

    VastaaPoista
  23. Kyynel silmässä luin täällä aikaisessa lauantaiaamussa tätä kaunista kirjoitustasi. Sydänystäväni on käymässä Suomesta ja juuri eilen puhuimme rukouksen voimasta ja enkeleistä. Tämä erityisesti tässä kirjoituksessasi kosketti (ja osui): "Meille tällaiset asiat eivät ole sattumaa maailmankaikkeuden sattumien summana, vaan ne ovat Jumalan aikataulua."

    Noin kaunista maallisesta poislähtöä kuin isäsi koki jokainen voi vain toivoa.

    Ajattelen sinua!

    VastaaPoista
  24. Kaunis kirjoitus, kaunis lähdön hetki.

    Ajatuksissa olette.

    VastaaPoista
  25. Lämmin osanotto. Onneksi saitte olla vierellä.

    VastaaPoista
  26. Huh! Oletpa kirjoittanut kauniisti isäsi poislähdöstä....
    Tulin käyneeni tätä lukiessa läpi oman isäni poislähdön, muuton taivaan kotiin. Saimme koko perhe olla hänen vierellään kun viimeinen henkäys kävi.
    Ajattele miten hyvä isälläsi onkaan siellä nyt, taivaassa <3

    VastaaPoista
  27. Osanottoni! Hienoa, että sait olla läsnä.

    Veikkoa ei tosiaankaan voi unohtaa, hän on ollut mielessäni koko päivän.

    Voimia perheellenne!

    VastaaPoista
  28. Sirkku, lämmin osanottoni isäsi poismenon johdosta.

    Tänään ajattelin, että kuinka kummallista on tämä elämä. Kävin tänään vanhempiesi naapurissa. Siinä missä on paljon hevosia. Kuulin heiltä naapurin poismenosta ja kun muutama tovi oltiin juteltu, tajusin keistä on kyse, TEISTÄ, teidän perheestä!! Tämä maailma on pieni, niin pieni. :)
    Naapurit ovat rakkaita ystäviämme ja Kanelin kummeja.

    Pieni, pieni maailma...

    Ystäväni oli käynyt tervehtimässä äitiäsi ja ihan samoin, kuin sinä kerroit, äitisi oli vaikuttanut hyvinvoivalta ja iloiselta surusta huolimatta. <3

    Lämmin halaus ja ehkä törmäillään... :)

    VastaaPoista
  29. Pitää paikkansa,kanaemo!
    Kyläilypaikkanne emäntä oli muistanut äitiä kauniilla tuomisilla.
    Sitten kun asumme mummolassa ja käytte siellä naapurin puolella, kysykää tie meille ja tulkaa käymään. Matkaa on kilometrin verran...
    Kiitos osanotosta.

    VastaaPoista