Kirjastoautolla

Pikkutyttöjen suureksi riemuksi lähdettiin illalla kirjastoautolle. Keittiön ikkunasta näkee, kun auto parkkeeraa torin laidalle. Late Lampaita ei raskittu vielä palauttaa, Maisaa ja Nalle Puhia on lainattu katseltavaksi ja luettavaksi. Nuoruuden hulluina vuosina luin viisi kirjaa viikossa, nyt lukemisesta on tullut sellaista luxusherkkua, että jos sitä teen, täytyy olla täydellinen rauha, riittävästi valoa ja silmät pysyä auki. Viimeksi olen tainut lukea viime vuonna jonkin Jari Sinkkosen uusimman herkkupalan. Elämäkertoja varmaankin luen, jos Luoja elonpäiviä suo, sitten hamassa vanhuudessa, kun selkä ei enää anna periksi kyykkiä mansikkamaalla.
Maatalouskoululaisen iloksi hankin puolimetrisen pinon poistoon laitettuja sisustuslehtiä. (Yhteensä 4e)
Saavat sitten pikkutytöt lehtiä leikeltäväksi, kun Maatalouskoululainen ne hylkää.
Tällä hetkellä meille ei tule ainuttakaan lehteä tilattuna. Koska kirjastoauto tulee kaksi kertaa viikossa tuohon ikkunan alle, voi tilata sinne ihan mitä mieleen juolahtaa. Jos noutaa varauksen kirjastoautolta, varaaminen on ilmaista ja käytössä on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaikkien kirjastojen valikoima. Jos haluaa lukea Helsingin Sanomat, menee roskahuoneen lehtikeräyslaatikolle illansuussa ja vie kotiinsa vaikka viisi samanpäiväistä lehteä. Senpäiväisiä kauppojen tarjouksia ei kyllä ehdi enää hyödyntämään, mutta kun rahan vähyyden takia on sinne lehtilaatikolle mennyt kaivelemaan, ei sekään yhtään harmita.

Kirjastoauto muutenkin palvelee täällä "kylällä" sosiaalisen elämän ehdottomana keskuksena. Mikä sen ihanampi seurustelumuoto leppeänä kevätiltana, kuin tavata tuttuja torin reunakiveyksellä, lehmuksen alla istuskellen ja kirjastoautoa odotellen. Tai sitten auton jo mentyä jäädä rupattelemaan ummet ja lammet ja välilllä kiljahtaa edestakaisin juoksenteleville lapsille:
- "Äkkiä kengät takaisin jalkaan, ettet saa lasinsiruja jalkoihin!"
- "Älä nyt hyvä ihminen astu siihen koirankakkaan!"
- "No joko siellä puun juurella taas on huumeruisku! Älkää nyt vaan päästäkö pieniä sinne koskemaan, ennenkuin ehdin tulla!"
- "Kato, isi, nyt tuon ipanan perään, ettei se taas juokse tuonne kanavan rantaan..no nyt se juoksee pyöräilijän alle.."
Kun tulee kirjastoautolta kotiin ja siellä odottaa lauma isoja nälkäisiä, saattaa joku huokaista ääneen:
- "Miten voi kirjastoautollakäynti kestää puolitoista tuntia?"