sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Pikkuveljen työteliäs loma alkoi

Pikkuveli yrittää tosissaan saada aviokriisiä aikaan: ensin laittoi tietokoneeni kuntoon keittiön nurkkaan (juostuaan ensin kolmeen kertaan Verkkokaupassa hakemassa tarvittavia osia) ja nyt tekee valmistelevia toimenpiteitä, jotta pikkupojat saavat joskus tulevaisuudessa olohuoneessa pelata PS-kolmosta. Pikkuveljen vaimo odottaa kuuliaisesti ja heidän lomapäivänsä tärvääntyy. Omatuntoni kolkuttelee ihan kalisemalla, kun heillä varmasti olisi tähdellisempääkin tekemistä.

Huomenna raahaan loputkin miehet pukuvuokraamoon. Edestakaisin soutamisen ja huopaamisen jälkeen tulimme siihen tulokseen, että halvemmalla pääsee, jos vuokraa puvun, kuin ostaa koko rytäkän yhtä käyttökertaa varten.
Naisihmisten vaatetusasiat näyttävät olevan jo kutakuinkin kasassa. Isot tytöt lainailivat toisilleen tarvittavia vaatekappaleita ja eilen kävin kahden tytön kanssa kadun toisella puolella Citymarketissa etsimässä puuttuvia vaatteita ja kenkiä.
Kiitettävästi tarpeemme löytyikin ja kassalla odotti iloinen yllätys: saimme lahjakortin Silja Linen Tukholman-risteilylle.
Miehellä alkaa heti hautajaisten jälkeen talviloma ja hän pääsee pikkutyttöjen kanssa laivaan. Tirtetta ja ekaluokkalainen eivät ole koskaan olleetkaan isossa laivassa ja heillä on sopivasti lokakuun alussa syntymäpäivät kummallakin. Isoista tytöistä kaksi lupautui ystävällisesti lähtemään mukaan lapsenlikoiksi. Tai ei heitä oikeastaan tarvinnut edes pyytää, he tarjoutuivat oma-aloitteisesti.
Taitaa olla kuusi vuotta aikaa edellisestä laivamatkasta, jolloin isi pomppasi yöllä yläsängyltä pelastamaan sängystä pudonnutta lasta ja olkapään kiertäjäkalvoon tuli leikkaussaliin johtava repeämä. Isot tytöt lupasivat nyt vahtia, ettei isi kiipeile yläsängylle.

Jos olin kuvitellut, että perheemme viime juhannuksen reissu kaikkine valmisteluineen ja toteutuksineen oli jotenkin poikkeuksellisen haastava, olin erehtynyt. Kyllä tähän aikaan vuodesta toteutettava yhden päivän reissu yhteensä kuuden tunnin ajomatkoineen vaikuttaa selkeästi hurjemmalta yritykseltä. Menomatkan matkustajamäärä bussissamme on tällä hetkellä jo 18, mutta tilaa vielä löytyy.

Oletteko koskaan tavanneet nuorta aviovaimoa, joka jaksaa narisematta odottaa miestään 8 tuntia, kun tämä kirjaimellisesti nälkäpalkalla laittaa sisarelleen tietokone- ynnä muita viritelmiä? Kommentoijat ovat aikaisemmin noteeranneet alttiin veljeni, mutta nyt nostan tietoisuuteenne myös tämän huippukärsivällisen vaimon.
Iltakymmeneltä lähtivät kotiinsa.
Uskomattoman nopean uudistetun koneeni ääreltä totean, että kiitollisuuteni ei oikein löydä sanoja.

2 kommenttia:

  1. Aah... ihana viikonavaus! Kiitos ! :)
    Otat tärkeän asian esille; vaimoja ei useinkaan huomioida, kun kyseessä on altis ja osaava mies... olenkin joskus heittänyt ilmaan provosoivan ajatuksen; " jokaisen menestyvän miehen takana on huomiotta jätetty vaimo" - vaikka en tarkoita tässä veljesi vaimoa!!

    Muuten, miksi ette lähde miehesi ja pikkutyttöjen kanssa laivalle? Eikös ne isommat pärjäisi loppujen kanssa sitä aikaa kotona? ;)

    Tsemppiä hautajaisvalmisteluihin!

    t. Vieras

    VastaaPoista
  2. Aika moni on minulle tuota risteilyä ehdottanutkin. Ruotsinlaivalla minua kiinnostaa ainoastaan hyvä ruoka. Syön mielummin hyvän ruuan maissa ilman matkapahoinvointia ja ihmisjoukon hälyä. Täytyisi olla hiukan painavampi syy lähteä keikkumaan merelle, kuin päästä miehensä kanssa syömään seisovasta pöydästä.

    Kiitos, Vieras, toivotuksista.

    VastaaPoista